Nojapyörällä 100 mph ?

[Lizard100]

Lisäksi ajajien täytyy voittaa myös vierintavastusteho, vierintävästuskerroin * massa * g * v² . Tästä tulee suuruusluokkaa 1 kW lisätarvetta.

Onko tuo oikein JORI ?
...

Ei ole oikein. Tarkat silmät sinulla ja intoa tarkastaa, hyvä! Oli kirjoittaessani tullut toinen potenssi mukaan vaikka piti olla pelkkä v. 1 kW laskelma oli kuitenkin tehty nopeuden ensimmäisellä potenssilla:
(1/1000) * 500 kg * 9.81 m/s² * (160900 m/3600 s) = 955 W

Sulla on tässä laskuvirhe..se on 220 wattia.

[optimistx]

...
1 kW laskelma oli kuitenkin tehty nopeuden ensimmäisellä potenssilla:
(1/1000) * 500 kg * 9.81 m/s² * (160900 m/3600 s) = 955 W

Sulla on tässä laskuvirhe..se on 220 wattia.

No niinpäs on. Kiitos tarkistuksesta. Tässä nähdään, kuinka hyvä on julkistaa päättelyt muille eikä sokkona uskoa toisen tuloksia , tai vaatia muita uskomaan tuloksiaan .

[Lizard100]

...
1 kW laskelma oli kuitenkin tehty nopeuden ensimmäisellä potenssilla:
(1/1000) * 500 kg * 9.81 m/s² * (160900 m/3600 s) = 955 W

Sulla on tässä laskuvirhe..se on 220 wattia.

No niinpäs on. Kiitos tarkistuksesta. Tässä nähdään, kuinka hyvä on julkistaa päättelyt muille eikä sokkona uskoa toisen tuloksia , tai vaatia muita uskomaan tuloksiaan .

Sen verran vielä, että tulokset saattaa muuttua tehohäviöiden ja mahdollisen rajakerrosimun käytön seurauksena..suuntaan tai toiseen ( jopa 10-15% ).

[optimistx]

...

Sen verran vielä, että tulokset saattaa muuttua tehohäviöiden ja mahdollisen rajakerrosimun käytön seurauksena..suuntaan tai toiseen ( jopa 10-15% ).

Joo, vähintään tuon verran.
Jäi töppöilyni mieltä askarruttamaan ja siksi pengoin vielä kynämuistiinpanojani . Olin näköjään tehnyt ainakin 2 virhettä yhden sijasta. Olin alun perin otaksunut vierintävastuskertoimen 0.005 :ksi, kun sitä muistaakseni Whittingham ja muutkin ovat laskelmissaan käyttäneet. Sillä sain sen 5-kertaisen arvon eli noin 1 kW.
Kun sitten Michelinin kertakäyttöisillä huippuohuilla ratarenkailla lienee päästy jollain pinnalla arvoon 0.001, jota sinä käytit, niin pistin sen kaavaani enempiä ajattelematta. Mutta en vieläkään tajua, mikä sen kaavan käytössä oikeasti sain luvun 955 W ( käytin instacalc.com:issa olevaa nettilaskinta, jota suosittelen kokeilemaan), jopa kahteen kertaan katsoin joka luvun.
Tästä taas opitaan, että vaikka olisi kuinka varma asioista, kannattaa otta huomioon erehtymisen mahdollisuus. .
Onneksi meikäläisen ei tarvitse esittää viisasta, oppinutta ja terävää, vaan voi sumeilematta todeta, että erehdyksiä tulee, vimmattua vauhtia. Vaikka isän veljen kaima saattoi olla erehtymätön, kun ehkä oli paavin lehtolapsi, taikka sitten ei. Tietysti vain virka-asioissa, ex catedra, puhuessaan.

Onko sitten 0.001 vai 0.005 "oikeampi" luku? Renkaiden lisäksi kerroin riippuu tien pinnasta. Esim. sileällä puupinnalla siltaa ylittäessä huomaa, kuinka kulku keventyy aivan merkillisesti. Junan pyörien ja kiskojen välillä on varmaan tosi pieni vierintäkitkakerroin. Jos oikein ennätystä tahtoisi tehtailla, niin porukka päällystämään reilu 200 m pätkä höylätyillä laudoilla, + kiihdytysmatkaa sopivasti. Kumit ehkä voi heittää samalla hemmetin kuuseen ja ajaa vanteilla.
Voipi tulla vanteista puupinnalla vähän vaarallisen liukkaat. Mutta liiotellaanpa liukkautta ja mennään ehdoin tahdoin liukastelemaan. Missäs olisi tosi liukasta?
Oikein, tietysti peilikirkkaalla jäällä. Eipä tarvitse kiekkojakaan siellä, luistimet alle ja yksi piikkipyörä tökkimään hurjaa vauhtiin. Jääpurjehtijat kai ovat ajelleet yli 100 km/h nopeutta aikojen sivu. Ihan yksinkin. Jos siis meidän Iltalehteen-millä-konstilla-tahansa -säännöissä ei kielletä sähkömoottoreita ja saapi ohuempaa ilmaa ja rotevia uroita ja kaikkea, niin kai se jäälle meno on sallittua? Ei tarvitse maksaa sikahintaisia lentolippuja huitsin Nevadaan ja tavaroista toista mokomaa.

[Nebulus]

Olin alun perin otaksunut vierintävastuskertoimen 0.005 :ksi, kun sitä muistaakseni Whittingham ja muutkin ovat laskelmissaan käyttäneet. Sillä sain sen 5-kertaisen arvon eli noin 1 kW.

Toki kannattaa ottaa huomioon, että nuo michelinin renkaat taitavat olla leveydeltään kolminkertaiset Whittinghamin renkaisiin verrattuna ja siten vaikuttaa ilmanvastusta kasvattavasti. Mutta tämähän varmasti on otettu huomioon hyvin esille tuoduissa suunnitelmissa ja laskelmissa. Tai mistä minä tiedän, en ole asunut lentokonetehtailijoiden alakerrassa.

Tuo sun ehdotuksesi jääradasta on kyllä kiinnostava; jäällä suoritetut ennätykset menisivät varmaankin vielä ihan omaan kategoriaansa. Zamboni vaan lainaan jäähallilta ja muutaman kilometrin kiitorata kehitteille. Kaatuminenkin olisi paljon turvallisempaa.

[optimistx]

....
Toki kannattaa ottaa huomioon, että nuo michelinin renkaat taitavat olla leveydeltään kolminkertaiset Whittinghamin renkaisiin verrattuna ja siten vaikuttaa ilmanvastusta kasvattavasti....

Joo, hyvä huomio. Vielä yksi naula lisää 0.001:n arkkuun : pisaralla pisimmälle kisoissa nopeudet ovat suuruusluokkaa 25 km/h eikä siinä vauhdissa tule hirveää jälkeä, kun kondominohut kumi poksahtaa. Tai ehkä sieluun tulee, kun jää hommat kesken. Mutta olihan täällä linkki siihen videoon, jossa Whittingham lensi ilmassa kymmeniä metrejä kun kuminsa puhkesi Battle Mountainilla. En leikkisi kondomeilla 160 km/h vauhdissa. Riittää syke 160/min.

Tai mistä minä tiedän, en ole asunut lentokonetehtailijoiden alakerrassa.

[jori]

Minulla on kokemus, että jäällä ei sitten kuitenkaan ole aivan niin hyvä vierintä, ainakaan siinä määrin, mitä itse olin luullut. Rengas normaalisti vieriessään ei ilmeisestikään ylitä jään sulamispainetta, eikä mikroliukuma siis olekaan niin pienikitkaista, kuin voisi kuvitella. Erityisesti jäi mieleen, että renkaat vierivät paremmin, kun ajoi ympyrää lievässä kolmipyöräluistossa. Vierintävastus siis pieneni, kun kitka oli jo valmiiksi liukukitkan puolella. Ilmarenkaan kumipinnan mikroliukuma on niin hidasta, että siinä on kyse enemmänkin aineen virtaamisesta kohoumien yli, kuin pinnan kärkien kyntämisestä toisessa materiaalissa, kuten kovien aineiden kitkassa. Koealueenani oli tavallinen lusitelurata, jossa lunta hieman jään päällä, mutta vaikutelma oli sama myös lumettomalla pinnalla. Ehkäpä aivan nollakelin jää, jossa vesikalvo on pinnassa valmiina saattaisi olla vierintäystävällisempi alusta.

[Nebulus]

Minulla on kokemus, että jäällä ei sitten kuitenkaan ole aivan niin hyvä vierintä, ainakaan siinä määrin, mitä itse olin luullut. Rengas normaalisti vieriessään ei ilmeisestikään ylitä jään sulamispainetta, eikä mikroliukuma siis olekaan niin pienikitkaista, kuin voisi kuvitella.

Mitenhän tilanne muuttuisi, jos tadpole- rakenteessa eturenkaat korvattaisiin retkiluistimen terillä ja vetävä takapyörä isolla kenttäsirkkelin terällä? Kaatuminen ainakin muuttuisi jännäksi, mutta luulisi myös, että rakenne kulkisikin aika kepoisasti. Olettaen toki, että valtaosa painosta olisi liukuvalla pinnalla ja terällä vain sen verran painoa, että pito riittää kiihdytykseen..

[jori]

Pelkäänpä, että luistimen terien liukukitka ei ole sen pienempi, kuin pyörän vierintävastus. Ainakaan luistelijat eivät pääse pyöräilijää nopeammin ainakaan pitkillä matkoilla, jossa vierintävastus ja liukuvastus näyttelevät suurempaa osaa, kuin pikamatkoilla.

[Lizard100]

Pelkäänpä, että luistimen terien liukukitka ei ole sen pienempi, kuin pyörän vierintävastus. Ainakaan luistelijat eivät pääse pyöräilijää nopeammin ainakaan pitkillä matkoilla, jossa vierintävastus ja liukuvastus näyttelevät suurempaa osaa, kuin pikamatkoilla.

Pyöräilijä saa pitkällä matkalla ylävartalonsa paremmin aerodynaamiseen asentoon.

[Lizard100]

Olin alun perin otaksunut vierintävastuskertoimen 0.005 :ksi, kun sitä muistaakseni Whittingham ja muutkin ovat laskelmissaan käyttäneet. Sillä sain sen 5-kertaisen arvon eli noin 1 kW.

Toki kannattaa ottaa huomioon, että nuo michelinin renkaat taitavat olla leveydeltään kolminkertaiset Whittinghamin renkaisiin verrattuna ja siten vaikuttaa ilmanvastusta kasvattavasti. Mutta tämähän varmasti on otettu huomioon hyvin esille tuoduissa suunnitelmissa ja laskelmissa. Tai mistä minä tiedän, en ole asunut lentokonetehtailijoiden alakerrassa.

Tuo sun ehdotuksesi jääradasta on kyllä kiinnostava; jäällä suoritetut ennätykset menisivät varmaankin vielä ihan omaan kategoriaansa. Zamboni vaan lainaan jäähallilta ja muutaman kilometrin kiitorata kehitteille. Kaatuminenkin olisi paljon turvallisempaa.

Joo ne misukan sliksit näyttää aika tukevilta !

Ostin taannoin ( toissapänä ) Antti Tanin muistelmat kun ekalla 5 rivillä jo mainittiin isoäitini sukunimi..rautakauppias Hämeenlinnasta.

Rajakerrosimulla on saatu teoreettisesti purjekoneen vastuskertoimeksi 0.02...tässä se olis mahdollista toteuttaa jolloin rungon vastus Cd tuulitunnelissa olisi 0.01 luokkaa ( tai no ainakin alle 0.04 radalla ). Rajakerrosimua nimittäin käytettäisiin nimenomaan alle kasvavan hidastavan "ilmatyynyn" vaikutuksien eliminoimiseen.

[jori]

Ilmatyynyn imeminen ei ole rajakerrosimua, eikä siksi vähennä vastusta kuten rajakerrosimu, vaan ainoastaan poistaa nostovoiman aiheuttamaa indusoitunutta vastusta. Hyvä sekin, mutta ei saa sekoittaa pintakitkan ja Newtonilaisen virtauksen vastusilmiöitä.

[Lizard100]

Ilmatyynyn imeminen ei ole rajakerrosimua, eikä siksi vähennä vastusta kuten rajakerrosimu, vaan ainoastaan poistaa nostovoiman aiheuttamaa indusoitunutta vastusta. Hyvä sekin, mutta ei saa sekoittaa pintakitkan ja Newtonilaisen virtauksen vastusilmiöitä.

Okei Jori...

Tässä muuten versio jossa vain kaksi polkee ja myös takapenkiltä puuttuu polkimet ( kuten etupenkiltä ) !

[Syväri]

facedesk

[Lizard100]

facedesk

Tässä muuten "täysin toimiva" lentävä auto versio Lizziestä !

19 hv ja 600 kg ja 0.032 hv/kg ( P/W )..siipikuormitus 15 kg/m2.

15 km lentokorkeuteen päästään akkuavusteisella 40 kw lisäteholla ( 30-60 minuuttia ).

Tekemistä vaille valmis..ja suunnittelua ja testausta.

Moottoriin alennusvaihde ja iso huiska; http://www.plettenberg-motoren.com/UK/M ... /Motor.htm

"Lentohaarniskassa" 45 m2 panelia. Auton katolla tehokkaampaa ( suoraa panelia ) 4.5 m2.