Nojapyöräfoorumi

jori kirjoitti:

Jos takahaarukka on kovin pysty, ei pelkkä naru riitä joustoksi. Totta on, että nylonnaru on selvästi joustavampi, ja siksi parempi tasaamaan kuormia puolten välillä, paremmin kestänytkin minulla, kuin polypropeeninaru, jota aiemmat naruni olivat.

Onko tämä tulkittava niin että nailonnarulla saa vähintään tyydyttävän jouston aikaiseksi, jos haarukka ei ole pysty?

PW kirjoitti:

Voiko haarukan muodolla vaikuttaa jouston suuntaan? Ei aivot taivu teoriaan, välityssuhteisiin ym.

Haarukassa on kolme paikkaa millä on väliä jousituksen kannalta. Nivelpiste, akselin hahlot ja narun kiinnityspisteet. Muuten muodolla ei ole väliä.

PW kirjoitti:

Voiko haarukan muodolla vaikuttaa jouston suuntaan?

jooseha kirjoitti:

Haarukassa on kolme paikkaa millä on väliä jousituksen kannalta. Nivelpiste, akselin hahlot ja narun kiinnityspisteet. Muuten muodolla ei ole väliä.

Juuri näin, mitä tahansa noista muuttaa niin jousituksen ominaisuudet muuttuu, mutta jos muotoa muuttaa niin että em. pisteet pysyy paikoillaan pysyy jousituksen ominaisuudetkin ennallaan.
Mutta jos taivutat haarukan taaksepäin mutkalle ja samalla jatkat sitä niin että akseli menee taemmas niin se vaikuttaa parantavasti joustoliikkeen suuntaan.

Jukka

PW kirjoitti:

Voiko haarukan muodolla vaikuttaa jouston suuntaan? Ei aivot taivu teoriaan, välityssuhteisiin ym.
Narunkiinnitys pistettä ei etupäässä saa ilman saalinkia kovin alas.

Narupolven välityssuhde on aika helppo hahmottaa, kun tietää, mitä katsoo. Sivulle jännitetty naru muodostaa kolmion. Puolittamalla tämä kolmio keskeltä kahdeksi, saadaan voimien (ja liikkeiden) suuruuksien suhteet vertaamalla tuon kolmion sivujen pituuksia toisiinsa. Sivun pituus vastaa samaan suuntaan vaikuttavan voiman suuruutta. Vastaavien liikematkojen suuruudet menevät päinvastoin. Vihreän nuolen suuntaisen liikkeen suuruus verrattuna violettiin.

Pieni liike, paljon voimaa. Iso liike vähän voimaa. Voima kertaa liike on työ, joka pysyy vakiona.
Naruvoiman saa mittaamalla, kuinka monta kertaa mitattua violetin voiman suuntaista sivua mahtuu narun suuntaiseen sivuun. Voima kertaa lukumäärä.

Kuvissa siis mitataan alas vetävä (violetti) voiman suuruus ja se kerrotaan sivusuhteella (pitkä sivu jaettuna lyhyellä sivulla), jolloin saadaan vaakasuuntainen (vihreä) voima, joka narujousituksessa tuottaa perän ylhäällä pitävän voiman.

jviirret kirjoitti:

PW kirjoitti:

Voiko haarukan muodolla vaikuttaa jouston suuntaan?

Mutta jos taivutat haarukan taaksepäin mutkalle ja samalla jatkat sitä niin että akseli menee taemmas niin se vaikuttaa parantavasti joustoliikkeen suuntaan.

Jukka

Tommonen kävi mielessä.

Hittaasti syntyy, 3030mm poikkirauta tulis penkin alle ja sen päistä 2525mm putket taaksepäin penkkiätukien.
Jos malttas tehdä näitä osia pikkuhiljaa ja kasailis sitte kun muoto hahmottuu.
Tuo nivelen sisäputki ei oo suora, rälläkällä vetäsin - voihan sen yrittää oikasta tai tehdä uuden pätkän. Sormissa kun pyörittää ni huomaa laakerin liikkeen.

nyloc-mutteri. Meinnatko laittaa sisään vielä varmuuden maksimoimiseksi holkinkin?

jooseha kirjoitti:

nyloc-mutteri. Meinnatko laittaa sisään vielä varmuuden maksimoimiseksi holkinkin?

Ilman sitä sisäputkea aksiaalisuunnan kantavuus on vain puolet ja vain toisen korvakkeen varassa. Sisäputken avulla laakeroinnin saa kiristettyä yhdeksi murikaksi, joka tukee korvakkeet yhteen ja parantaa akselin suunnan kantavuutta ja nivelen jäykkyyttä kaikkiin suuntiin.

Eikö akselinsuuntainen kuorma ole kuitenkin yhden laakerin varassa, koska laakeripesä nousee tavallaan hieman irti alemman laakerin ulkokoolista?

Jukka

jviirret kirjoitti:

Eikö akselinsuuntainen kuorma ole kuitenkin yhden laakerin varassa, koska laakeripesä nousee tavallaan hieman irti alemman laakerin ulkokoolista?

Ulkopuolisen rakenteen (haarukan) tukeminen laakerin läpi minua tässä lähinnä kiinnostaa. Kiristämällä laakerin sisäkoolit tuon putken avulla nipuksi aksiallisuunnan voima ei niin pahasti taivuta vain toisen puolen korvaketta, vaan myös toisen puolen rakenne kantaa aksiaalista kuormaa. Laakerin läpi tuo voima tietenkin tulee vain yhden laakerin kuulauran kautta.

jori kirjoitti:

Ilman sitä sisäputkea aksiaalisuunnan kantavuus on vain puolet ja vain toisen korvakkeen varassa. Sisäputken avulla laakeroinnin saa kiristettyä yhdeksi murikaksi, joka tukee korvakkeet yhteen ja parantaa akselin suunnan kantavuutta ja nivelen jäykkyyttä kaikkiin suuntiin.

Pitääkö kantavuuden olla maksimi vai riittääkö riittävä? Mä oletan ettei tuohon tule kouraa. Muuten on 20mm akselimateriaali todella törkeästi ylimitoitettu.
Kyllä sillä holkilla saadaan etuja. En kiistä sitä, mutta en usko näiden etujen olevan kuin teoreettisia.

edit Jos niveltä on tarkoitus aukoa jatkuvasti, säästää holkki mutterin uusimisilta ja kasaaminen käy nopeammin, koska mutterin kiristyksen voi tehdä ilman tarkkuutta.

jooseha kirjoitti:

nyloc-mutteri. Meinnatko laittaa sisään vielä varmuuden maksimoimiseksi holkinkin?

Saas nähdä, en oo viel semmosta putkee löytäny.
Nyt pähkäilen sitä riittääkö jos hitsaan tuon 30*30mm putken 20mm akseliin vai pitäskö se akseli tukea pidemmältä matkalta?

jori kirjoitti:

Ulkopuolisen rakenteen (haarukan) tukeminen laakerin läpi minua tässä lähinnä kiinnostaa. Kiristämällä laakerin sisäkoolit tuon putken avulla nipuksi aksiallisuunnan voima ei niin pahasti taivuta vain toisen puolen korvaketta, vaan myös toisen puolen rakenne kantaa aksiaalista kuormaa.

Välittyy se voima sitä pulttia pitkin ilman holkkiakin sinne toiseen korvaan . Kouran taipuessa tulee sitten laakereihin vääntöä jollei ole holkkia.

Niin ei ollu tarkotus tehdä kouraa, vaan etuhaarukan hitsaan laakeriputkeen ja penkinalusrungon hitsaan akselipulttiin.
Taas tullu niin paljon semmosta teoriaa ettei ymmärrä aksaalisuuntainen kuorma ?

PW kirjoitti:

Saas nähdä, en oo viel semmosta putkee löytäny.
Nyt pähkäilen sitä riittääkö jos hitsaan tuon 30*30mm putken 20mm akseliin vai pitäskö se akseli tukea pidemmältä matkalta?

Putkeksi käy hieman ylikokoinenkin kunhan se ei ole niin iso että ottaisi laakerin suojiin kiinni.
Mä hitsasin haarukan 20x30mm neliöpalkista. Pultti on hitsattu 30mm sivuun. Lisäksi tulee haarukan päälle pultin kannan viereen latan pätkät ja keskiöstä tukiputki. Näkee sitten kestääkö

PW kirjoitti:

Taas tullu niin paljon semmosta teoriaa ettei ymmärrä aksaalikuorma ?

Akselin suuntainen kuorma.
Ei teoriaa tarvikaan ymmärtää Aika usein teoreetikot ei ymmärrä käytännöstä mitään eikä tekijät teorioista