Nojapyöräfoorumi

Sori, reissunaikana ei raporttia tullu ku ajettiin polkupyöriä. Tässä omia ajatelmia reissusta. Itse lähdin pyörällä joka oli "hangestakaivettu", uuskiekko heitetty alle ja ajoon - heti alkumatkasta vaihteen siirtäjä alko kettuileen, meni pinnojen väliin useempaan kertaan. Piritasta ostin ensiks uuven korvakkeen sille ja toisesta pyöräliikkeestä sitten vielä koko siirtäjän kun näytti ett vanha oli siipeensä saanu.
Läksin vielä ajamaan porukkaa kiinni, vanhoilla osilla - ilman karttaa eksyin reitiltä Lasnamäkeen. Puhelinsoitto jorille ja todettiin ett eivät oo kaukana sadetta pitämässä. Mutta sitten oli pakko vaihtaa uus siirtäjä - avuliaita ovat virolaiset kun kyseli ohiajaja tarttenko apua. Vaihteita löyty asennuksen jälkeen tasan yks joka toimi moitteettomasti oisko ollu nelonen ja sillä mentiin kohti puna-valkosta savupiippua jonka juurella porukka odotti.
Siirtymät Pietarintien ali oli aika monimutkaiset osin kait sen takia ett oikeaa pyöräreittiä ei voinu käyttää kun kinnerit ei ois päässy (joku tietyömaa)
Loppu pätkä Aegviiduun selkeää, tien pinnat hyvin vaihtelevia kuten Virossa joka paikassa. hyvin karkeasta aivan uuteen. Välillä ajettiin Jorin vihjeestä ("tätä vauhtiako myö nyt ajetaan") ja oluen kaipuusta johtuen kovaakin kunnes melkonen ukkoskuuro pysäytti. Onneks oli taukopaikka ja sateen suoja just kohilla. Perästä tuli aika märkää sakkia. Nelijärve puhkekeskuksessa illallinen, sauna lammenrannalla ja paljon "höpötystä"

Petri

Perjantai aamu arvailtiin säätä, yön oli satanu runsaasti mutt aamu näytti paremmalta. Vaihteita säädettiin ja muutama löyty lisää 1-4.
Kohti Rakvereä, ekat paikat Tapa ja Katriina matkaa ei tälle päivälle ollu kauheesti joten ei ollu kiire, silti ajettiin kärkiryhmässä aika kovaa ajottain, siinä hiukan päälle 30km/h jokunen pystärikin mukana mm. Satu siinä äijä porukassa. Pari sadekuuroo tais sattuu tuollekin päivälle mutt välissä paisto mollikka.
Rakveressa kerettiin vähän ihmetellä, kuka mitäkin - meijän porukka tutustu linnaan. Hieno kaupunki, huonopuoli näissä pyöräretkueissa on ett päivä ajetaan ja nähdään peltoo, metsää ja pusikoita - majapaikassa keretään syödä, saunoo ja nukkuu mutt siihen kylään ei varsinaisesti kerkee tutustuu saati kauppoja kierrellä.
Huolto auto seurasi mukana ja siinä kulki osa tavaroista ja vesivarasto. Lisäksi Anni kävi autolla välillä ohailemassa nopeimmat harhaan ajaneet "ketunlenkeiltään" oikeille reiteille.

Petri

Lauantaina oli tarkotus illaksi Viinistuun, merenrannalle niemenkärkeen. Matkan varrella oli kolme kartanoa joissa oli tarkotus pysähdellä mahdollisuuksien mukaan.
Riku oli ystävällisesti ostanut miulle uuven vaihdevaierin kuorineen, ja auttoi sen asentamisessa. Nyt saatiin 6 vaihdetta 8:sta pelaamaan - ajaminen tuntu juhlalta Kaksi suurinta vaihdetta puuttu koska säätövara loppu, prikka pitää laittaa siirtäjän korvakkeen alle.
Keli tais olla sateeton, tosin hyvin tuulinen joka sekin oli nyt vastainen toisin kuin alkumatkasta. Ajo suunnitelmasta poikettiin Vihulassa, käymällä merenrannalla kärkiryhmän kanssa noin 10 km ylimäärästä.
Vihulan kartanoon seuraavaksi jonne muu ryhmä oli jo saapunut. Hienoa rakennuksia, lammikoita ym. Porukat jäi kahvittelemaan mie läksin veteraani kinneristien Markun ja Osmon kanssa jatkamaan matkaa.
Rauhallista ajoa kauniissa maalaismaisemassa kohti seuraavaa Sagadin kartanoa. Hieno on tämäkin paikka, paljon on kunnostaneet näitä viime vuosina. Kartanossa metsämuseo ja metsäkoulu myös hotelli jossa tuli viime vuonna yövyttyä vaimon kanssa. Matkamuistokojun pitäjä tunnisti kinnerit "Viro teataja" lehdessä olleesta jutusta ja antoi lehden Osmolle mukaan. Aika iso juttu kuvan kera. Rakveressa, hotellin pihalla toimittaja tuli kysymään meijän kulkineista ja kun ei muita ollu paikalla niin vastailin mitä osasin. Nojapyöräfoorumikin mainittiin jutussa ja selvästi oli toimittaja vieraillut foorumilla. Toimittaja puhu niin hyvää suomea ett luulin ensiks suomalaiseksi. Ehkä Risto kääntää jutun tänne suomeksi gondooliratas oli kai joku "käännös" ja "isekulkevasivuvaunu" tai jotain sinne päin - Vironkielinen nojapyöräsanakirja vielä vaiheessa, siinäkin Ristolle puuhaa
Jatkettiin kohti Palmssen kartanoa, ensiks syötiin viereisessä körtsissä (kapakka) - arvaamallakin saa hyviä eväitä ja eivät oo hinnalla pilattu, seljanka oliko 3,- ja olut 2-2,5 euroo eli ihan kolikkorahalla syö ja juo hyvin.
Kartanossa oli menossa viinipippalot, esittelyä, maistelua ja elävää musiikkia. Jotain hyvän makusta ulkomaan juustoo tuli ostettua. Pari tuntii tuolla pyörittiin mm. polkupyörämuseoon tutustuttiin, 6,- pääsymaksu kokoalueelle - kaunista ja komeeta ovat aikanaan orjatyövoimalla aikaan saaneet. Porukkaa oli paikkalla paljon, hollantilaisia pyörillä, Saksaakin taisin kuulla jonain päivänä tuli sveitsiläisiä pyörällä vastaan ja brittejä jossain autolla - kinnerit hämmästytti joka paikassa
Illaksi ajettiin Viinistuun, kylä jonka nimi kuulemma kertoo siitä ett ovat aikanaan vaurastuneen tai ainakin selvinneet myymällä suomalaisille viinaa. Kylässä näytillä paljon kulttuuria, taidemuseossa runsas kokoelma ja teatteri. Körtsi kolmeen yöllä auki jonka keittiöstä sai kaikenlaista hyvää mm. kampelaa.

Petri

Sunnuntai aamu kinnereiden koeajoa, lähinnä naisväki innostui asiasta, jotkut jopa uskaltautuivat polkemaan Muuten tällä reissulla koeajoa aika vähän harrastettiin. Aamulla vähän tihkutteli mutt sitten loppu.
Lähettiin kiertämään niemeä Loksan suuntaan kahessa porukassa. Nopee sakki kävi Kolkan kylän kautta yhen moisan (kartano) kattomassa, oli enempi "alkuperäsessä" asussa. Välillä taas ihan reipasta menoo.
Kiiussa pysähyttiin, Viron pienin linnatorni - kahviteltiin. Pietarin tien varressa huoltamolla syötiin ja siitä eteenpäin - pyöräreitti vei "tasoristeyksenä" moottoritien yli - aika hirvee kokemus kun autoo tulee tien täydeltä ja kovaa - juoksemalla menin pyörän kanssa tien yli. Muutenkin näillä "moottoriteillä" erikoisia ratkasuja, esim U-käännös risteyksiä - halpa rakentaa
Talinna lähestyi vääjäämättä ja reissu loppuaan, porukka hajaantui kuka syömään/juomaan kuka kulttuurin nälkäänsä tyydyttämään. Taidemuseon ovella miekin kävin mutt jo rakennus ulkoa tyydytti kulttuurin tarpeeni sillä hetkellä - Kiasma sopis siihen vaikka lipunmyynti kojuksi ulkopuolelle Joskus täytyy poiketa tuolla ajan kanssa.
Polkupyörällä tuo Tallinnakin paremmin tulis tutuksi ku vaikka autolla, taksilla tai kävellen. Tuli vertailtua kun vaimo yritti Tallinnassa löytää mm. museolle, pyörällä kerkesin paljon nopeemmin. Samoin laivaan pääsi melkeen ekaks kuin myös pois laivasta.
Kaikenkaikkiaan hieno reissu ja lupaus tais tulla ett tästä tehdään perinne, ennakkovarauksia tais tänkertalaislta tulla jo runsaasti

Petri

Se Virumaa Teatajan numero lauantailta on siirtynyt arkistoon ja maksulliseksi, vain pikkupätkä alkua enää näkyy "gondolijalgrattaita" esittelevästä artikkelista. Saisiko Osmo sen lehden sivun kopion näkyviin?

Risto

kuparinen kirjoitti:

Se Virumaa Teatajan numero lauantailta on siirtynyt arkistoon ja maksulliseksi, vain pikkupätkä alkua enää näkyy "gondolijalgrattaita" esittelevästä artikkelista. Saisiko Osmo sen lehden sivun kopion näkyviin?

Risto

En tiedä lukeeks Osmo foorumia mutt kyllähän hää lupas sen jutun skannata.
Saisko sieltä lehen toimituksesta sen toimittajan sähkösesti kiinni, saattas laittaa sen vaikka suomeks kun osas niin hyvin ?

Petri

Kiva, että PW kirjoitit etelänmatkalaisten kuulumisia, niitä on mukava lukea Näemmä viron maaseudulla voisi reissata tosi pienellä budjetilla vaikka söisikin "ulkona", telttapaikka metsässä lienee samaa hintatasoa Suomessakin

Ryhmämatkoissa on paljon hyvää ja jos on paikkoja tuntevan kanssa liikenteessä niin helppoa ja antoisaa ja porukassa asioita kokee eritavalla mutta on myös sidottu porukan aikatauluun jos haluaisi jotain kohteita jäädä katsomaan.

Tekniset ongelmat reissussa on ikäviä mutta jälkikäteen tulee hyvä fiilis kun kaikesta aina selviää, ja syntyy muistoja ja tarinoita

Tekniikka ongelmat rassaa ryhmässä siks ett muiden aikataulut menee sekasin mutt apuakin saa.
Virossa kait saa yöpyä ja leirityä, en kyllä tiedä heidän jokamiehen oikeuksista. Aina välillä oli eramaa merkintöjä tai rahvuspark ja ilmeisesti jotain vaellus reittejä. Risto tietäs nuo leiriytymis säännöt varmaan.
Kinnerit kulki viron teillä kait ihan hyvin, mitä nyt milanin pohka raapi välillä ett vieressä ajavaakin kouras.

Petri

Aika hyvinhän noilla reissuilla on porukat jakautunut toiset menee kirkkoon ja osa körtsään vai mikä se nyt oli Kunhan sovitaan kuka missäkin porukassa kulkee. Jos tahtoo uimaan tai nauttia taiteesta ja arkitehtuurista kannattaa seurailla vanhoja veloja kinnereissään jos vauhtia niin nuorempia kinneristejä ja Rikua.
Parhaat oluet ja rasvasimmatmakkarat löytyy kun kruisailee Jorin matkassa
Erityismaininta Virolaisille autoilijoille ystävällisyydestä ja kärsivällisyydestä, ohitukset tehdään kaukaa ja torvetkin soi vaan tervehdykseksi. Ajotapamme kuitenkin oli hiukan härski, hiljaisemmilla teillä kokotien leveydeltä ja muuten kaistan leveydeltä pyöriä

Petri

Lähetin toimittajalle mailia ja kysyin artikkelista digikopiota, odotellaan mitä kuuluu.

Jokamiehenoikeuksista Virossa minulla ei ole tarkkaa tietoa, mutta Suomen kaltaista kirjoittamatonta lakia ei ole enkä laeistakaan sellaista löydä.

"Eramaa" ja "eravaldus" ovat yksityisalueita. "Rahvuspark" on kansallispuisto ja "looduskaitseala" luonnonsuojelualue, joista on omia määräyksiään, mutta tietääkseni ei yleistä leiriytymisoikeutta ole, vaikka vaellusreittejä ja rakennettuja leiripaikkoja onkin. "Riigimets" on valtion metsää, jossa PITÄISI olla voimassa Suomen kaltainen jokamiehenoikeus.

Virossakin, ja varmaan joka puolella maailmaa pärjää samalla lailla eli pujahtaa metsään piilossa ja leiriytyy niin ettei ole näkösällä kuka niitä lakeja tulee aina tutkineeksi

Kansallispuistot/luonnonsuojelualueet on sitten erikseen mutta niillä on taas yleensä merkityt leiriytymisalueet.

Kiitos kaikille osallistujille matkasta. Erityiskiitokset Ilpolle ja Rikulle matkajärjestelyistä. Toivottavasti tavataan ensi vuonna samoissa merkeissä...

Muutama kuva...

PW kirjoitti:

Erityismaininta Virolaisille autoilijoille ystävällisyydestä ja kärsivällisyydestä, ohitukset tehdään kaukaa ja torvetkin soi vaan tervehdykseksi. Ajotapamme kuitenkin oli hiukan härski, hiljaisemmilla teillä kokotien leveydeltä ja muuten kaistan leveydeltä pyöriä
Petri

Niin, ja Tallinna-Narva -moottoritiellä ajoimme kaksi rinnan, koska reunaviivassa oli tärinäraidoitus ja Milan ei ihan mahtunut reunaviivan ulkopuolelle pintareelle, joten ajoin sitten ajoradan puolella reunaviivaa seuraillen. Virossa moottoriteillä saa kuulemma ajaa myös polkupyörillä... Vai olisiko se ollut vain moottoriliikennetie?

Tässä on ryhmä kuva jossa osa kalustostakin:

Ari, kyllä se on oli moottoritie ja Virossa tosiaan saa ajaa moottoriteillä polkupyörälläkin.

kuparinen kirjoitti:

Lähetin toimittajalle mailia ja kysyin artikkelista digikopiota, odotellaan mitä kuuluu.

Jokamiehenoikeuksista Virossa minulla ei ole tarkkaa tietoa, mutta Suomen kaltaista kirjoittamatonta lakia ei ole enkä laeistakaan sellaista löydä.

"Eramaa" ja "eravaldus" ovat yksityisalueita. "Rahvuspark" on kansallispuisto ja "looduskaitseala" luonnonsuojelualue, joista on omia määräyksiään, mutta tietääkseni ei yleistä leiriytymisoikeutta ole, vaikka vaellusreittejä ja rakennettuja leiripaikkoja onkin. "Riigimets" on valtion metsää, jossa PITÄISI olla voimassa Suomen kaltainen jokamiehenoikeus.

Luulin eramaataa = erämaaksi hyvä kun tuli tuokin selväksi, ne kaikki ei sitten olleetkaan vaellusalueita.

Petri