Tee itse trike, katteella tai korilla?

[jviirret]

Käydäkseen tunnin tuollainen 1kW moottori tarvii siis 10kg akun. Ja se maksanee vajaan 1000Euroa.

Kuinkahan lujaa aerodynaamiseksi katettu kolmepyörä kulkisi kovaksi tamppaantuneessa lumessa kilowatin teholla, kuskin avustaessa hieman polkemalla? 70 km/h? 80km/h?
Ei kilowatin moottori ota kilowattia tehoa, jos sillä ei vedä kaasu pohjassa. Todellinen kulutus lienee luokkaa 300-350 wattia jos vauhtia on sen 35km/h.

Jos tuollaiset muutaman sadan watin tehot antaa tuollaiset nopeudet niin mihin tarvii sähkömopoissa 2-4kW moottoreita:
http://www.sisilisko.fi/tuotteet/sisili ... kootterit/
http://www.sahkoautot.fi/forum/t-164689 ... eskootteri

Jukka

[Joutilas]

Jos sen vaikka toteuttaa 18650 Lion -akuilla, niin ei siihen tarvitse kuin 12 x 2 akkua (=48 V), jolloin niistä saa kyllä sen 1000 W ulos. Yhtä akkua kohti tuo ei tee kuin vajaan ampeerin virran ja kyllä ne sen antavat ulos. Jos ostaa vaikka 2 Ah akkuja, niin kapasiteetti on jotain 2 Ah/kpl x 24 kpl x 3,7 V x 3600 s/h = 640 kJ = 0,18 kWh.

Nyt en tajunnut tuota "vajaan ampeerin virtaa".

Jos kaikki 24 akkua olisivat sarjassa (jännite 24x3,7V=89V), jolloin niiden läpi kulkisi sama yhteinen virta, niin kilowatin teholla se vaatisi 11A:n virran.

Jos kaikki akut olisivat rinnan (jännite 3,7V), niin kilowatin teho vaatisi paketilta 270A:n virran, josta yksittäistä akkua kohden jäisi taas tuo 11A. (Toivottavasti akkujen sisäiset- ja liitosvastukset säilyvät samoina

Yksittäisen akun läpi kulkeva virta säilyy samana kaikilla järkevillä rinnan/sarjakytkentä-yhdistelmillä.

Vajaan Ampeerin ja 11A:n välillä on melko suuri ero.

[AnttiLehtinen]

Juu, ja 48v jännitteellä virta olisi 20,83A, joten akuilta vaaditaan kyllä hyvin pientä sisäistä resistanssia. Toki talvella tuon resistanssin lämmittävällä vaikutuksella saattaa olla tarvetta, mutta kesällä korkearesistiivinen akku saattaisi alkaa kiehua... Lyijyakuthan tuollaiset virrat kestävät vielä moninkertaisina ilman mitään ongelmia.
Kyllä tässä on senverran ajateltu että, ekaks mennään pystypyörällä ilman sähköjä ja sitten sähköillä, tarvittaessa ilman pedelec-varustelua. Sähköautokin kiinnostaisi, mutta ajatuksena se että yhtä ihmistä varten pitää saada yli 1000kg metallia liikkeeseen, liikuttaakseen 80kg massaa tuntuu hölmöläisen hommalta. Sähköautojen hinnat vielä kun otetaan yhtälöön niin... Ei kiinnosta
Sähkömopoksi rekisteröiminen kuitenkin vaatinee vaikka mitä testejä ja hyväksyntiä, vai kuinka?

[jviirret]

yksi sopiva lähtökohta voisi olla mopoauton sähköistäminen. Silloinhan ei tarvitse tehdä muuta kuin käyttövoiman muutoskatsastus. Kovin isoa akustoa sellaiseen ei kyllä saa kun paino menee yli sallitun rajan. Ei sillä etteikö siinäkin olisi paljokin ratkaistavia ongelmia, mutta tulisi ainakin katulaillinen peli kohtuullisilla vakuutus-,käyttö- ja katsastus kuluilla.

Jukka

[Nebulus]

Todellinen kulutus lienee luokkaa 300-350 wattia jos vauhtia on sen 35km/h.

Jos tuollaiset muutaman sadan watin tehot antaa tuollaiset nopeudet niin mihin tarvii sähkömopoissa 2-4kW moottoreita

Skootteri on painava ja ei-aerodynaaminen. Renkaat ovat leveät ja rullaavat huonommin. Lisäksi kuskista on kivaa, kun se kiihtyy nopeasti.
http://bikecalculator.com/veloUS.html
Tuolla kalkulaattorilla laskettuna 350 watin teho kuljettaa pystyasennossa ajavaa maastopyöräilijääkin 34km/h. Täytyy sanoa, että uskon tuota. 350 wattia on oikeasti paljon tehoa ylläpidettäväksi polkemalla, ei siihen moni pysty puolta tuntiakaan. Näissä teholaskuissa on oikeasti masentavaa huomata, kuinka vähän itse pystyy tuottamaan tehoa, meilläkin on keittiössä sähkövatkain, joka voittaa mut puolen tunnin kisassa miten päin haluaa.

[jviirret]

Skootteri on painava ja ei-aerodynaaminen. Renkaat ovat leveät ja rullaavat huonommin.

Nyt puhutaan vaneerisesta omavalmisteisesta täyskatetusta kinneristä. Se ei eroa skootterisa juurikaan muuten kuin noiden renkaiden osalta, mikäli polkupyörän renkaat vain kestävät.

Jukka

[jori]

Skootteri on painava ja ei-aerodynaaminen. Renkaat ovat leveät ja rullaavat huonommin.

Nyt puhutaan vaneerisesta omavalmisteisesta täyskatetusta kinneristä. Se ei eroa skootterisa juurikaan muuten kuin noiden renkaiden osalta, mikäli polkupyörän renkaat vain kestävät.

Sinullahan on sellainen. On se melkoisesti kevyempi kuin sähkömopo ja vierintävastus muutoinkin pienempi. Koitapa kuinka kovaa se kulkee 350W teholla. Vaimo auton rattiin edelle ja kumiköydellä ja kalavaakalla hinaus käyntiin. Kahden ja puolen kilon vonkale viiden kympin vauhdissa vastaa 350 watin tehoa.

[jviirret]

Nyt puhutaan vaneerisesta omavalmisteisesta täyskatetusta kinneristä. Se ei eroa skootterisa juurikaan muuten kuin noiden renkaiden osalta, mikäli polkupyörän renkaat vain kestävät.

Sinullahan on sellainen. On se melkoisesti kevyempi kuin sähkömopo ja vierintävastus muutoinkin pienempi. Koitapa kuinka kovaa se kulkee 350W teholla. Vaimo auton rattiin edelle ja kumiköydellä ja kalavaakalla hinaus käyntiin. Kahden ja puolen kilon vonkale viiden kympin vauhdissa vastaa 350 watin tehoa.

Karkea veikkaus että tuolla teholla kesäkelillä voisi kulkea 30km/h.
Mutta mun kinneri ei ole täyskatettu, pohjakin puuttuu kokonaan. Kun akut ja sähkölaitteet puuttuu niin on sähköistettyä kevyempikin. Eikä kesäkeli ja tuollaiset 20km/h nopeudet ole mikään ongelma, ne menee ilman moottoria ja jousitustakin. Mutta laitetaanpa alle epätasainen alusta ja 10-20km/h lisää nopeutta... Alkaa tulla vaatimuksia alustan ja renkaiden suhteenkin, eikä ne ainakaan kevennä ajokkia.

Jukka

[terppa]

Saksassa myyvät http://www.akkurad.de/html/alleweder.html Alleweder A4 -kinneriä 500w sähkömoottorilla jolloin myyjä lupaa huippunopeudeksi 45 km/h. A6 -malliin on 600 wattinen moottori ja huippunopeudeksi ilmoitetaan 42 km/h, A4:ssä on ketjun väliin tuleva ja A6:ssa napamoottori, vaan kalliita ovat, hintaa tulee yli 2000€ lisää. Tiedä sitten mitä vaaditaan lisää jos haluaa vastaavanlaisen katulailliseksi?

[jviirret]

Tuollaisella 500-600w moottorilla kiihtyvyys jäänee puoleen tai kolmasosaan neliknertaisella teholla olevaan mopoon verrattuna. Tuo vaikuttaa pysähdyksien aiheuttamaan keskinopeuden laskuun ja kun tähän lisätään mäkien vaikutus niin käytännön keskinopeudet pyörinee jossakin 30km/h tuntumassa. Omien kokemuksien mukaan työmatkan keskinopeus laskee n.25% kesäkelistä hyvään talvikeliin siirryttäessä. Tällöin hyvällä talvikelillä tuolla pääsisi siis n. 22-23km/h keskinopeuksia(jos kestää sitä tärinää ja pito riittää). Raskaalla talvikelillä keskinopeus tippuu puoleen kesänopeudesta, eli olisi tuolla n.15km/h, taas edellyttäen sitä että pito riittää.
Nuo havainnot kelin vaiktuksesta nopeuteen siis kaksipyöräisillä, kolmipyörillä lumen vaikutus varmasti suurempi.

Jukka

[AnttiLehtinen]

Hei, tuossa surffasin goldenmotorin sivuilla, siellä oli kuvia diy-sähköpyöristä, seassa myös trikejä.
http://www.goldenmotor.com/e-Bike-DIY/D ... index.html
Katsokaas tuolta viimeinen kuva kolmannelta riviltä, aika erikoinen trike. Ei liene ohjaus helppoa.

[r2d71a]

Tuossa Jukka laittoikin hyvän linkin tekemänsä kinnerin valmistus vaiheista. Hatunnoston arvoinen ponnistus, sekä rakentaminen että dokumentointi.
Mango+ sivuilla sanottiin talvisten paanteiden olevan ylitsepääsemättömiä... Tuo kyllä masentaa, mutta samalla pistää miettimään... Olisiko syynä polkupyörien renkaiden kapeus -> uppoaa paanteeseen ja hankeen ennemmin kuin pysyy sen pinnalla tiivistäen lumen alleen... Kovin leveitä renkaitahan ei pyörään löydy, lapsellisena ajatuksena tuli mieleen jonkinlaiset telaketjut eteen, tämähän vaatisi tietysti toisen parin jousitettuja etupyöriä ja näyttäisi siltä ettei ennen maailmanloppua moisella kehtaisi ajella Ja ideana on muutenkin mallia

Tällaisella luulisi pääsevän paanteistakin, on muuten suunniteltu ja valmistettu alaskassa : http://alaska-bent.com/ourtrike.htm

Tänään tuli ensimmäistä kertaa moneen vuoteen ajeltua 16v vanhalla jäykkärunkoisella pysty-maasturilla, huomasi heti että onpa painopiste korkealla, sellaista vaappumista se oli. Tekee vielä enemmän mieleni nojakkia, trike olis kiva...

Aloin miettimään tuota kate-materiaalia ja sen keveyttä sekä veden pitävyyttä... Jukka mainitsi sivuillaan kankaan, itse sain siitä idean, entäs kankaan runkona taipuisa ja kevyt matsku, kuten telttakepit joita kupoliteltoissakin nähdään?

Mitäs olet Sakari käyttänyt runko-materiaalina? Paksumpaa vaneria vai peräti kertopuuta?

En ole nojapyöräfoorumilla pitkään aikaan käynyt, mutta tämä keskustelu nappasi, koska on lähes samaa mitä olen itse pohtinut. Talvipyörään kantsii katsella esim. Schwalbe Big Appleja tai Maxxis BMX renkaita yms. Yleensä leveys pehmeällä alustalla auttaa. Itselläni on trikessä Maraton Plussat ja kyllä se kulku kevätlumissa ok ihan kohtuu ok.

Olen joskus haaveillut sähkömoottoreista jotka saisi etupyöriin. Pienet avustavat sähkömoottorit jotka samalla ajaisivat rumpujarrujen virkaa. Käytännössä pyörästä tulisi siis kolmipyörävetoinen. Jos pystyisi elektroniikalla laittamaan vedon siten, että koko ajan tarkkailtaisiin pyörien pyörintänopeutta ja verrattaisiin niitä toisiinsa. Jos joku pyörä lähtisi sutimaan annettaisiin sille vähemmän virtaa. Näin saatettaisiin saada melko hyvä talvipeli eli sutimiset eivät haittaisi. Muistan jonkun vuoden Ecotripillä venäläisten kolmipyörävetoista trikea ja se menisi oikeastaan mistä vain, esimerkiksi pehmeällä hiekalla ei ollut mitään vaikeuksia.

Katteista: Itse olen miettinyt seuraavanlaisia katteita joita löytyy netistäkin: kankaisia, polykarbonaatti yms. muovilevy, vikuprop eli muovia oleva aaltopahvi ja sitten pehmeästä vähän kuin makuualustamateriaalia oleva xxx-materiaali. Nimeä en nyt saa mieleen.

Nähtävästi ensimmäinen kate minkä teen on kankaan ja polykarbonaatti yms. levyn yhdistelmä. Levy yhtenä kappaleena eteen tuulisuojaksi ja sitten sen reunoista kangas joka virittyy aina ajajan pään yli. Kun ei sada voi kangas olla levyn reunoilla laskostettuna yms. Telttakepit voivat olla yksi mahdollisuus virittämiseen. Kankaan tai muun sisään kannattaa miettiä PVC eli putkimiesputkien käyttöä tukirakenteena. Myös alumiiniputket onnistuu ja telttakeppejä aion kanssa selvittää.

tv.
Ari

[jviirret]

Jos pystyisi elektroniikalla laittamaan vedon siten, että koko ajan tarkkailtaisiin pyörien pyörintänopeutta ja verrattaisiin niitä toisiinsa. Jos joku pyörä lähtisi sutimaan annettaisiin sille vähemmän virtaa.

Ei kai se yhden pyörän sutiminen haittaa? Jos siltä yhdeltä vähennettäisiin virtaa niin vedosta käytännössä vastaisi kaksi muuta pyörää. Tällöin niiden sutimis herkkyys kasvasi ja pian oltaisiinkin tilanteessa että toinen näistäkin pyörähtää tyhjää ja virrat pois siltä. Toineen ongelmapaikka on käännökset, niissähän pyörien pyörimisnopeudet ovat myös erit.
Autotehtaiden markkinointia nämä sutimisen estot

Muistan jonkun vuoden Ecotripillä venäläisten kolmipyörävetoista trikea ja se menisi oikeastaan mistä vain, esimerkiksi pehmeällä hiekalla ei ollut mitään vaikeuksia.

Menikö hiekalla nopeammin vai hitaammin kuin kävelijä? Minusta raskaimmassa talvikelissäkin riittää vaikka yksipyörävetoinen ajoneuvo, kunhan vetävän pyörän päällä on yli 60% ajoneuvon painosta(esim. python trike, jollaisella kaksi talvea töissä kuljin) ja alla riittävän karkea kumi. Tuon jälkeen pito ei ole se ongelma, vaan millä saavutetaan järjellinen nopeus.
Talvikelissä paras lääke nopeuden kasvattamiseksi on rengaskoon suurentaminen. Ikävä kyllä 28" polkupyörän vanteet ei trikessä kestä jos eivät kallistu kurveissa. Isot renkaat myös suurentavat ajoneuvoa ja lisäävät näin ollen sen painoa.
Kun järjellinen nopeus on saavutettu niin sitten ongelma on jousitus/iskunvaimennus ja korin kestävyys ja äänieristys.

Niimpä olen tullut siihen johtopäätökseen että ympärivuotinen työmatkapyöräily vaatii useamman ajoneuvon. Hyvällä kesäkelillä nojapyörä, sateessa kevyesti katettu kinneri ja talvella isorenkainen pystypyörä. Jos kinneriin rakentaa kaksipyörävedon niin kuin sakarilla, että toista rengasta poljetaan ja toista avustetaan sähköllä niin sitten sillä kyllä pääsee liukkaalla ja lumettomalla kelillä, mutta ei kovin kovaa tärinän vuoksi. Näin ei tarvi rakennella mitään laittomia moottoriajoneuvoja vaan noiden avuksi voi tarvittaessa viritellä ihan tavallisen 250w sähköapumoottorin.

Jukka

[terppa]

Olen joskus haaveillut sähkömoottoreista jotka saisi etupyöriin. Pienet avustavat sähkömoottorit jotka samalla ajaisivat rumpujarrujen virkaa. Käytännössä pyörästä tulisi siis kolmipyörävetoinen. Jos pystyisi elektroniikalla laittamaan vedon siten, että koko ajan tarkkailtaisiin pyörien pyörintänopeutta ja verrattaisiin niitä toisiinsa. Jos joku pyörä lähtisi sutimaan annettaisiin sille vähemmän virtaa. Näin saatettaisiin saada melko hyvä talvipeli eli sutimiset eivät haittaisi. Muistan jonkun vuoden Ecotripillä venäläisten kolmipyörävetoista trikea ja se menisi oikeastaan mistä vain, esimerkiksi pehmeällä hiekalla ei ollut mitään vaikeuksia.

tv.
Ari

Ainakin autolla pääsee syvässä lumessa pitemmälle= (syvempään lumeen kiinni) ilman luistonestoa, pienessä lumessa ja liukkaalla on kyllä hyvä varuste.

Parhaiten etenee kun vaan kaikki pyörät vetää. Jokusen trike-maastovideon olen youtubesta katsonut ja niissä kaikissa on menty kovaa alamäkeen... tahtoisi nähdä myös sen kun mennään maastonojakilla ylämäkeen.

[irakas]

Olen joskus haaveillut sähkömoottoreista jotka saisi etupyöriin. Pienet avustavat sähkömoottorit jotka samalla ajaisivat rumpujarrujen virkaa. Käytännössä pyörästä tulisi siis kolmipyörävetoinen. Jos pystyisi elektroniikalla laittamaan vedon siten, että koko ajan tarkkailtaisiin pyörien pyörintänopeutta ja verrattaisiin niitä toisiinsa. Jos joku pyörä lähtisi sutimaan annettaisiin sille vähemmän virtaa. Näin saatettaisiin saada melko hyvä talvipeli eli sutimiset eivät haittaisi. Muistan jonkun vuoden Ecotripillä venäläisten kolmipyörävetoista trikea ja se menisi oikeastaan mistä vain, esimerkiksi pehmeällä hiekalla ei ollut mitään vaikeuksia.

tv.
Ari

Ainakin autolla pääsee syvässä lumessa pitemmälle= (syvempään lumeen kiinni) ilman luistonestoa, pienessä lumessa ja liukkaalla on kyllä hyvä varuste.

Parhaiten etenee kun vaan kaikki pyörät vetää. Jokusen trike-maastovideon olen youtubesta katsonut ja niissä kaikissa on menty kovaa alamäkeen... tahtoisi nähdä myös sen kun mennään maastonojakilla ylämäkeen.

Ajelin aikoinaan tuolla Eco-Tripillä venäläisten kolmivedolla ja kyllä sen menohalut ihmetyttivät. Sillä saattoi ajella pitkin ja poikin ojan pohjia ja melkein mistä vain. Tuumimme, että ei ole kummakaan, kun venäläiset ovat tällaisen menopelin rakentaneet, kun tiedetään niiden huonot ajotiet. Vastamäkeen ajoa en päässyt kokeilemaan, mutta sutimista tuskin sielläkään tarvitsee pelätä.

Niinkuin olen aikaisemmin kertonut, olen ajellut läpi talven sähköavusteisella Hase Kettelwiesel-tyyppisellä SH9:llä, jossa molemmat takapyörät vetävät niin, että toisessa on napamoottori- ja toisessa kauramoottoriveto. En ole juuri huomannut minkäänlaista sutimista, koska omaa poljinvoimaa säätämällä voi sen estää. Siinähän on myös valtaosa painoa vetävillä pyörillä, mikä kaikissa tapauksissa eniten estää sutimista.

Ilosta Vappua!

Sakari