Nojapyöräfoorumi

terppa kirjoitti:

Juu, ja kierovaihteita ei pysty käyttämään paljain käsin tai ei hyvin edes normi pyöräilyhanskoilla, itse olen käyttänyt täysmittaisia pyöräilykäsineitä ja niiden kanssa ei tartte ajella käsi morjenstus asennossa ollenkaan, parhaat oli kyllä napakat työhanskat joissa kämmenosa oli jotain nahan ja säämiskän välimaastolta näyttävää. jos oisi oma peli niin tangonpäävaihtajat laittaisin heti...

Kiertovaihtajat on suurin synti mihin nojapyörätehtailija voi ikinä syyllistyä. Mun ekassa pyörässä oli ja ei ikinä enää

Mietin tuota rohloffia et meneekö pienellä vaihteella jo toisen planeettapyörästön kautta, ja olis siks hitaamman tuntunen?

Eikös se Rohlofin kaveri siellä Laukaassa sanonut, että öljyt pitää vaihtaa säännöllisesti, jotta pysyy hyötysuhde hyvänä. Onkohan muistettu tehdä tuo.

Toi on nyt 2100 km nähnyt maantietä jos oikein muistan ja jos oikein käsitin niin rohlovi on jälkikäteen asennettu eli kilometrejä on vähemmän, öljynvaihdoista en osaa sanoa onko vaihdettu tai mikä on vaihtoväli.

Syväri kirjoitti:

Kiertovaihtajat on suurin synti mihin nojapyörätehtailija voi ikinä syyllistyä. Mun ekassa pyörässä oli ja ei ikinä enää

Mietin tuota rohloffia et meneekö pienellä vaihteella jo toisen planeettapyörästön kautta, ja olis siks hitaamman tuntunen?

Ihan sama mielipide, molemmista omista pyöristä kiertovaihteet lähti veks, sitä en tiedä onko rohloviin muita saatavana? en tunne rakennetta mutta jos on 14 vaihdetta ja seiskasta pienemmälle alkaa ahistaa niin olisiko planeetta teoria oikea? tosin ihan pienellä 1-3 ei samaa tunnetta ole mutta se taas voi johtua muuten yleisestä keveydestä.

Muistan rohlofista Laukaalta sen ett sormin ei jaksanut pyörittää akselia mikä lie vaihde siinä sillon päällä kun ei ollu napa missään kiinni ? Tuntu vaan äkiseltään omituselta ett oli niin jäykkä.

Petri

terppa kirjoitti:

Syväri kirjoitti:

Kiertovaihtajat on suurin synti mihin nojapyörätehtailija voi ikinä syyllistyä. Mun ekassa pyörässä oli ja ei ikinä enää

Mietin tuota rohloffia et meneekö pienellä vaihteella jo toisen planeettapyörästön kautta, ja olis siks hitaamman tuntunen?

Ihan sama mielipide, molemmista omista pyöristä kiertovaihteet lähti veks, sitä en tiedä onko rohloviin muita saatavana? en tunne rakennetta mutta jos on 14 vaihdetta ja seiskasta pienemmälle alkaa ahistaa niin olisiko planeetta teoria oikea? tosin ihan pienellä 1-3 ei samaa tunnetta ole mutta se taas voi johtua muuten yleisestä keveydestä.

Joku ingenjööri saa varmaan kuvasta paremmin selvää, ei sivuilta löytynyt vastausta.. 526% skaalalla luulis et tarvis jo kaksi.

Ei näköjään ole muuta kuin kiertokahvaa, mut vaihteet vaihtuu navassa joten kävishän tuohon periaatteessa jokin tuunattu tangonpäävaihtaja. Ei varmaan kyllä liikerata riitä

Yöllä katto päällä töihin kun en jaksanut ruveta sitä ottamaan irti, mukavammalta tuntuu ajaa ilman. Vääksyn päässä jonkin verran tuulista ainakin siitä päätellen, että järvelle katsellessa kuun silta oli kuoppainen, Lahden päässä oli tyyntä. Keskari 32,9km/h, ei löytänyt rentoutta ajoon, enkä tosin yrittänytkään puristaa, väsytti ja potkaisin kolme kertaa kengän irti jalasta, meinaan kun tällainen tumppi pyörittää väärässä asennossa niin kantapää osuus jalkojen alla olevan reiän reunuksiin, vähän harmitti jo kolmannella kerralla... jos oisi oma peli niin pari senttiä avartaisin reikiä takaosasta niin ongelma poistuisi. Taas harmitti etten uskonut muksuna äitiä ja syönyt puurolautasia tyhjäksi, nyt saattaisi olla keskivertostandardi mitoissa ja elämä olisi taas vähän helpompaa alamäissä visiiri taas rämisi mutta keksin työntää kypärällä kattoa eli ajoin pää vinossa niin räminä lakkasi, muuten ääni 60 km/h vauhdissa on todella kova.

Vähän työläs työpäivä (11h) ja ei oikein oisi huvittanut lähteä ajamaan kotiin mutta kun sai kinnerin liikkeelle niin mukavaa oli mennä ja fiilikset parani, pisteet nojapyöräilylle. Liikennettä tosi paljon niin ajoin ison mäen pyörätietä jarruja poltellen ja alikulun kautta maantienlaitaan, jonkinlainen sivutuuli oli niin piti ajella normaalia hitaampaa kun ei jaksanut paimentaa kulkinetta, puolet matkasta on peltoaukeita ja niillä tuli sivunykäisyjä jos yli 40 km/h ajoi. Keskari 30,1km/h kotimäelle, siitä tosin käänsin vielä keskustaan maitokauppaan (punaista luomumaitoa, tuplamäärä kaloreita kurriin verrattuna ja täyteläinen maku jos mainostajan haluaisin niin mieluiten kinneri tuon punaisen luomumaidon väreihin ) Keskari oli tosi hyvä kun ottaa huomioon kuinka tuore olo oli ajoon lähdössä ja sivutuulen takia meno oli välillä hissuttelua ja eipä tuolla matkalla juuri rasittunut, tosin hartiat lukossa joutui aukeilla ajamaan mikä ei tunnu kivalta. Optimaan verrattuna kuormatila on loistava, Optimalla kun käy töiden jälkeen kaupassa niin ostokset on yleensä 2 litraa maitoa, raejuusto- ja rahkapurkki ja poksin vapaa tila on käytetty, tässä on tilaa vaikka kuinka kunhan pakkaa ostokset useampaan pussuukkaan koska kovin paksu kassi ei mahdu penkin taakse.

Kinnerin käyttöastetta olen miettinyt ja varmaan se olisi kevään ja syksyn sekä sateisten päivien työmatkat, talvet ja lomareissut Pioneerilla ja Optimalla hellepäivien työmatkat sekä suurin osa hupiajosta eli menisi varmaan aika tasan kolmen pyörän kesken, tosin se Mango on kokematta josko vaikka se mukavuus sieltä löytyisi?

Masentavaa lukea näistä kinnerien vakavuusongelmista.

Pitää vissiin alkaa haaveilemaan lightningriders-rättipyörästä. Kovalla sivutuulella perus lowracerilla purjehtiminen on hauskaa touhua eikä ollenkaan stressaavaa, katteen kanssa ehkäpä sika hauskaa. Ainakin työmatkani 20/sivu pystyisin tuommoisella hyvin luovimaan, on pyörätietä käytännössä koko matka.

Semmoinenkin pyörii mielessä että voipiko esim. Mangosta katkaista keulan irrotettavaksi ilman että siihen joutuu tekemään paljon vahvistuksia...

Api kirjoitti:

Masentavaa lukea näistä kinnerien vakavuusongelmista.

Pitää vissiin alkaa haaveilemaan lightningriders-rättipyörästä. Kovalla sivutuulella perus lowracerilla purjehtiminen on hauskaa touhua eikä ollenkaan stressaavaa, katteen kanssa ehkäpä sika hauskaa. Ainakin työmatkani 20/sivu pystyisin tuommoisella hyvin luovimaan, on pyörätietä käytännössä koko matka.

Semmoinenkin pyörii mielessä että voipiko esim. Mangosta katkaista keulan irrotettavaksi ilman että siihen joutuu tekemään paljon vahvistuksia...

En itse pidä kinneriä mitenkään holtittomana kulkineena sivutuulessakaan. Olen tänä kesänä ajanut n. 3700km, keräten kokemuksia ja ovat kyllä positiivisia. Maksiminopeus 70/km tunnissa eikä minkäänlaista ongelmaa ohjattavuudessa. Tämä on siis omatekemä kinneri, otin vaikutteita Allewederista ja tehty lujitekuiduista. Sivutuuli (voimakas) on haitallinen kaikille kevytkulkuneuvoille niin polkupyörille kuin kinnereillekin.

Tuosta JEF-40:n kinneristä olis kiva vihdoin saada kuvaa ja selostusta kun kinnerikuumetta kuitenkin on siellä sun täällä Tai tuo se Nokialle näytille.

Petri

JEF-40 kirjoitti:

Api kirjoitti:

Masentavaa lukea näistä kinnerien vakavuusongelmista.

Pitää vissiin alkaa haaveilemaan lightningriders-rättipyörästä. Kovalla sivutuulella perus lowracerilla purjehtiminen on hauskaa touhua eikä ollenkaan stressaavaa, katteen kanssa ehkäpä sika hauskaa. Ainakin työmatkani 20/sivu pystyisin tuommoisella hyvin luovimaan, on pyörätietä käytännössä koko matka.

Semmoinenkin pyörii mielessä että voipiko esim. Mangosta katkaista keulan irrotettavaksi ilman että siihen joutuu tekemään paljon vahvistuksia...

En itse pidä kinneriä mitenkään holtittomana kulkineena sivutuulessakaan. Olen tänä kesänä ajanut n. 3700km, keräten kokemuksia ja ovat kyllä positiivisia. Maksiminopeus 70/km tunnissa eikä minkäänlaista ongelmaa ohjattavuudessa. Tämä on siis omatekemä kinneri, otin vaikutteita Allewederista ja tehty lujitekuiduista. Sivutuuli (voimakas) on haitallinen kaikille kevytkulkuneuvoille niin polkupyörille kuin kinnereillekin.

Tosiaan kiva olisi nähdä kuva tuosta. Onko sulla siinä iskarit? Mä kun olen siinä uskossa, että epävakaus sivutuulessa johtuu nimenomaan noista mun mielestä huonolaatuisista iskareista. Ei vain ehtinyt kauheesti testaileen... Samanlainen tunne tulee kun ottaa maastopyörän etuiskarista välituen pois joka pitää iskarit yhdessä. Eli holtiton. Eikäs maailmalla ole niitä muutettu. Ehkä sitä syksyn ja talven aikana ehtisi rakenteleen mangoonkin uudet pyörän arvoiset iskarit...

Minä menisin kyllä väittämään, että kinnerien epävakaus sivutuulessa on suuren etuylityksen pyöreän keulan muodon, lyhyen luiskan perän ja ohjausgeometrian jätön aikaansaamaa.

Suuri etuakselin etupuolelle ulottuva keula aiheuttaa sivutuulessa painevoimaresultantin noin kolmanneksen keulasta perään päin. Tämä osuu aika lähelle etuakselia. Sivutuulen aiheuttama painevoima kääntää keulaa pois tuulesta, jolloin keulan kohtaaman tuulen suunta jyrkkenee ja painevoima vain kasvaa. Suuntavirhe täytyy käsin korjata.

Vanhoissa pakettiautoissa oli tällaista samaa vaivaa. Sittemmin keulan muodot muutettiin kiilamaisemmiksi ja kulmat terävämmiksi, jotta sivutuuli irtosi pinnasta ja voimavaikutus pieneni. Myös etuakselia siirrettiin edemmäs.

Kinnerissä etuakselin sijainti on pakotettu olemaan siinä, missä on ja keulan muoto pyöreä ilmanvastuksen pienentämiseksi. Ainoa paikka, johon voi vaikuttaa on perä. Asentamalla perään sivuvakaajan, joka siirtää kinnerin sivutuulivoimien vaikutuspistetta taaemmas saadaan systeemi tasapainoon. Kuskin pään takana olisi mainio paikka tehdä vähintään vaakasuorana perään asti jatkuva evä. Ohjauskulmien jättöä kannattaisi kenties myös pienentää, jotta sivuvoima ei heti vaikuttaisi ohjaukseen. Tämä kuitenkin sillä ehdolla, että se varmasti pysyy kaikissa tilanteissa positiivisena ja liika herkkyys vaimennetaan muin keinoin, esim. ohjausvaimentimella.

Olen aina vähän vierastanut kinnerien perän luiskamaista muotoa. Kun lentokonetehdas 50 luvulla suunnitteli Saab 96 siihen ja moneen muuhunkin aerodynaamiseksi tarkoitettuun autoon tehtiin luiskaperä. Sittemmin ovat ilmanvastuskertoimet pienentyneet ja perät nousseet korkeammalle ja muuttuneet terävämmiksi. Ysikutonen ei ollut sivutuuliherkkä, koska sen etuakseli oli varsin edessä ja akseliväli pitkä.

jori kirjoitti:

Minä menisin kyllä väittämään, että kinnerien epävakaus sivutuulessa on suuren etuylityksen pyöreän keulan muodon, lyhyen luiskan perän ja ohjausgeometrian jätön aikaansaamaa.

Suuri etuakselin etupuolelle ulottuva keula aiheuttaa sivutuulessa painevoimaresultantin noin kolmanneksen keulasta perään päin. Tämä osuu aika lähelle etuakselia. Sivutuulen aiheuttama painevoima kääntää keulaa pois tuulesta, jolloin keulan kohtaaman tuulen suunta jyrkkenee ja painevoima vain kasvaa. Suuntavirhe täytyy käsin korjata.

Vanhoissa pakettiautoissa oli tällaista samaa vaivaa. Sittemmin keulan muodot muutettiin kiilamaisemmiksi ja kulmat terävämmiksi, jotta sivutuuli irtosi pinnasta ja voimavaikutus pieneni. Myös etuakselia siirrettiin edemmäs.

Kinnerissä etuakselin sijainti on pakotettu olemaan siinä, missä on ja keulan muoto pyöreä ilmanvastuksen pienentämiseksi. Ainoa paikka, johon voi vaikuttaa on perä. ...

Koskenee kuitenkin vain näitä tadpole-mallisia kinnereitä? Deltoissahan etupyörä on ihan keulassa.

Jukka

Ei ole kokemusta niiden sivutuuliominaisuuksista. Mitäs niitä on nimiltään, niin voisi vähän googletella?
Kinnerin ongelma on kaikissa tapauksissa se, että keulassa tarvitaan paljon tilaa sätkiville jaloille, mutta paino(piste) on paljon taaempana.

jori kirjoitti:

Ei ole kokemusta niiden sivutuuliominaisuuksista. Mitäs niitä on nimiltään, niin voisi vähän googletella?

Aurora tuli ensimmäisenä mieleen: http://www.velomobiles.ca/Aurora.html

Jukka

Mun näkymys oli vain tälläinen perstumalla tullut . Ei minkäänlaista tieteellistä faktaa...

Lisäksi on mietityttänyt kevyen takapään "hyppiminen". Tuotakin olen ajatellut, että toisenlainen iskari korjaisi tuon. Retkikampeet kun oli takana painona niin ei tuo ainakaan epävakaammaksi tullut. Eli ehkä siellä voisi hiekkasäkkiä ruveta pitämään .
Sivutuuli herkyys ilmenee vasta yli viidessäkympissä. Omat huipuit alamäkeen on 83 km/h:ssa. Eli ei tuo nyt kauhian epävakaa ole. Mango vain menee vähän joka alamäessä yli viiskymppiä