Peräkärry vanerista

[ajarmala]

Kun olisi joku sivelyaine, joka estäisi epoksin tarttumisen alustaan. Kokeilenpa auttaisko vaseliini vai sulaako se epoksiin.
Tuo kompressio eli siis puristus/painaminen oli uusi juttu. Epoksia siis pitää olla niin paljon, että koko hiilikuitu lilluu siinä.
Sakari

Kirjastosta kannattaa lainata teos nimeltä Lujitemuovitekniikka. Tekijän nimi karkaa muistista... Kirjassa on hyvä esitys eri tekniikoista ja tarvittavista materiaaleista.

• erityisiä irrotusaineita on olemassa ja niitä kannattaa käyttää (parasta kysyä Kevralta tai Terpolilta)
• hartsia (olipa se sitten epoksia tai polyesteriä tai mitä vaan muuta) pitää olla niin paljon, että kaikki kuitu kostuu siitä jokaisesta kohdasta, mutta kuitenkin niin vähän kuin mahdollista: mitä suurempi tilavuusosuus valmiissa lujitemuovissa on kuitua, sitä lujempi ja kevyempi se on. Ja kääntäen: hartsi ei ole lujaa, vaan kuitu. Parhaat tulokset saadaan puristamalla tyhjöpussilla ylimääräinen hartsi pois rakenteesta.
• epoksi ei juurikaan haise vaan haju liittyy polyesteriin, koska polyesterihartsissa on xyleeniä
• epoksi taas on allergisoivaa, joten hanskat käteen

T. Ari

[PW]

Onko epoksille mitään liuottimia olemassa, vai onko joka kerta oltava uusi pensseli, kun vanha on päässyt kovettumaan? Sakari

Asetoonilla kuulemma voi pestä mutt ei kannata kun uudet pensselit tulee halvemmaks ku niiden pesu, lisäks varmaan haisee ja käy päähän. Riippuu kappaleiden koota ja muodosta voi myös käyttää lastoja, jotka on helpompia puhdistaa.

Petri

[irakas]

Onko epoksille mitään liuottimia olemassa, vai onko joka kerta oltava uusi pensseli, kun vanha on päässyt kovettumaan? Sakari

Asetoonilla kuulemma voi pestä mutt ei kannata kun uudet pensselit tulee halvemmaks ku niiden pesu, lisäks varmaan haisee ja käy päähän. Riippuu kappaleiden koota ja muodosta voi myös käyttää lastoja, jotka on helpompia puhdistaa.

Petri

Pieni pensseli maksoi Jyskän varastomyymälässä 40 penniä/kpl.

Kokeilin pensselin pesua tinnerillä, ja se toimi hyvin eikä haise eikä käy päähän niin kovasti kuin asetoni.

Peräkärryn kulmasaumat vahvistin sisäpuolelta ompeluliikkeistä myytävällä kanttinauhalla ja epoksilla. Ei ollut kovinkaan helppo saada nauhaa sisäkaarteissa paikoilleen.

Sakari

[koppisti]

Käytän laminoinnissa muovista "paistolastaa" joita löytyy kauppojen keittiötarvike hyllyistä.
Toimii hienosti ja puhdistuu kovettuneesta epoksistakin vähän taivuttelemalla, mutta kyllähän
lasta kannattaa pyyhkiä puhtaaksi käytön jälkeen vaikka styroksinpalaan.
Veikkaisin että hartsin kulutus laskee siveltimen käyttöön verrattuna ainakin 30 % , koska
lasta painaa hartsin paineella lujitekankaasta läpi , - ilmakuplatkin häipyvät jonnekin.

[jori]

Poyesterihartsissa on styreeniä, kynsilakoissa ja tusseissa xsyleeniä. Niin tai näin, molemmat haisevat hirveälle. Terveisin aikanaan lujitemuovihommia tehnyt kahden teinitytön isä.

[mhelander]

Minulla on käytössä vaahtomuoviset telarullat sekä halvat siveltimet. Telarullat toimii hyvin, kaadan vain kupista epoksinoron kankaan päälle ja levitän telarullalla. Jos on yhteen ommeltua dual-uni kangasta niin käännän ympäri ja rullaan toisenkin puolen niin on kangas läpensä epoksissa.

Pensseli sopii paremmin jos joutuu vaikkapa lycra-kangasta epoksilla kyllästämään, tai "lakkaamaan" viimeistelypinnan epoksilla. Muuten en enää pensseliä käytä, paitsi ehkä tosi tarkoissa kaarevissa pinnoissa.

Liian epoksin otan pois siten että muovin päällä kyllästän epoksilla, sitten pistän päälle nylon-karhennuskankaan jonka päällä on puuvillakangasta muutama kerros ja rullaan kumitelalla yli. Liika epoksi pakenee sivuille ja/tai karhennuskankaan läpi puuvillaan. Sitten kangas paikalleen ja jos on monikerros laminointi niin seuraavaa perään.

[irakas]

Minulla on käytössä vaahtomuoviset telarullat sekä halvat siveltimet. Telarullat toimii hyvin, kaadan vain kupista epoksinoron kankaan päälle ja levitän telarullalla. Jos on yhteen ommeltua dual-uni kangasta niin käännän ympäri ja rullaan toisenkin puolen niin on kangas läpensä epoksissa.

Onko sinulla nuo telarullatkin kertakäyttöiset vai pesetkö ne jollakin?

Liian epoksin otan pois siten että muovin päällä kyllästän epoksilla, sitten pistän päälle nylon-karhennuskankaan jonka päällä on puuvillakangasta muutama kerros ja rullaan kumitelalla yli. Liika epoksi pakenee sivuille ja/tai karhennuskankaan läpi puuvillaan. Sitten kangas paikalleen ja jos on monikerros laminointi niin seuraavaa perään.

Täytyy tunnustaa, että tätä en nyt kokonaan oikein ymmärtänyt.

Sakari

Lainaus korjattu,Mustasudenkorento

[mhelander]

Minulla on käytössä vaahtomuoviset telarullat sekä halvat siveltimet. Telarullat toimii hyvin, kaadan vain kupista epoksinoron kankaan päälle ja levitän telarullalla. Jos on yhteen ommeltua dual-uni kangasta niin käännän ympäri ja rullaan toisenkin puolen niin on kangas läpensä epoksissa.

Onko sinulla nuo telarullatkin kertakäyttöiset vai pesetkö ne jollakin?

En pese vaan annan niiden kovettua. Pussillinen (jotain 12 kpl) ja kaksi kahvaa maksoi alle 5 euroa...

Liian epoksin otan pois siten että muovin päällä kyllästän epoksilla, sitten pistän päälle nylon-karhennuskankaan jonka päällä on puuvillakangasta muutama kerros ja rullaan kumitelalla yli. Liika epoksi pakenee sivuille ja/tai karhennuskankaan läpi puuvillaan. Sitten kangas paikalleen ja jos on monikerros laminointi niin seuraavaa perään.

Täytyy tunnustaa, että tätä en nyt kokonaan oikein ymmärtänyt. Lainaus korjattu,Mustasudenkorento

No joo... nämä sepostukset ei aukea helposti ennen kuin itse tekee ja kokeilee. Niin kävi ainakin minulle kun kaivelin tietoja kuituhommien teosta.

Ihan aluksi tein kyllästyksen vaan kaatamalla epoksia keskelle kangasta ja sivelemällä pensselillä sitten sivuille. Seuraavaksi laitoin kankaan laminoitavaan paikkaan ja sama seuraavalle kangaskerrokselle. Pian huomasin kun laiton puristusta kehiin että epoksia pursuaa joka paikasta eli sitä on aivan liikaa. Näin tein sen ensimmäisen hiilikuitutyön eli keskiöpalkin.

Seuraavaksi kankaan kyllästyksen jälkeen (käytin vaahtomuoviteloja) laitoin tuorekelmua päälle ja rullasin kumitelalla aloittaen keskeltä reunoille päin jolla sain epoksin määrän vähenemään huomattavasti. Silti sitä tursuaa jonkin verran "yli" kun laitetaan puristukset kehiin. Näillä tekniikoilla tein lowracerin penkin ja kyllä siitä ihan kelpo tuli, sekä MP:n penkin jousen.

No nyt ajattelin tähän uuteen penkin jouseen kokeilla yo tekniikkaa. Eli jälleen muovin päällä kankaalle epoksinoro, rullalla telaus tasaiseksi ja 2-kerroksisen kankaan kääntö ja toisto. Sitten päälle se reikäinen nailoninen karhennuskangas jonka päällä puuvillaa (vai mitälie) ja kumitelalla telaus keskeltä reunoille. Tela puristaa koko paketin kasaan, liika epoksi pakenee kankaasta sivuille ja ylös karhennuskankaan läpi puuvillaan. Vastaava tekniikka kuin oikein tehdyssä alipainesäkityksessä on käytössä.

Selvästi vähiten tuli ylimääräistä epoksia ja oli helpompi saada kappale puristuksiin. Kunhan aamupalasta selviän niin käyn purkamassa "muotin"... ehkä kuvia luvassa sitten.

[mhelander]

No joo... nämä sepostukset ei aukea helposti ennen kuin itse tekee ja kokeilee. Niin kävi ainakin minulle kun kaivelin tietoja kuituhommien teosta.

Täällä kuvien kera selitystä miten homma luonnistui. Ihan hyvä penkin jousi tuli tehtyä.

[irakas]

No joo... nämä sepostukset ei aukea helposti ennen kuin itse tekee ja kokeilee. Niin kävi ainakin minulle kun kaivelin tietoja kuituhommien teosta.

Täällä kuvien kera selitystä miten homma luonnistui. Ihan hyvä penkin jousi tuli tehtyä.

Olipa kuitenkin aika monimutkainen ja työläs homma!

Tänään tein ensimmäiset koeajot peräkärryllä:

21072012 peräkärry koeajolla.jpg (112.38 KiB) Katsottu 2793 kertaa

Ensimmäinen koeajo ei tuntunut ollenkaan hyvältä, kun kärry rupesi kuoppakohdissa helposti vemputtaan. Arvelin, että se johtuu siitä, että kiekot eivät ole linjassaan, kuorma on epäsymmetrinen (akku sivulla) ja renkaissa ei ole täysiä paineita. Suuntasin kaikki renkaaat soirojeni avulla linjaan, siirsin akun kotelon keskilinjaan ja laitoin renkaisiin täydet paineet (6 baaria). Vemputus pääosin katosi, mutta täytyy vielä testailla.

Moottori pelasi hyvin, mutta soraisessa vastamäessä vetopyörä suti, kun ei ollut varsinaista kuormaa.

Kun alkuperäinen ajatus oli käyttää motoroitua peräkärryä eri nojakeissa, lähden kokeilemaan sitä huomenna soutupyörään SH15. Kun se on kolmipyöräinen, ei kai pienet vemputukset haittaa. Akun laitan alkuperäiselle paikalleen. Siitähän saa luonnostaan hyvän perävalon.

Sakari

[irakas]

Kyllä nyt tais selvitä mikä kärryä vaivaa. Siinä on liian heiveröinen haarukka:

21072012 peräkärryn haarukka.jpg (65 KiB) Katsottu 2778 kertaa

Satuin saamaan sen tuommoisena ja vähän sen kestävyyttä epäilinkin. Täytyy tehdä tukevampi, jossa akseli on tuettu alapäästäkin.

Sakari

[irakas]

Asesin peräkärryn soutupyörä SH15:een:

Siinä se toimii aivan hyvin. Tosin laitoin akulle vastapainon. Tuolla 20" moottorikiekolla nousee mäet paljon paremmin kuin 26" moottori kiekolla.

Sakari

[irakas]

Ajattelin, että en kehtaa tuoda Nokialle työntävää, vemputtavaa peräkärryä ellen saa vemputusta loppumaan. Kun minulla ei ole hitsauslaitteita, päätin vielä tänä iltana laittaa haarukan lisätuennan 5x30 mm:n AL-latasta ja pulteista:

Ja, aah, vemputus loppui ja homma toimi oikein hyvin Ei siis aina tarvita hitsausta!

Aamulla aikaisin lähden kohti Nokiaa.

Sinänsä tällaisen työntävän kärryn vaihtaminen pyörästä toiseen on oikeastaan työläämpi kuin aiemmin kuvittelin. On johtojen asentaminen ja kiinnittäminen, poljintunnistimen liimaaminen vääntiöön ja kontrolliboksin ohjaustankoon asentaminen. Ei siis käy noin vain yks´kaks!

Sakari