Nojapyöräfoorumi

Syväri kirjoitti:

Jepulis oon tätä vähän miettinyt, kun tuo velokraft on rauhaton pyörä, hitaammissa vauhdeissa jos ei ohjaustangosta pidä kiinni se lähtee voimistuvaan heiluriliikkeeseen. Ei kuitenkaan oo mahdollista juuri lyhentää sitä tankoa..

Kuinkahan paljon vaikuttaa se kun takapyörä on 135 millisestä modattu 130 milliseksi? noin 3mm sivussa keskeltä. Aiheuttaako se juuri tämän heiluriliikkeen?

Vähän heikosti noita oikeankokoisia napoja tarjolla ja 650c:t on poikkeuksetta pirun kalliita..

Mikset rihtaa vannetta uusiksi keskelle ? Kohtuu helppoa, löysäät toisen puolen pinnaa puoli kierrosta ja kiristät vastapuolen pinnaa saman verran. Näin käyt läpi, aloittaen venttiilin kohdalta, kaikki pinnat. Jos ei tule keskelle niin toinen kierros jne. Jos pinnat olivat tasakireydellä ei tällä tavalla vannetta siirtäessä pitäisi tulla heittoa pystysuunnassa yhtään ja sivusuunnassa alle milli.

Ja mitä tulee tillerin pituuteen ja pyörän oskilloivaan käytökseen, lopulta pääsyy löytynee polkijasta. Refleksit vaan pitää opetella ja se ottaa aikaa. Tähän vaikuttaa sitten kaikki muut tekijät kuten että tilleri on vinossa, penkki kallellaan, rattaat eivät ole linjassa, palkki ja keskiö kallellaan jne jne.

Ei oo oikeen työkaluja, tai ne pitäs ite kehittää jostain.. Koitin tuota pinnojen kiristämistä mut ei. Koko pinna (vai puola, mikä se nyt sitten on?) kääntyy mukana prkl. On muutama pinna aika löysällä et näköjään huoltoa tarvis

Laita jotain ruosteen irrotus öljyä nippeleihin ja anna vaikuttaa jonkin aikaa. Sit voit ensin yrittää löysyttää niitä. Jos naksuu pahasti , niin pinnat voi viottua ja murtua jatkossa.

Syväri kirjoitti:

Koitin tuota pinnojen kiristämistä mut ei. Koko pinna (vai puola, mikä se nyt sitten on?) kääntyy mukana prkl.

Joo, ne tahtoo aluksi kiertyä vaikkei oliskaan ruostunut kiinni. Saattaa joutua 1/4 kierroksen kääntään ennen kuin naksahtaa liikkeelle, sitten kyllä pyörii jouhevammin.

Jukka

jori kirjoitti:

Juttelin eilen Arend Schwabin kanssa (se höpöttävä kaveri ykkösviestin videossa).

Mitäpä sanoi jätöstä ja pythin ohjaustangottomuudesta? Oliko puheena.

Pastori kirjoitti:

jori kirjoitti:

Juttelin eilen Arend Schwabin kanssa (se höpöttävä kaveri ykkösviestin videossa).

Mitäpä sanoi jätöstä ja pythin ohjaustangottomuudesta? Oliko puheena.

Ei ollut oikein tutustunut pythoneihin. Olivat joskus mallintaneet jonkun runko-ohjattavan, mutta se ei oikein toimi, kun heillä ei ole laskentamallissaan kuskia, kuin yhtenä massapisteenä ja hitausmomentteina. Pythonia mallinnettaessa pitäisi kuski jakaa osiin, jotka ovat toisiinsa säädettävillä jousilla kiinni, lisätä vaimennukset jne. Jalat kun painavat erikseen siellä edessä, vaikka ovat kuskissa kiinni. Liekö sittenkään tilanne sellainen, että alamäkeen kuollut pythonkuski pysyisi pystyssä pyöränsä kanssa kunnes vauhti hiljenisi alle autostabiilin rajan. Rakentavat paraikaa kuskimallia.

Syväri kirjoitti:

Ei oo oikeen työkaluja, tai ne pitäs ite kehittää jostain.. Koitin tuota pinnojen kiristämistä mut ei. Koko pinna (vai puola, mikä se nyt sitten on?) kääntyy mukana prkl. On muutama pinna aika löysällä et näköjään huoltoa tarvis

Joo, jos ei nipat lähde suosiolla pyörimään, niin vannenauha veks ja takapuolelta suihkautus ruosteen irroitusainetta nipan yläpään kierteisiin. Huomenna sitten sievästi vaikkapa pienellä jakoavaimella löysäät kaikki nipat niin että pinnat ovat löysällä ja kierrettä näkyy kaikista pinnoista saman verran.

SItten tippa moottoriöljyä vanteen puolelta kaikkien pinnojen nippojen kierteisiin ja sitten pinnn puolelta tippa vanteen ja nipan väliin. Lopuksi pyöräytä ratasta jotta öljy vähän leviää nipan ja vanteen väliin.

Nyt sitten kiristämään puoli kierrosta kerralla jokaista pinnaa kunnes saat kaikki yhtä kireälle ja vanne pysyy noin suurin piirtein suorana. SItten hakemaan sivusuunnassa vannetta keskelle aikaisemmin kuvatulla tavalla.

Nimittäin jos tätä et tee, käy kuten mun M5-eturattaalle... pinnat löystyy ja kun niitä sitten alkaa rihtaamaan niin katkeilevat ja menee pinnat uusiksi. Sullahan pitäisi olla verraten tuoreet nuo rattaat joten vielä ei ehkä ole myöhäistä... kuten mulle kävi.

Ei ollut pahasti jumissa ne nippelit mutta ei silti ihan putkeen. Sain sen keskelle, ja suoraankin vielä, mut toisen puolen pinnat oli liian kireällä(+kierteet pohjassa) ja toisella puolella ihan löysällä.. Sitte ku kiristi toiselta puolelta samaan kireyteen niin taas sivussa keskeltä. Saanu muutaku tuhoa nippeleille aikaseksi, nojoo millin ehkä siirrettyä

Räjähtääkö kiekko jos pinnat ei oo nyt ihan tasakireydellä? Koitin kyllä napauttaa pinnaa ja äänestä kuunnella kireyden mutta saattaa heittojakin olla.
Vittumaista kun on litatut alumiinipinnat ja alumiininippelitkin vielä, damagea tuli jonku verran..

On tuo kiekkojen rakentelu kyllä oma taiteenlajinsa, pitää tutustua joskus paremmin

Kyllä saman puolen pinnat pitää olla tasakiereellä. Joskus olen laittanut prikat nippeleiten alle , että olen kierteet saanu riittämään. Tämä pinnaus ja rihlaus kannattaa opetella. Ei se ole niin vaikeeta kuin luulisi. Vaatii vain rauhallisuutta ja itsehillintää. Niin kyllä sen sit loppu sujuu itsestään ja työ tekijäänsä neuvoo.

Valittelin edellä Optima Baronin ohjauksen levottomuutta, ja siihen ehdoteltiin ystävällisesti useita korjauksia. Kiitos kaikille.

Nokialla kisojen aikaan Petrin koeajettua ajokin hän ihmetteli, miksi ajan niin löysillä renkailla. Säpsähdin, sillä olin mielestäni näppituntumalta täyttänyt renkaita aivan riittävästi (ei ollut pumpussani sopivaa mittaria ko. venttiileihin).

Lisäsin ilmaa rohkeasti niin että aivan hirvitti: "Kohta se paukahtaa silmille".

Sen jälkeen ohjaus oli aivan erilainen, vähemmän levoton. Jopa niin rauhallinen, ettei ehkä tarvitsekaan myydä pois pyörää, vaan lisään sähköavustuksen siihen, etupyörään (? Onkohan etupyörään lisääminen viisasta? Takapyörän akselissa on paljon tavaraa ja moottori ehkä vaikea sovitella sinne).

Syntyi mielikuva, että kumi oli liian löysänä "muljahdellut" satunnaisesti sinne tänne pakottaen todella hermostuneen äkillisiin korjausliikkeisiin. Kovalla kumilla korjauksien tarve väheni merkittävästi. Tampereen vilkkaalla Hämeenkadulla voi hymy suupielessä pujotella alle jalankulkijoiden löntystelunopeuden ja lähes pysähtyä odottamaan 2-3-vuotiaan askareiden päättymistä. Jippii! Yksi ongelma ilmeisesti ratkaistu.

Itse laittaisin sen sähköavun etupyörään, tai runkoon ketjun väliin. Sillä takapyörän irottaminen ja säätäminen on jo muutenkin oma hommansa ilman lisäpainoja.

Tuo on minulle kovin tuttu ilmiö, että, kun nojakki rupeaa lillumaan, on vika renkaiden liian pienissä paineissa. Kun rengas puhkeaa, menee kaksipyöräinen melkein ohjauskelvottomaksi.

Minulla olisi edullisesti myytävänä 26" kiekkoon liitetty napamoottori.

Lähditkö optimitx Nokialta jo sunnuntaiaamuna vai olitko koko ajan ajossa, kun minä vierailin siellä puolen päivän jälkeen en nähnyt sinua?

Sakari

optimistx kirjoitti:

Lisäsin ilmaa rohkeasti niin että aivan hirvitti: "Kohta se paukahtaa silmille".

Maksimipaineet vaan renkaisiin esim. omassa 20" etupyörässä maksimit on 8bar ja yleensä laitan 0,5bar ylitäyttöä ja hyvin kestää, rullaa myös paremmin.

Hyvä ett neuvoni auttoi vaikka en tiennyt ett se ohjaukseen vaikuttaa, ei ne kuitenkaan ihan luttanat olleet

Petri

irakas kirjoitti:

Tuo on minulle kovin tuttu ilmiö, että, kun nojakki rupeaa lillumaan, on vika renkaiden liian pienissä paineissa. Kun rengas puhkeaa, menee kaksipyöräinen melkein ohjauskelvottomaksi.

Minulla olisi edullisesti myytävänä 26" kiekkoon liitetty napamoottori.

Lähditkö optimitx Nokialta jo sunnuntaiaamuna vai olitko koko ajan ajossa, kun minä vierailin siellä puolen päivän jälkeen en nähnyt sinua?

Sakari

Lähdin vähän ennen puoltapäivää, jotta jäisi monta tuntia aikaa selvittää pyörä-junassa-matkan saloja ja odotella sopivaa.

(Intercity-2 junassa oli yksi vaunu, jossa 3 ahdasta mummopyörän paikkaa ohjaustangosta roikkuen. Onneksi nojakki mahtui juuri, 5 cm pidempänä ei olisi mahtunut mukaan ollenkaan. Piti narunpätkällä viritellä sinne eikä käyttää VR:n metallitukia, jotka edellyttävät normaalin pystypyörän ohjaustankoa. Pendolinot eivät ota pyöriä. Pikajunissa voi olla erillinen konduktööriosasto, johon mahtuu muodosta riippumatta nojakki peräkärryineenkin. Uudemmissa taajamajunissa on vaakasuoria paikkoja, joihin voi pistää nojakinkin, ellei ole pystypyörää paljon pidempi. Kävi tuuri, kun parin tunnin jonotuksella pääsin mukaan. Edellisellä kerralla oli 6 tuntia sopivan junan ja paikan jonottelua. Paikka varattava ja sen hinta on 9 e matkan pituudesta riippumatta. )

Kiva kun kerroit moottoristasi, jatketaan yksityisviestein.