Olen samaa mieltä Jukan kanssa. Eniten lyhyistä kammista saa hyötyä, kun pyörä alun perin suunnitellaan lyhytkampiseksi.
Laitan vielä vähän selvennystä niille, jotka pähkäilevät lyhyempien kampien vaikutuksen suuruutta:
Polkemisteho on kätevä ajatella ketjun tehona. Tehohan on voima kertaa nopeus.
Jotta pyörä kulkisi kuten ennenkin täytyy ketjussa vaikuttava teho olla sama. Oletetaan siis, että vetävä pyörä pysyy koskemattomana ja tarkastellaan kampia ja sen rattaita. Jotta polkemateho pysyisi vakiona, ketjussa vaikuttava voima ja nopeus pitää olla samat kuin ennenkin.
Jos kammet ovat lyhyemmät, täytyy saman ketjuvoiman saavuttamiseksi pienentää ratasta samassa suhteessa. Kun ratas pienenee täytyy kampien pyöritysnopeuden kasvaa samassa suhteessa.
Erilaisille kammenpituus-eturatas pareille sama polkiemisvoima saavutetaan, kun kammen pituuden suhde rattaan halkaisijaan pysyy vakiona. Sama teho, kun pyöritysnopeus antaa ketjulle entisen nopeuden.
a)Ketjuvoima on polkemavoima kertaa kammen pituus jaettuna rattaan säteellä.
b)Ketjun nopeus on pyöritysnopeus kertaa rattaan halkaisija kertaa pii.
Tehdään laskelma:
175 mm kammet 50 piikkinen ratas. Noiden suhde on siis 175/50 = 3,5 mm/piikki.
Samalla suhteella 152 mm kammet vaatisivat 152 mm/3,5mm/piikki = 43,42piikkiä
siis noin 43 piikkisen rattaan ja 175/152 = 1,15 -kertaisen pyöritysnopeuden.
Vaihto 175 -> 152 vaatii siis noin 15% pienemmät eturattaat ja 15% suuremman pyöritysnopeuden.
Toisaalta rattaiden pysyessä samoina vaaditaan 15% suuremmat poljinvoimat . Lyhyemmillä kammilla jalat pysyvät suorempina, joten poljinvoimat luonnostaan hiukan kasvavat.
Toivottavasti tämä selvensi, eikä sekoittanut lisää. 
Jori
