Nojapyöräfoorumi

Vanne teipiksi kannattaa laittaa jotain joka ei veny ihan hurjasti kun siihen kohdistaa painetta eikä repeä siitä. Eli periaatteessa pari kerrosta pakkausteippiä pitää erittäin paljon painetta ihan kiltisti. Eikö helpointa olis ostaa oma rulla vanneteippiä jostain pyöräliikkeestä tai poiketa hakemassa sitä kierros meiltä uimastadikalla joku päivä. Sähköteippi on vähän huonoa ja suhteessa painavaa koska se venyy aikalailla vaikka varmaan paksuna kerroksena kestääkin ihan mainiosti.

Mielenkiinnosta teippejä kokeilen, kun on vähän painetta. Ei se kallista ole vanneteippikään, mutta ne eivät ole samanlaisia. Schurmann, joka on oikeasti DT-Swiss alkuperäiskiekko on paljon Taylor Wheelsin vanneteippiä järeämmällä tavaralla varustettu. Perusteippi+vanneteippi kesti ainakin tunnin päälle 1,6 Baria. Jatkon näkee sitten. Sisuri ajamattomassa pyörässä kesti, kun en ole istunut päälle.

Kuka grr käski laittaa torxeilla roottorin kiekkoon? Pelkkää kiusantekoa kele. Kun minulla on torxeja vain porakonekiinnityksellä, ei ollut hienosäätöä hommassa, kun siirsin roottorin kiekosta toiseen. Vaikutti pöydällä suoralta tuo roottori. Vaan eipä enää poralla kiinni laittamisen jälkeen, kun liian kireälle meni ja koko roottori taipui kohti pinnoja.

Tietysti yksi kuudesta ruuvista jumitti ja hetken meni kiertäessä liitinpalan niin kireälle, että poralla irtosi mutteri, eikä liitin kierteeltään. Piti roottorista vääntää, jotta liitinpalan kierre meni tarpeeksi kireälle. Silmämääräisesti ei ruuvien käsipelissä 4 mm leveällä lattapääruuvarilla kiristämisen jälkeen roottori näyttänyt vääntyneeltä. Auttoiko? Hah!

Roottori vaikutti suuntautuvan eri tasolle vasen/oikea-akselissa kuin kiekko. Olin jo väsynyt ja käden kunto arvelutti, joten kokeilin onneani pyörään asentamisessa, jos vaikka toimisi. Ketut kanssa, kun kuuluvasti hinkkaa johonkin ja 9 s pyörii ennen pysähtymistä. Katsoin lamppua vasten ylhäältä roottoria pitkin, että roottori ei osu näkyvään kohtaan jarrupaloja. Prikat lisäsin jarrun kotelon ja haarukan väliin jo aiemmin siltä varalta, että roottorin ulkoreuna hinkkaisi jarrun pohjaan näkemäni alueen ulkopuolella. En nähnyt edestä ja ylhäältä osumaa roottorin ja jarrun kotelon tai kotelon ja pinnojen tjms. välillä.

Väänsin kiekkoa pikalinkusta pitäen ja ei juuri liikkunut vääriin suuntiin. Kun pyöritin kiekkoa ja katsoin roottorin päältä samalta linjalta, roottori heilui vasemmalle ja oikealle. En tiedä hinkkausta aiheuttavaa kohtaa ja sitä, miten roottori liikkuu sivuttain ja onko liike osuman seurausta, vai roottorin suuntauksen eroavuudesta kiekkoon nähden johtuvaa tai muuta. Selkää jyrsi, joten jätin ruuvien kääntelyn ja roottorin ja kiekon linjauksen myöhemmälle.

Pitää kai irrottaa jarrukin ja katsoa, väpättääkö roottori ja hinkkaako jokin. Mieleen juolahti juuri mahdollisuus, että haarukassa voi olla myös häikkää. Sitä en ole tarkastanut vielä.

Nolo havainto oli, että onhan haarukoissa tapit, johon voi laittaa vannejarrut. Siinä on hätävaraa, jos muuten ei homma selviä.

Ei ole järkeä kasvattaa työkalumäärää torxin takia, mieluummin vaihdan normiruuveihin. Onko tietoa, mitkä mitat kuuden ruuvin roottorinkiinnitysruuveissa ovat? M3x5?

Bilteman yleisavaimet maksavat 2€/kpl, joten ostin kaksi. Käsin ei auennut pyörässä olematon kiekko, vaan avaimet painautuivat lihaan. Kaksi kättä toisessa avaimessa ja jalalla toisesta painaen aukesi mutteri. Sitten ehkä kolmasosa- tai neljäsosakierros kartiota löysemmälle. Ilman vannenauhaa ja roottoria öljyämättömällä pikalinkulla pyöri vähemmällä kitkalla lähes äänettä ja vähemmän täristen minuutin. Lähes tuplautui tulos! Jes!

Pitää tehdä ehtiessään pyörässä olevaan kiekkoon isompi löysennys.

Bilteman vannenauha oli uskomattoman lötköä. Sähköteippiluokkaa ja siihen nähden Taylor Wheelsin vannenauha oli jäykkää kamaa.

Jarrulevyn sovitepala ei ole identtinen molemmalla puolella ja toisin päin asennettuna roottori ei saa yhtä paljon tukea kuin oikein päin laittaen. Pitää tutkia, kummin päin meni pyörässä olevaan kiekkoon. Vaikuttanee roottorin taipumisherkkyyteen liiallisella ruuvin kiristyksellä.

Biltsussa ei ollut m5x12,7 tai x10 ruuveja, joita eri lähteet arpoivat yleisiksi roottorin kiinnittimiksi torxin eliminoimiseksi ja vähemmillä työkaluilla tien päällä pärjääväksi.

Sheldon mainitsi jarrun puoleisen haarukan joutuvan koville ja pikalinkulla olevan vaara, että rengas putoaa, jod ei haarukkaa ole suunniteltu oikein. Kulumaa tulee helposti kuulemma hasrukkaan yleensä lisäksi kiekon kiinnityspisteeseen. Toivottavasti ei ole hajonnut.

Dodii kuusiruuvikiinnitys söi m5x10 ruuvit ja säätely ei tarvitse enää torxia, mikä on tien päälle hyvä juttu.

Ei oikein onnistunut hienosäätö avaimilla mutterien ja kartioiden suhteen, mutta käsipelissä onnistui yhtäaikainen vapaa kuulien liike ja akselin heilumattomuus. Oli aika pieni säätövara, että ei jompikumpi mene pieleen. Onnistuneeksi julistan tuon kokeilun, kun levyn kanssa kumit pumpattunavkäyttöpaineisiin pikalinkusta kiinni pitäen kiekko pyöri kaksi minuuttia. Verrattuna tehdasasetusten 17 sekuntiin.

Irrotin jarrun ja siitä hinkkaus johtui. Paljon voi haarukoissa käännellä kiekkoa eri akselien suuntaan. Jarrun männät olivat ihan liian jumiasentoon jäänyt ja sain monta erilevyistä esinettä änkeä väliin kahvan puristeluiden välillä, jotta ulompi puoli siirtyi normipaikkaan. Pitkään puljasin yöllä prikkojen ja kiekon sijoituksen kanssa ja näyttää siltä, että aika paljon saa lisätä prikkoja jarrun taakse työntämiseksi. Siitä päätellen, mihin monella pyöräytyksellä löysin mutterein jarru siirtyi alun hinkkauksen ja lopun vapaan pyörinnän perusteella. Heitän lopullista säätöä varten pyörän katolleen, kun takarengas kellaritelineessä pyörä on myötäpäivään kallistunut. Näkee helpommin roottorin ja jarrupalojen sekä jarrun kotelon välit, eikä kiekkoon kohdistu vääntöä sekä pyörän painoa. Sitä tekemään nyt.

Mikä osa on polkupyörän kiekossa roottori?
Pitäskö tästä vaakan kiekon korjaus ja virittely keskustelu siirtää oman otsikon alle? Meinaan onko tämä varsinaisesti otsikon mukaista keskustelua? Löytys paremmin "linkkejä ja materiaaleja kiekkojen kasaamiseen".

Rotor Enkussa on jarrulevy Suomeksi.

En tiedä, onko tarvetta siirtää, kun luettelin osatietoa ja onnistumisniksejä, joista osa on kirjaamatta, kuten vaikutukset kiekon navan vastuksesta ja systeemistä jarruhinkkauksen kanssa pyörintäkestoineen myös.

Tästä lähtee: Alunperin jarru hinkkasi hulluna ja napa kinnasi pahasti ja systeemijarrutus pysäytti kiekon ilman pyörän painoa kymmenen sekunnin alle. Nyt joko napa pettää hieman ja levy hipaisee kevyesti sisempää jarrupalaa yhdessä kohdassa kierrosta. Niin kevyt osuma, että en vaihda levyä tai jatka painia, kun samalla teholla pyöräytys pysähtyy 1:15 kohdalla ja kova veto 1:25. Melkoinen ero, joten riittää tässä vaiheessa, kun on tärkeämpiä muutostöitä edessä. Istuin, selkänoja, takaiskarin vaihto, liikkuvien osien rasvaus iskarin osalta, ketjuputken tuunaus ja takakotelo. Jesh vihdoinkin takaisin homman edistämiseen, jotta pääsisi takaisin oikein päin ajamiseen vähemmän täristävästi, siis kengänpohjat edellä nojakilla tri pyörän sijaan.

Navan säätämisestä opittua: Käsituntuma kertoo hyvin, milloin kummatkin kartiot ovat liian tiukalla akselista pyörittäen. Oikean kireyden säätö helpottui, kun toisen puolen kartio ja mutteri ovat paikallaan ja eivät liiku, kun vastakkaista puolta säätää. Tapahtui usein, kun molemmat mutterit olivat löysällä. Kun toisen puolen mutteri on tiukasti kiinni kartiossa, ne liikkuvat yhdessä ja kartion oikealle tiukkuudelle kiristys estää akselin heilumisen navan sisällä. Silloin vasta vastapuolen säätö helpottuu, kun mutterista ja kartiosta kääntö kääntää vain sen puolen osia. Jätä molemmat puolet löysälle ja molempien puolien osat voivat liikkua kiristäen tai yleisemmin löysäten sitä puolta, jota ei pitänyt säätää. Meni muutama onnistunut yhden puolen säätö pieleen ennen kuin tajusin "ankkuroida kiinni" yhden puolen kartion ja mutterin kohdalleen.

Oppina ottaisin sen perinteisen, eli kun huonoin tai ilman työkaluin ilman tietoa aloittaa, on hyvä olla tietolähteitä apuna ja aikaa oppia kantapään kautta. Palkintoa tuli paljon jo käytännön ajoonkin, eikä vain oppimisen kautta, vaikken ihan pyörämekaanikoksi vielä heittäytynytkään ja avannut napoja, puhdistanut ja uudelleen rasvannut. Oli kohtuullisen juoksevaa rasvaa tehtaalla ja mulla ei ole käsitystä ihanteellusesta juoksevuudesta. Ei voi valittaa, kun en omista nykysäädöillä ja rasvoilla yhtään kiekkoa, joka pyörisi ilman kuormaa kahta minuuttia. Eikä edes apinan raivolla vetäen, vaan reippaalla vedolla hitu alle neljäsosakierroksen matkalta.

Jäi siis opittavaa, mutta tärkein tuli ja pyörä lähestyy ajokuntoa .

Kiekkojen kasaaminen tarkoittaa lähinnä puolausta ja rihtausta. Toki tietenkin varustelua renkailla ja ehkäpä jarrulevyilläkin, mutta hankaavien jarrujen säätäminen on aivan toinen asia. Tärkeä sekin, mutta eri asia.

Roottori tarkoittaa niin engalannin kuin suomenkin kielessä jonkin kokonaisuuden pyörivää osaa. Jarrulevystä puhuttaessa sanan roottori käyttäminen on järkevää vain kun puhutaan jarruista erillisenä koneenelimenä. Pyörän kannaltahan koko kiekko on roottori.

Kun jarrut ovat polkupyörän kiekon osana (polkupyörissä jarrulevy on pelkästään muotoiltu levy) on parempi käyttää sanaa jarrulevy. Autoissa ja moottoripyörissä jarrulevy on tekniikan kehittyessä vähitellen muuttunut monimutkaisemmaksi. Siihen on tullut kaksi kerrosta, puhallinsiipiä ja säteen suuntaisia ilmakanavia kuten puhaltimessa, mistä syystä hyvin ymmärrän sen nimityksen muuttumisen roottoriksi. Toimintoja on enemmän kuin vain jarrulevyllä, millainen se polkupyörän jarruna vielä selkeästi on.

En kyllä sulkisi niksipirkkaosastoa pois, materiaalien valinnasta, mitoituksesta, kasaamisesta ja säätämisestä niin kehän, pinnojen kuin navan osalta. Mistä jälkimmäisen säädöstä tuli jotain annettavaakin, eikä vain kyselyä. Eikö toimivuuden mittauskin ole tärkeää? Siksi pyörintäkestomittaukset.

vaaka kirjoitti:

En kyllä sulkisi niksipirkkaosastoa pois, materiaalien valinnasta, mitoituksesta, kasaamisesta ja säätämisestä niin kehän, pinnojen kuin navan osalta. Mistä jälkimmäisen säädöstä tuli jotain annettavaakin, eikä vain kyselyä. Eikö toimivuuden mittauskin ole tärkeää? Siksi pyörintäkestomittaukset.

Eipä näitä siun kyselyjä ja kokeiluja olla poistamassa. Miustakin tässä yhteydessä kiekkojen kasaaminen on puolausta ja rihtausta ja kun otsikossa puhutaan linkeistä ja materiaaleista.

Tulkitsin linkkien sisältävän sitä niksipirkkaosastoa ja siksi sijoitin tänne, kun polvet tutisten kämmenet hioten vajavaisuuteni tiedostaen hyppäsin syvään päähän. Punttien kanssa ja tulin voiton puolella läpi. Kannustavana hommaan ryhtymisen kannalta ajattelin kertoa täysummikon menestystarinasta. Jos minä, niin miksei muutkin. Kiekon rakennus paloista ehkä myöhemmin, mutta kun näin vähän kerrallaan osaa prosessista oppii ja tekee, aloituskynnys koko projektin tekemiseen laskee. Meillä on niin eri lähtökohdista ponnistavia tekijöitä, että ei naurata.

Toki vaikeimmat vaiheet ovat kokeilematta, mutta kun Enkun sanonnan mukaan varpaat on kasteltu, sekaan hyppääminen ei ole enää niin pelottavaa.