Kiekon kasaus

[Polkumies]

Kuvan ainakin tajusin Ja pinnoihin kohdistuu ainoastaan säteittäisiä voimia, jos pienet dynaamiset voimat unohtaa?

[Nojanalle]

Ei pitkään aikaan ole puhuttu pinnauksesta. Nyt pieni kysely , näissä traikeissa joita poljetaan käsin on takapyörät aikalailla kallistettuja . Niin olisiko parempi esim. ne vanteet pinnat toinen puoli enenpi ristiin ja kumpi on se joka tartis pinnata .
Kaverin pyörässä ulommaiset näyttää pinnat näyttää , katkeavan helpommin . Kuin sisinmäiset , tässä kun suunittelen
vanteiden uudelleen pinnausta ensi kaudelle.
Onko jollain tietoo, miten traikin pinnaus tulee kestävämmäksi .

[Vilijami]

Ei pitkään aikaan ole puhuttu pinnauksesta. Nyt pieni kysely , näissä traikeissa joita poljetaan käsin on takapyörät aikalailla kallistettuja . Niin olisiko parempi esim. ne vanteet pinnat toinen puoli enenpi ristiin ja kumpi on se joka tartis pinnata .
Kaverin pyörässä ulommaiset näyttää pinnat näyttää , katkeavan helpommin . Kuin sisinmäiset , tässä kun suunittelen
vanteiden uudelleen pinnausta ensi kaudelle.
Onko jollain tietoo, miten traikin pinnaus tulee kestävämmäksi .

Paljon pinnoja ja pienikehäinen vanne, eli 48 pinnainen 406 BMX on aika kestävä deltan takakiekkoina, vaikka ei ole kallistettu.
Mutta tätä tietoahän et kaivannut, siispä vastaus kysymykseen: ristiinpinnauksella ei saavuteta parempaa kestoa ulkopuolen pinnoissa, mutta kiekon pinnaus toispuoleisesti auttaa, siten että ulopuolen pinnat ovai pidemmät kuin sisäpuolen. Ja jos on rakentamassa uutta, niin (läskipyörän?) leveä napa, jolloin enempi kallellaan oleva pinna ottaa sivuvoimia paremmin vastaan.

Hasen Kettwieselissä on radiaalipinnaus (ulkopuolella) eli ei yhtään ristiin.

[Härski]

Juu. Ulkopuolen pinnat silleen että ei mene ristiin ja jos mahdollista, niin puolaa vanteen hieman epäsymmetrisesti navan keskilinjan sisäpuolelle. Näin saa maksimoitua sivukuormien kestävyyden.

[Polkumies]

Mitäs se radiaalipinnaus ulkopuolella auttaa?

[jori]

Mitäs se radiaalipinnaus ulkopuolella auttaa?

Ulkokaarteen puoleinen kiekko kuormittuu enemmän ja sen ulkopuolen pinnat, sillä pinnat kantavat vedolla. Vanne kantaa kiekon säteen suuntaista, eli painovoimakuormaa pinnojen vetojännityksen vähenemisen takia kiekon maata vasten olevalla kohdalla. Akselin suuntaista voimaa kantavat kuitenkin maata kohti olevat pinnat, jotka vetojäykkyydellään estävät vannetta taipumasta alle. Säteittäinen puolaus on jäykempi ja hieman lujempi kuin risiin puolattu juurikin tuota sivusuunnan, eli akselin suuntaista kuormitusta vastaan.

[Polkumies]

Ulkokaarteen puoleinen kiekko kuormittuu enemmän ja sen ulkopuolen pinnat, sillä pinnat kantavat vedolla. Vanne kantaa kiekon säteen suuntaista, eli painovoimakuormaa pinnojen vetojännityksen vähenemisen takia kiekon maata vasten olevalla kohdalla. Akselin suuntaista voimaa kantavat kuitenkin maata kohti olevat pinnat, jotka vetojäykkyydellään estävät vannetta taipumasta alle. Säteittäinen puolaus on jäykempi ja hieman lujempi kuin risiin puolattu juurikin tuota sivusuunnan, eli akselin suuntaista kuormitusta vastaan.

Tuleeko jäykkyys ja lujuus lyhyemmistä pinnoista? Saisiko hyötyä myös navassa isommasta laipasta, johon pinnojen navanpuoleinen pää kiinnittyy? Pinnat lyhenisivät.

Käsittääkseni punaisella merkatut pinnat kantavat pyörän kaartaessa oikealle suurimmat voimat, sekä pyörän painon että kaarteeseen kääntävän voiman.

Hämäykseksi piirsin pyörien suunnan ja camberin samaksi. Ylhäällä on siis vain ylhäältä päin kuva trikestä kaartamassa oikealle ja alempi kuva on vasen pyörä vaakatasosta takaa päin kuvattuna.

[jori]

Pinnat kantavat vedolla ja vain vedolla, koska nippelit tukevat vanteeseen sen ulkopuolelta.

Korjasin kuvaan liikesuuntaan katsoen kuvassa oikealle kaartavan ajoneuvon vasemman puolen pyörien kuormitukset.

Kaartamisen tuottama keskipakovoima on piirretty sinisellä nuolella ja sen aiheuttama lisäjännitys pinnoihin keltaisella. Painovoimaa en piirtänyt, koska vinon camberkulman takia se olisi vain hämännyt katsojaa.

Punaisen nuolen jännitys johtuu joko vinon camberin ja painovoiman yhteisvaikutuksesta tai sitten ajoneuvo kaartaa vasemmalle.

pinnat_2.png (210.5 KiB) Katsottu 3773 kertaa

[Polkumies]

Jos camber on neutraali ja pyörä ei kaarra (ja nopeuden suuruus on vakio), yläpuolisiin pinnoihin tulee vain painovoima, yhtä paljon sisä- ja ulkopuolisiin pinnoihin, jos vanne on rihdattu keskelle napaa. Jos pyörä kaartaa oikealle, vasemman kiekon ulkopuolisiin pinnoihin tulee keskipako(haku?)voiman jännitys, yhtä paljon kaikkiin ulkopuolisiin pinnoihin (ja painovoima lisäksi).

Jos camber on negatiivinen ja pyörä ei kaarra, painovoima tulee enemmän sisäpuolisiin yläpuolisiin pinnoihin. Jos pyörä kaartaa oikealle, vasemman kiekon ulkopuolisiin pinnoihin tulee keskipakovoiman jännitys, tämä jännitys enemmän yläpuolisiin pinnoihin kuin alapuolisiin.

Näin minä päättelin. Kuvaan yritin piirtää tilanteen, jossa pyörä kaartaa oikealle vielä kovempaa, kuin mihin camber olisi optimi. Punainen nuoli kuvaa kokonaisvoimaa, jolla vanne vetää napaa, eli painovoima + keskipakovoima. Jos painovoima ja keskipakovoima muodostaisivat kolmion, jonka kulma on sama kuin camber, sekä sisä- että ulkopuoliset yläpuoliset pinnat kantaisivat yhtä suuren voiman.

Eli eikö kuvan tilanne olisi teoriassa mahdollinen hetkellisesti yhdellä ainoalla ylä-ulkopuolisella pinnalla (käytännössähän vanne ja pinna eivät kestäisi)?

Ja eikö camberilla tavoitella sitä, että kaartaessa pinnojen jännitys jakautuu tasaisemmin myös ylä-sisäpuolisille pinnoille?

[jori]

Sininen voimasuorakulmio vastaa tilannetta, jossa kaarretaan juuri oikeanlaista nopeutta ja kaarretta oikealle. Tällöin kuormaa kantavat vihreällä merkityt pinnat.

(Oikeastaan tähän osallistuvat kaikki pinnat, jotka pitävät vanteen muodostaman holvin pyöreänä. Vain alimmat pinnat eivät kanna, tai osittain luovuttavat jännitystään kuorman kantamiseksi.)

Kun kaarretta jyrkennetään, keskipakovoimaa (harmaa) vastustava keskihakuvoima (vaakasuora sininen) kasvaa (punainen osuus), jolloin punainen osa vaakasuorasta voimasta muodostaa akselin kanssa voimaparin ja siis momentin, joka pitää ottaa vastaan keltaisten pinnojen lisäjännityksellä.

pinnat_2.png (212.91 KiB) Katsottu 3717 kertaa

[Polkumies]

Niinpä tietysti. Ilman keltaisia pinnoja tiukassa kaarteessa vanne pyrkisi kääntymään ensin pystyyn ja sitten kaatumaan vasemmalle.

[Nojanalle]

Tässä pieni lisäkysymys. Jos osaan sen niin ilmasta , että joku sen ymmärtää .
Tässä käsin poljettavassa kaverin traikissa on nämä takapyörät siis kallistettu . Jonkin ihmeen takia,
auttaako tämä pinnaustapa siis. Tää että uloinmat pinnat on pinnattu suoraan ja sisimät kehällä
vaikka 3 ristiin .
Siksi kysyn kun en ole nähnyt missään pyörätuolissa , enkä käsinpoljettavassa tälläistä pinnausta.
Voi kuulostaa jankaukselta , mutta kysynyt ei tieltä eksy sanotaan .

[Härski]

Kyllä auttaa.

Ja perusteluja siihen on tässä ketjussa nyt kirjoittu jo useita viestejä.

Samalla tavalla sä jaksat seisoa paremmin suorilla jaloilla, verrattuna sihen, että jalat olis vaikka puoli metriä ristissä.

Mutta vastaavasti..jos sun täytyy kihdyttää tai jarruttaa sun vauhtia, ei se pystyillä jaloilla oikee onnistu. Täytyy laittaa jalat leveemmälle meno/tulosuuntaan.

Eikö?

[tm]

Sen verran hämmennän soppaa, että taannoin rakentelin yhden fillarin etukiekon säteittäisillä pinnoilla (0-ristiin, molemmin puolin). Oli herkkä rihdattava, pienikin nippeleiden kiristys vaikutti heti sivuttaisheittoon. Käytössä tuo kiekko kuitenkin toimi hyvin, pysyi suorana eikä vaatinut normaalia enempää rihtailua/oikomista.

[jori]

Kyllä auttaa.

Ja perusteluja siihen on tässä ketjussa nyt kirjoittu jo useita viestejä.

Samalla tavalla sä jaksat seisoa paremmin suorilla jaloilla, verrattuna sihen, että jalat olis vaikka puoli metriä ristissä.

Mutta vastaavasti..jos sun täytyy kihdyttää tai jarruttaa sun vauhtia, ei se pystyillä jaloilla oikee onnistu. Täytyy laittaa jalat leveemmälle meno/tulosuuntaan.

Eikö?

Ristiinpuolausta tarvitaan, kun käytetään napa- tai levyjarrua tai napamoottoria, joka siis siirtää momenttia navalta vanteelle.