Nojapyöräfoorumi

Termistövaikeus? Pistosuoja= puncture protection belt ja silti ei vyörenkaiksi suojalla varustettuja renkaita kutsuta.

vaaka kirjoitti:

Termistövaikeus? Pistosuoja= puncture protection belt ja silti ei vyörenkaiksi suojalla varustettuja renkaita kutsuta.

Niin, kun vyö-termiä ei käytetty siinä missä olisi pitänyt, sitä ruvettiin käyttämään, missä ei olisi tarpeenkaan. Puncture protection riittäisi oikin hyvin. Jos halutaan myydä ja markkinoida sitä erikseen olisi voinut käyttää paremmin kuvaavaa sanaa -band, joka tarkoittaa nimenomaan olkapäällä kannettavaa nauhaa, ei tukevaa ja kiristettävää vyötä. No, eihän tätä band sanaa voi käyttää, kun se on 60-luvulta lähtien varattu orkesterin nimitykseksi.

Hemmetti, että minua harmittaa angloamerikkalaisessa kulttuurissa se, että lait ja sanojen merkitykset annetaan mennä miksi sattuvat menemään ilman mitään suuntaavaa ohjausta ja päädytään siihen, että vyörengas on radial ja band on orkesteri ja rubber band on kuminauha. (Hyvä bändin nimi muuten:mrgreen:) Puhumattakaan siitä, millaista sekoilua tulee, kun lait tehdään samalla periaatteella ja kieli mutatoituu tuolla tavalla siinä sivulla muuttaen lain sanojen merkityksiä.

Oonko ymmärtänyt väärin, vai eikö schwalben trykerin pitäs olla vyörengas? Sehän on tarkoitettu kallistelemattomiin kolmipyöriin. Trykeri tuntuu suoraan kulutuspinnan päältä painettaessa huomattavasti jäykemmältä kuin kyljestä puristamalla.

Vilijami kirjoitti:

Oonko ymmärtänyt väärin, vai eikö schwalben trykerin pitäs olla vyörengas? Sehän on tarkoitettu kallistelemattomiin kolmipyöriin. Trykeri tuntuu suoraan kulutuspinnan päältä painettaessa huomattavasti jäykemmältä kuin kyljestä puristamalla.

Tuo ei vielä riitä testiksi. Vyörenkaan ideana on, että vyö kantaa tangentiaalisena vetona käytännössä koko rengaspaineen aiheuttaman voiman. Tämä tarkoittaa, että vyössa on polkupyörän rengaspaineilla melikoiset jännitykset. Kuuden barin rengaspaineet vaativat 622 kiekolta vyön lujuudeksi 700 x 0,6MPa / 2 = 210 MN voimaa jokaista vyön leveysmillimetriä kohti. Eli millin paksun vyön pitäisi kestää 210 MPa jänitys ja taivuttelua joka kierroksella. Tämä on se syy, miksi se ei ole ihan tuosta vain tehtävissä.

Se, että renkaassa on kulutuspinnan alla paksummalti materiaalia, ei välttämättä tarkoita, että tuo kerros kantaisi voimaa renkaan vierintäpinnan tangentin suunnassa. Poikkileikkaukseltaan pyöreä rengas kantaa nimittäin painevoimat poikkileikkausen tasossa, jolloin seinämän jännitykset ovat poikkileikkauksen ja pituusleikkauksen halkaisioiden suhteessa pienemmät. 622-35 renkaassa poikittaislangat (radial) kantavat vain kahdeskymmenesosan saman kokoisen vyörenkaan vyökudosten jännityksestä.

Jos poikkileikkauksen muoto on jotain tältä väliltä so. kulutuspinta myös poikittain kaareva, mutta ei niin kaareva kuin poikkileikkaukseltaan pyöreä rengas, ovat myös kalvojännitykset ja noiden äärimuotojen väliltä. Tämä Tyker taitaa olla enintään näitä välimallin renkaita. Tai sitten ihan tavallinen ristikudosrengas, johon on keskelle kulutuspintaa jätetty ehjää kumia, joka kestää paremmin kulumista juuri siitä keskeltä, josta rengas kuluu enemmän kun se pannaan monipyöräiseen.

jori kirjoitti:

Vilijami kirjoitti:

Oonko ymmärtänyt väärin, vai eikö schwalben trykerin pitäs olla vyörengas? Sehän on tarkoitettu kallistelemattomiin kolmipyöriin. Trykeri tuntuu suoraan kulutuspinnan päältä painettaessa huomattavasti jäykemmältä kuin kyljestä puristamalla.

Tuo ei vielä riitä testiksi.

Ei riitä, mutta muistelen lukeneeni että se ois vyörengas. Sitä juttua en enää löytänyt netistä. Voiko joku vahvistaa tai kiistää?

Vilijami kirjoitti:

Oonko ymmärtänyt väärin, vai eikö schwalben trykerin pitäs olla vyörengas? Sehän on tarkoitettu kallistelemattomiin kolmipyöriin. Trykeri tuntuu suoraan kulutuspinnan päältä painettaessa huomattavasti jäykemmältä kuin kyljestä puristamalla.

Ei sanota Schwalben sivulla että olisi radiaalirengas, vaikka kulutuspinnan alla on kaksinkertainen nailonkudos. "Excellent puncture protection" siinä on valmistajan mukaan.
http://www.schwalbe.com/en/tour-reader/tryker.html

Misukan sivulla on video vyörenkaan valmistuksesta, Tosin rekan mutta periaate lienee sama kaikissa.
http://kuljetus.michelin.fi/Tietotaito/Teknologiat

Jori tuossa jo vihjas miten helpoiten tekisi vyörenkaan: Etsisi keveimmän ja ohuimman sliksirenkaan päälle jotain sopivaa kudosta ja uusi kulutuspinta.

Jarcco kirjoitti:

Jori tuossa jo vihjas miten helpoiten tekisi vyörenkaan: Etsisi keveimmän ja ohuimman sliksirenkaan päälle jotain sopivaa kudosta ja uusi kulutuspinta.

Sopiva kudoskin on jo katsottu valmiiksi. En vain ole hennonnut ostaa uutta – auton moniurahihnaa – joka pujotetaan löysän renkaan ympärille ja pumpataan rengas täyteen. Oikein jos teräsvyörenkaan haluaa, voi laittaa jakopään hihnan, josta sitten rälläköi renkaan ympärillä ollessa hampaat pois. Tai sitten ei rälläköi, ja nautti hyvästä lumipidosta ja renkaan suloisesta laulusta.

Sitten kun tällä on kokeiltu, tehdään excursio Tepon työmaalle ja lainataan tuotekehityskokeisiin teräskoordia pieni vyyhti ja vähän raakakumilevyä liimaksi renkaan ja teräskoordin alle ja toinen kerros päälle kulutuspinnaksi. Sitten mennään renkaiden pinnoituksia tekevään firmaan norkoilemaan ja piilotetaan tuo rengas sinne sekaan autoklaaviin menevään erään.

Vilijami kirjoitti:

jori kirjoitti:

Vilijami kirjoitti:

Oonko ymmärtänyt väärin, vai eikö schwalben trykerin pitäs olla vyörengas? Sehän on tarkoitettu kallistelemattomiin kolmipyöriin. Trykeri tuntuu suoraan kulutuspinnan päältä painettaessa huomattavasti jäykemmältä kuin kyljestä puristamalla.

Tuo ei vielä riitä testiksi.

Ei riitä, mutta muistelen lukeneeni että se ois vyörengas. Sitä juttua en enää löytänyt netistä. Voiko joku vahvistaa tai kiistää?

Ilmeisesti Wim Schermer on ollut suunnittelemassa tuota Trykeriä. Mutta Schwalbe on sitten kuitenkin sen jotenkin mokannut, eikä siitä tullut niin hyvä, kuin olisi pitänyt. Tässä Wimin speksit, mitkä oli antanut Schwalbelle:

http://wimschermer.blogspot.fi/2009/11/ ... itief.html

Tässä sitten testailua ja selitystä miksi siitä ei tullut hyvää. Siitä selviää myös se, että se ei ole oikea vyörengas, vaikka onkin ehkä "radial". (Sellainen kuten Jori aiemmin selitti)

http://wimschermer.blogspot.fi/2011/07/ ... lband.html

jori kirjoitti:

... Tietääkö Teppo, miksi vyörenkaita nimitetään "Radial" sanalla, vaikka vyö on ihan toinen asia..."

Kyllä se noin menee kuin viestisi alussa selitit, eli koordilangat menevät enemmän säteen suunnassa sivustapäin katsellen, verrattuna ristikudosrenkaan ristikkäisiin koordilankakerroksiin. Michelin taannoin toi markkinoille ensimmäisen "radiaalirunkoisen vyörenkaan", lienee tuosta jäänyt radial-sana kuvaamaan samalla vyörengasta.

jori kirjoitti:

...Sopiva kudoskin on jo katsottu valmiiksi. En vain ole hennonnut ostaa uutta – auton moniurahihnaa – joka pujotetaan löysän renkaan ympärille ja pumpataan rengas täyteen...

Äkkiseltään ajatellen ei pöllömpi idea tuo moniurahihnan käyttö. Harmi vaan että vulkanoimalla tehty tavallinen fillarin avorengas ei kauheasti veny enää paineistettaessa. Tuubirengas olisi tuolta osin parempi aihioksi, nehän ovat yleensä litteitä tyhjinä ja venyvät vasta paineistettuna oikealle halkaisijalle.

Jos en muista väärin , niin joskus -80 luvulla Hutginson käytti sellaista rosteri verkoo kiplpapyörän pistosuojana. Kuulemma toimi ihan hyvin , mutta renkaiden hinta oli aika huikee . Kun noita "Neuvosto" tuubeja sai muutamalla markalla. Tuttavan kauppaan rajan takaa.
Eikö tälläinen voisi toimia ihan avorenkaassakin . Ei luulisi vaikeeksi laittaa pintakumin alle .
Kunnon vöiden laitto on tuotannollisesti aika kallis ratkaisu .

tm kirjoitti:

jori kirjoitti:

...Sopiva kudoskin on jo katsottu valmiiksi. En vain ole hennonnut ostaa uutta – auton moniurahihnaa – joka pujotetaan löysän renkaan ympärille ja pumpataan rengas täyteen...

Äkkiseltään ajatellen ei pöllömpi idea tuo moniurahihnan käyttö. Harmi vaan että vulkanoimalla tehty tavallinen fillarin avorengas ei kauheasti veny enää paineistettaessa. Tuubirengas olisi tuolta osin parempi aihioksi, nehän ovat yleensä litteitä tyhjinä ja venyvät vasta paineistettuna oikealle halkaisijalle.

Ei taida pysyä hihna paikoillaan pelkän kiristyksen voimin, vaikka rengas venyisi paljonkin. Varmaan pitää liimata? Millä liimalla?

Jotain kumiliimaa tms. toki vaatii.

Lähetetty minun E5823 laitteesta Tapatalkilla

Polkupyörän jääketjut "Narskut" ja "Rouskut" pysyivät kyllä hyvin paikoillaan pelkällä rengaspaineella puristaen.
Tässä narskut.

Rouskuissa tuo rautalankasilmukka, joka kytkee lenkit yhteen oli tehty ylipitkäksi niin, että langan pää sojotti silmukasta ulos päin toimien viisimillisenä nastana. Pito oli fanaattinen.
Tässä Rouskut.

Jääketjut pysyi toki pelkällä ilman pumppaamisella, mutta siinähän lenkkien väleistä kumi pääsi pullistumaan. Yhtenäisellä vyöllä ei tule pintapaineen kohoalueita, joten epäilen paikoillaan pysymistä?