Nojapyöräfoorumi

Nojanalle kirjoitti:

Pultijako on vaihteleva. Muuten olisinkin kääntänyt ne eri asntoon. Toisissa kammissa se isotatas on prässäty kampiin. Tasajakoset kammet olisin jo hyöryntänyt. Kammet on 170:set.

No oletkos kokeillut niitä nojakissa, vai pystypyörässä?

Nojapyörässä aikanaan. Ja pystypyörään en kaipaa lisää voimaa. Nojarissa niillä oli yksi ikävä vaikutus kun olivat liian ovaliit. Ylämäessä pakkasivat hyppyyttämään ketjuja välillä ilkeesti. Ja se vaikeutti vaihtamista ylämäessä.

Nojanalle kirjoitti:

Nojapyörässä aikanaan. Ja pystypyörään en kaipaa lisää voimaa. Nojarissa niillä oli yksi ikävä vaikutus kun olivat liian ovaliit. Ylämäessä pakkasivat hyppyyttämään ketjuja välillä ilkeesti. Ja se vaikeutti vaihtamista ylämäessä.

Paljonkos ne on ovaalit ja kuinka paljon hampaita ?

Petri

Täss tietoo, prossat saatte laskee itse. Rattaat on terästä, ett on sekin nyt mainittu.
hammasluku 48 , suurinhalkasija 205, pieninhalkaisija190
hammasluku 38 , suurinhalkaisija 165, pieninhalkaisija 150
hammasluku 28 , suurinhalkaisija 125, pieninhalkaisija 110
että siittä sitten laskemaan niitä prosenteja jos kiinostaa. Kammet saa täältä. Sovitaan vaan toimitustapa.

Voin sanoa että etenkin pienempi ratas kannattaa tehdä tuhdimmasta levystä. Itselle tein kaikki 35 mahdollista kiinnitysreikää jonka takia ovaali 43-piikkininen oli merkittävästi kevyempi kuin alkuperäinen 42-piikkinen 3.5mm tykeva. Ja tämä ei ole tukevuudelle hyväksi.

mhelander kirjoitti:

Voin sanoa että etenkin pienempi ratas kannattaa tehdä tuhdimmasta levystä. Itselle tein kaikki 35 mahdollista kiinnitysreikää jonka takia ovaali 43-piikkininen oli merkittävästi kevyempi kuin alkuperäinen 42-piikkinen 3.5mm tykeva. Ja tämä ei ole tukevuudelle hyväksi.

Tai kun itsellä ei toi painonpihtaus ole niin oleellista, niin vois kai tehdä teräksestä. Toki tiukempi viilata, mutta olis ikuinen?

Nojanalle kirjoitti:

Täss tietoo, prossat saatte laskee itse. Rattaat on terästä, ett on sekin nyt mainittu.
hammasluku 48 , suurinhalkasija 205, pieninhalkaisija190
hammasluku 38 , suurinhalkaisija 165, pieninhalkaisija 150
hammasluku 28 , suurinhalkaisija 125, pieninhalkaisija 110
että siittä sitten laskemaan niitä prosenteja jos kiinostaa.

Eli luultavasti Shimano GS200 osasarjaa? Mulla on tuollaiset kammet CLWB:ssä eikä tuota ajossa erota normaali kamista. Ainoastaan silmällä näkee tuon n.7mm "selkäheiton". Prosentit noilla arvoilla, suurin 7,5%, keski 9% ja pienimmässä 12%.

Jukka

Nojanalle kirjoitti:

Täss tietoo, prossat saatte laskee itse. Rattaat on terästä, ett on sekin nyt mainittu.
hammasluku 48 , suurinhalkasija 205, pieninhalkaisija190
hammasluku 38 , suurinhalkaisija 165, pieninhalkaisija 150
hammasluku 28 , suurinhalkaisija 125, pieninhalkaisija 110
että siittä sitten laskemaan niitä prosenteja jos kiinostaa. Kammet saa täältä. Sovitaan vaan toimitustapa.

Pitäs vielä ymmärtää mitä tarkottaa esim. 10% ovaali ? Onko halkaisija siis toisinpäin 10% leveempi kuin toiseen suuntaan ?
Petri

tavasti kirjoitti:

mhelander kirjoitti:

Koska siis sopivia ei löytynyt ja tallissa oli sopivasti alumiinilevyä (mitälie laatua) 2.5mm vahvana niin päätin porata itse.

Mites tuo 2.5mm ainevahvuus, pitääkös siinä hampaita ohentaa, vai meneekö siltään? Ensimmäistä prototyyppiä koitan optimoida mahdollisimman vähätöiseksi

Ne hampaan päät on helppo ohentaa joustavalla rälläkän laikalla tai läppälaikalla vasta valmiista paikalleen asennetusta rattaasta (ilman kampia) Painetaan hiomalaikkaa rattaan reunaan sellaisessa kulmassa, että hiomasuunta on hitusen säteen suunnasta poikkeava. Ratas lähtee pyörimään, kun kevyesti painetaan. Sitten vaan hiotaan ja mitataan, hiotaan taas ja mitataan, kunnes tulos on haluttu. Olen tällä samalla menetelmällä oikonut auton jarrulevyn reunoja ja kylkiä hyvällä menestyksellä.
Porauksen jäljiltä mittojen tasaaminen kauniisti käyväksi rattaaksi pelkällä viilalla on kaikkea muuta, kuin vähätöiseksi optimointia. Teräslevyn kuluminen on vähäisempää myös pehmeänä ja karkaiseminen liian vaikeaa. Alumiini on siitä hyvä materiaali, että se kuluu pehmeänä nopeasti hyvin käyväksi rattaaksi pelkästään varovasti ajamalla, jonka jälkeen se on helppo erkaumakarkaista leivinuunissa.

PW kirjoitti:

Nojanalle kirjoitti:

Täss tietoo, prossat saatte laskee itse. Rattaat on terästä, ett on sekin nyt mainittu.
hammasluku 48 , suurinhalkasija 205, pieninhalkaisija190
hammasluku 38 , suurinhalkaisija 165, pieninhalkaisija 150
hammasluku 28 , suurinhalkaisija 125, pieninhalkaisija 110
että siittä sitten laskemaan niitä prosenteja jos kiinostaa. Kammet saa täältä. Sovitaan vaan toimitustapa.

Pitäs vielä ymmärtää mitä tarkottaa esim. 10% ovaali ? Onko halkaisija siis toisinpäin 10% leveempi kuin toiseen suuntaan ?
Petri

No ainakin sillä softalla tehty 40% ovaali oli 123/88 = 1.4

jori kirjoitti:

Ne hampaan päät on helppo ohentaa joustavalla rälläkän laikalla tai läppälaikalla vasta valmiista paikalleen asennetusta rattaasta (ilman kampia)

No eihän niitä rattaita saa kiinni muualle kuin kampiin? No, pääsee niitä hampaita ohentamaan sieltä toiselta puolelta.

jori kirjoitti:

Porauksen jäljiltä mittojen tasaaminen kauniisti käyväksi rattaaksi pelkällä viilalla on kaikkea muuta, kuin vähätöiseksi optimointia. Teräslevyn kuluminen on vähäisempää myös pehmeänä ja karkaiseminen liian vaikeaa. Alumiini on siitä hyvä materiaali, että se kuluu pehmeänä nopeasti hyvin käyväksi rattaaksi pelkästään varovasti ajamalla, jonka jälkeen se on helppo erkaumakarkaista leivinuunissa.

Okei, perustelut hyväksytty.

mhelander kirjoitti:

Juu, tarkkana pitää olla ettei sitten karkaisun jälkeen lämmitä al-osia lähelle 150 asteen lämpötiloja, alkavat muuten päästämään lujuutta karkuun.

Ei tuo ihan noin dramaattinen ilmiö ole. Alumiinin karkeneminen perustuu kiderajoille erkautuviin seosaineisiin, ei martensiittireaktioon kuten teräksellä. Tämä tarkoittaa, että lämmittämisen vaikutus on paljon pitkäpiimäisempi, kuin teräksellä. Martensiitti päästyy teräksestä ja liika kovuus katoaa jo muutaman sekunnin lämmittämisellä. Alumiinilla kyse on vanhenemisen jatkumisesta.

Esim. 150 asteessa alumiinia pitää pitää useita tunteja, ennen kuin sen vaikutus lujuuteen on merkittävä. Jos katsotte tuosta kuvan logaritmisella asteikolla varustetusta käyrästä vaikkapa 150 asteen käyrältä, menee lujuuden heikkenemiseen kymmenellä prosentilla kymmeniä tunteja. Ei se muutaman minuutin lämmittäminen vaikuta mitään merkittävää.

Sanoisin, että noin vuorokausi 150 asteisessa uunissa voisi olla hyvä nyrkkisääntö perusvanhentamiseen. Jos on kiire voi lämmön nostaa 170 asteeseen, jolloin homma on selvä jo neljässä tunnissa, tai jopa 190, jolloin tulee valmista tunnissa. Valitettavasti nopeammin vanhennettaessa ei tule ihan niin luja lopputulos. Tässä kohdin enempi on vähempi.

Joka tapauksessa vanhentaminen kannattaa jättää nousevan lujuuden alueelle, niin ratas vain lujittuu käytössä ja pyörän voi ottaa saunapäivänä mukaan lauteille saamaan lisää kovuutta, kuten kuskinsakin.

Tässä ihmeteltäväksi miten vähän sillä M$-softalla plotattu 10% ovaali 53-piikkinen pompottaa:
http://www.youtube.com/watch?v=M7cPDgxH4sQ

Samalla näkee vähän jenkkien mielestä extreme-ajelua paikallisella pyörätiellä, joka tämän päiväisen ensimmäisen maantielenkin jälkeen jäänee viimeiseksi kevään pyörätielenkiksi.

Täytyy sanoa että tien päällä kun sai rauhassa keskittyä kampikierroksiin niin eipä tuota ovaalisuutta edes lenkin lopussa huomannut. Koivet puutu ehkä vähän nopsemmin kuin pyöräteitä ajellessa kun tehoa otetaan ajan suhteen tasaisemmin ja pitkäkestoisemmin, silti helposti yli 90 kampikierrokset pysyy ja mäet nousee kuin höyryjunalla.

tavasti kirjoitti:

Nojanalle kirjoitti:

Itse en tykännyt ovaaleista rattaista. Aikanaan kokeilin shimanon kampisettiä. Niitä on kaksin kappalein varastossa. Jos joku haluu täältä saa. En enää kokeile.

Niissä shimanoissa oli 90 astetta eri asennossa se ovaali kuin nykyisissä. Mutta kun huomioidaan, että nojakissa pitääkin olla noin 90 astetta eri vaiheessa se ovaali kuin pystypyörässä, niin ne vois jopa toimia.
Ellen haluaisi lyhyempiä kampia, niin voisin olla jopa kiinostunut. Vai mahtaisikohan niistä saada rattaita irti, ja millä pulttijaolla ovat? Ja minkäs kokoisia?

Tiedetäänkös me missä asennossa sen ovaalin pitää olla nopapyörässä. Minulla ainakin pokeminen on aivan erilaista nojapyörällä kuin pystärillä. Nojapyörällä käytän paljon enemmän pakaralihaksia ja reiden kouksistajia. Jos nuo ns. ammattilaisetkin ovat kokeilleet asiaa ja päätyneet 90 astetta erilaisiin ovaalin asentoihin pystypyöräilyssä, luulisi nojapyörän poikkeavassa polkemistekniikassa olevan vielä paljon tutkittavaa, ennen kuin oikea ovalin asento löytyy. - Vai onko tuo jotenkin selvä tuo asentoasia.

Nyt heitit Jori pahan. Eikö jokavalmistajalla ole pyörissä erillaiset mitotukset. Osa on lähes makaava ajaoasento , osalla pysty . Näilläkin on merkitystä. Itse olen koko ovaallisuutta vastaan. Kun opettelee oikean pyöritystekniikan saa polkemisesta yhtäsuuren hyöryn. Jo aikanaa 1920 luvulla näitä ovaaleja laittoivat pyöriin ja eipä näytä saavan mitään suurempaa kysyntää, niin eikö sekin todista jotain näidenhyöryllisyydestä.
Mitä tulee nojapyörään olen huomannut että kun opettelee tekemään tämän pyörityksen hivenen erilailla kuin pystärillä, saa siittä enemmän irti. Olen piirtänyt Ollille aikanaan kuvasarjan näistä tekniikoista ja harjotteista ja muistakin polkemiseen riippuvista asioista. Olli on luvannut ne joskus laittaa ne sivuille kun kiireiltään kerkiää.