Tuo ei johdu keulan keveydestä. Kevyessä keulassa toki on vähempi pitoa, mutta se myös tarvii vähemmän pitoa kääntyäkseen. Usein kevytkeulaiset pyörät ovat pitkiä ja ne toki ovat herkempiä menettämään eturenkaan sivuttaispidon. Se johtuu pitkän pyörän tarvimista suurista etupyörän kääntökulmista, ei keulan keveydestä.
Ei varsinaisesti suuretkaan kääntökulmat, mutta nopeat kulman muutokset.
Merkittävin kevytkeulaisen ongelma tekijä on keulan pomppiminen. Renkaan jousiominaisuudet ovat liian ärhäkät tilanteessa, jossa rengasta kuormitetaan vain kevyesti maata vasten. Kevyt keula pomppii, eikä sivuvoimaa voi olla sinä hetkenä, kun keula on ilmassa. Tuossa coneessa ei tämä varmasti muodostu ongelmaksi. Rata-ajokkiahan siitä kai ollaan rakentamassa.
Jori
On se kumma hyypiö tämä ihminen.
Kun kerran omaksuu tietyn käsityksen ja asenteen jostain asiasta, tulee aivan kuuroksi ja sokeaksi todisteille, jotka kumoaisivat nuo käsitykset, ja varsinkin unohtaa ne. - Sakari Holma
Tarkoitus olisi tehdä nopea mutta riittävän käytännöllinen pyörä. Käytännöllisellä tarkoitan pyörää jolla voi ajaa töihin tavallisessa aamuliikenteessä, pyöräteillä, sateessa, sivutuulessa, pimeässä, pysähtyä liikennevaloissa jne. Nopealla tarkoitan pyörää joka on 20% nopeampi kuin NoComini, eli yli 55 km/h 250 watilla tasaisella.
Käsitin väärin, kun jossain vaiheessa oli puhetta tuosta sykkyrästä ajoasennosta ja sen sietämisestä. Sori!
Jori
On se kumma hyypiö tämä ihminen.
Kun kerran omaksuu tietyn käsityksen ja asenteen jostain asiasta, tulee aivan kuuroksi ja sokeaksi todisteille, jotka kumoaisivat nuo käsitykset, ja varsinkin unohtaa ne. - Sakari Holma
Onko tuo runko alaosaltaan kaksiosainen, kaks putkee vierekkäin ( niinku kuvasta näyttäs ) ?
Vertasit tuon ohjausta ja sanoit paremmaks , mikä siinä No-comin ohjauksessa on vika ?
Kyselen näitä ku ittellä vähän saman tapaset kehitys tavotteet tuohon oma valmisteelle: Katettu, käytännöllinen, nopea ja mitä niitä nyt oli. Riman olen asettanut hiukan alemmas, varsinkin nopeuden suhteen, pelkästään jo kuskin ominaisuudet huomioiden Tuommonen kaksosanen runko tuntus helpommalta kattaa ja kate vois olla mahollisimman kevyt ts. sen ei tartte kantaa ku just oma painonsa ja kestää tietysti vauhdissa suurinpiirtein muodossa ja kasassa. Mutta lisääkö se liikaa painoa, luulis ett erilaisia kiinnikkeitä ja tukirakenteita katetta varten sitten tartteis vähemmän.
Petri
Petri
Nojapyöräfoorumi toimii hyvin, aina saa vastauksen vaikkei kysyiskään mitään.
Tuommonen kaksosanen runko tuntus helpommalta kattaa ja kate vois olla mahollisimman kevyt ts. sen ei tartte kantaa ku just oma painonsa ja kestää tietysti vauhdissa suurinpiirtein muodossa ja kasassa. Mutta lisääkö se liikaa painoa, luulis ett erilaisia kiinnikkeitä ja tukirakenteita katetta varten sitten tartteis vähemmän.
Tuosta tulikin mieleeni että tuollaisen sivuvetoisen itsekantavalla korilla olevan kinnerin kuin minulla oli voisi tehdä myös kaksipyöräisenä. Toki taka-akselissa olis vähän nypertämistä, mutta muuten melko paljon etuja erillisrakenteisiin verrattuna.
Kirjoittaja PW » 17 Syys 2011, 15:52
Kysymyksiä heräs lisää :
Mikä tuossa on akseliväli ?
Paljonko tässä vaiheessa painaa ?
Onko tuo runko alaosaltaan kaksiosainen, kaks putkee vierekkäin ( niinku kuvasta näyttäs ) ?
Vertasit tuon ohjausta ja sanoit paremmaks , mikä siinä No-comin ohjauksessa on vika ?
[/size][/size]
1. 146 cm
2. 17 kg. ei ole hienosteltu missään, tava rakennusneliöputkea julma määrä.
3. on kyllä, 2 neliöputkea alaosassa. oli helppo tehdä, 130 mm putkien välillä koko matkalla takapyörästä etupyörään (jotka molemmat on 130mm leveät), sitten kun sain muun rungon valmiiksi hitsatuksi näihin kahteen putkeen katkaisin putket.
4. Nocomissa ketju menee etupyörän yli pahasti keskeltä ja kammet osuu etupyorään, ohjausvara sentti pari molempiin suuntiin. riittää kun on vauhtia yli 20 km/h, kaupungiajo pyöräteillä ei onnistu.
Jees, nyt kun kokeili extreme-low nojakulmaa niin ymmärrän miksi katetuissa ollaan tuollaisessa kyykyssä
Nämä havainnot siis parin pienen lenkin jälkeen verrattuna edelliseen, melko paljon pystympään penkkiin:
-n. 10% heikompi huippunopeus
-hieman pienempi ilmanvastus
-heikompi tehon tuotto isolla väännöllä (kierroksia saikin sitten helpommin)
-varmuudella vaikeampi ajaa ylämäkeen, pieniä tasapaino-ongelmia
Matkanopeudesta en osaa sanoa vielä, ku en käynyt kovin pitkällä käynyt, mutta suunnilleen sama.
Tais tulla se raja vastaan missä hyöty aerodynamiikasta alkaa kadota.. Eli nostanpa hieman pystympään
muutin satulan selkäosaa vähän, laitoin 165 mm kammet ja 52 eturattaan. tällä proton 2. versiolla ajoin puolen tunnin lenkin. ohjaus, voimansiirto, tasapainoilu, hitaastiajo ja etuveto toimivat vallan mainiosti. runtaten polkien etupyörä ruopi hiekalla, mutta jyrkkäkin hiekkaylämäki meni pyörittämällä ylös. Vaikeinta oli lähtö ylämäkeen. kammet eivät osuneet kertaakaan etupyörään, tuntuu riittävän etupyörän kääntövara.
ajoasento ei ole hyvä, vaatii modaamista (se lonkkakulma). polkimet oli liian lähellä ja polvet liian koukussa. Aion alentaa keskiötä 3 cm alemmas ja 2 cm eteenpäin, juuri etupyörän päälle, jos mahdollista vähennän hieman satulakulmaa.
Kuvia kun kattoo ni ei oikeen voi ymmärtää ett tuolla pystyy ajamaan ja ett eturengas kääntyy mutt muuten hieno
Tuo keskiöhän ei kait käänny kiekon mukana? Voisko se olla haarukassa kiinni niin ett se kääntys samalla ?
Petri
Petri
Nojapyöräfoorumi toimii hyvin, aina saa vastauksen vaikkei kysyiskään mitään.
Kuvia kun kattoo ni ei oikeen voi ymmärtää ett tuolla pystyy ajamaan ja ett eturengas kääntyy
Pystyyhän sinunkin taittuvaketjuisella etuvedolla ajaan, tämähän ei poikkea siitä mitenkään. Ketjun taittopyörän kohdalla on vain suoraa kampiratas, eli ei tule niitä taittopyörän häviöitä.
Kuvia kun kattoo ni ei oikeen voi ymmärtää ett tuolla pystyy ajamaan ja ett eturengas kääntyy
Pystyyhän sinunkin taittuvaketjuisella etuvedolla ajaan, tämähän ei poikkea siitä mitenkään. Ketjun taittopyörän kohdalla on vain suoraa kampiratas, eli ei tule niitä taittopyörän häviöitä.
Jukka
Joo mutt onhan tuo ratas aika paljo isompi ku miun paluurissa ja kammet vielä molemmin puolin ottaa renkaaseen. Ja tää nyt oli vaan tämmönen miusta näyttää, uskon kyllä ett sillä voi ajaa jos näin kerran on sanottu
Petri
Petri
Nojapyöräfoorumi toimii hyvin, aina saa vastauksen vaikkei kysyiskään mitään.
En mie suoravetoo ihmetelly, vaan sitä ett rengas mahtuu käätymään riittävästi ku ratas on tuossa ihan vieressä. No kelle mikäkin on riittävästi se on tietysti yksilöllistä, seurataan mielenkiinnolla tätäkin projektia ja rakennetaan taas jotain ihan toisenlaista muiden ihmeteltäväksi
Petri
Petri
Nojapyöräfoorumi toimii hyvin, aina saa vastauksen vaikkei kysyiskään mitään.
Moi,
projekti on edennyt parin teräsproton verran......
ensimmäinen teräsproton suoralla etuvedolla jouduin raskain sydämmin laittamaan luokkaan huono idea, ei toimi ajoasento. vähensin lonkkakulmaa (Kuva: cone1 teräsproto 4) ja sain ajettavan pyörän, mutta polveni kipeytyivät jo 10 km testiajossa. se on se kulma polvessa/lonkassa liian pieni, eli polvet tulevat liian lähelle rintaa, masentavaa . pyörä sinänsä toimi muuten hyvin.
Masennuksesta selvittyäni mietin asiaa ja lähdin rakentamaan uutta teräsprotoa, tällä kertaa normaallimmalla ja konservatiivisemmalla ajoasennolla. Pohjaksi otin vanhan Zox 20 Z runkoni, siitä on aikanaan keskiötä alennettu 8 cm, värkkäsin uuden, korkeamman takapään. Mitoiksi tuli istunkorkeus n.32 cm, keskiö n.43 cm, akseliväli 117 cm lonkkakulma 130 ja istuinkulma 45. Takajousitus on samankaltaine kuin Zoxissa, kumipötkylä vaimentimena. Heitin keulaan vielä M5:n etukopan, kuvaa varten teippasin ulkopuolelle kammet niin näkyy missä ne ovat (kuva: Cone 2 Zox proto1). Ajettu on vasta 2 km, hyvin meni, mutta tarvitsen lisää kilometrejä jotta ergonomiasta voi lopullisen totuuden kertoa. Ainakin ajoasento on pysty, polvet ja kädet kopan takana ja näkee hyvin etukopan yli. Ajatus olisi tehdä tästä streamlineri päällystamällä proto makuualustalla ja katsoa saavutanko nopeustavoitteen jo tässa vaiheessa.
Suunnitelin uuden kopan Zox proton mittojen päälle (Cone 2). koppa olisi 52.5 cm leveä, 210 pitkä ja noin 90 cm korkea. paljon työtunteja tarvitaan mutta onhan se pakko joskus toteuttaa.....
Liitteet
Cone1 teräsproto4 c.JPG (25.46 KiB) Katsottu 3444 kertaa