Aurinkopaneelit

[Härski]

Tässä kohtaa yhtäkkinäisellä sutii tyhjää..

Miksi säteily täytyy muuttaa sähköksi ja sit taas muuttaa lämmöksi.? Mun käsityksen mukaan vain pieni osa auringosta tulevasta säteilystä saadaan muunnettua sähköksi. Mielikuva mulla on noin 25 prossaa. Mutta jos säteily apsoboidaan suoraan lämmöksi, nii eikö silloin saada merkittävästi suurempi osa säteilytehosta tarteen? Ehken jopa 80 prosenttia?

Tietysti läpöä kerätessä energian siirteleminen on hankalaa ja siinä tulee suhteessa enemmän häviöitä kui sähköä siirrettäessä..

[PW]

Kuullostaa yksinkertaiselta, paneeli katolle ja piuhat kiinni lämminvesivaraajaan. Aiemmin taisit kertoa, ett ei haittaa onko vaihto- vai tasavirta mutta kai siihen jonkun laitteen tarvii arpomaan, lämmittääkö vettä aurinko- vai töpseli sähköllä? Kun ei se aurinko kuitenkaan aina riitä?

Aurinkosähkölle oma vastus. Ei se kuitenkaan isoa varaajaa jaksa kiehuttaa niin ei tarvi edes termostaattia. Jos aurinkosähkö ei riitä ni töpselisähkö astuu kuvioihin varaajan jähtyessä.

Itsellä on aika pienet varaajat, ei kai niihin mitään lisävastuksia saa?

[jori]

Kuullostaa yksinkertaiselta, paneeli katolle ja piuhat kiinni lämminvesivaraajaan. Aiemmin taisit kertoa, ett ei haittaa onko vaihto- vai tasavirta mutta kai siihen jonkun laitteen tarvii arpomaan, lämmittääkö vettä aurinko- vai töpseli sähköllä? Kun ei se aurinko kuitenkaan aina riitä?

Aurinkosähkölle oma vastus. Ei se kuitenkaan isoa varaajaa jaksa kiehuttaa niin ei tarvi edes termostaattia. Jos aurinkosähkö ei riitä ni töpselisähkö astuu kuvioihin varaajan jähtyessä.

Joo, noin se varmaan olisi viisainta. Laskin eilen, että samalla vastuksella virta jää liian pieneksi, eikä kuormitus ole aurinkopaneelille optimaalista.

Aurinkopaneeleja pitäisi olla 8 sarjassa, jotta sama vastus toimisi hyvin. Tuolla teholla pitäisi lämpimän veden käytön olla jo melko suurta.

Alkutalvesta, kun päivä on lyhyt tuo voisisi toimiakin.

[jviirret]

Itsellä on aika pienet varaajat, ei kai niihin mitään lisävastuksia saa?

Joo, ei. Meillä on 3x4kw 1500 litran varaajassa puulämmityskattilan kaverina. Niistä olisi helppo yksi laittaa aurinkolämmölle.

Onko ne pelkkiä käyttövesivaraajia? Niihin voisi tehdä esilämmittimet. Eli vesivaraaja joka lämpiäis aurinkosähköllä ja joiden sisällä olisi kierukka. Lämmitysvaraajalle menevä vesi kierrätettäisiin kierukan läpi ennen varsinaiseen varaajaan menoa.

[jooseha]

Tässä kohtaa yhtäkkinäisellä sutii tyhjää..

Miksi säteily täytyy muuttaa sähköksi ja sit taas muuttaa lämmöksi.? Mun käsityksen mukaan vain pieni osa auringosta tulevasta säteilystä saadaan muunnettua sähköksi. Mielikuva mulla on noin 25 prossaa. Mutta jos säteily apsoboidaan suoraan lämmöksi, nii eikö silloin saada merkittävästi suurempi osa säteilytehosta tarteen? Ehken jopa 80 prosenttia?

Tietysti läpöä kerätessä energian siirteleminen on hankalaa ja siinä tulee suhteessa enemmän häviöitä kui sähköä siirrettäessä..

Sitten kun vielä huomioit sen että pelkkää lämpöä kerätessä muodostuu ongelmaksi mihin sen voi käyttää. Esim jos (ulko)ilmaa saa lämmitettyä 20 astetta on se kovalla pakkaselle edelleen liian kylmää käytettäväksi mihinkään järkevästi. Jos saman energian muuttaa sähkösi vaikka huonommalla hyötysuhteellakin, on sen hyödyntäminen helppoa.
Pelkän lämmön hyödyntämisessä on kyllä puolensa. Suunnittelin joskus lämminvesivaraajalle aurinkokäyttöistä esilämmitystä. Sen tekisi tosi pikkurahalla, joten kuoletusaika jäisi järkeväksi. Jäi kuitenkin tekemättä.

[jooseha]

Onko ne pelkkiä käyttövesivaraajia? Niihin voisi tehdä esilämmittimet. Eli vesivaraaja joka lämpiäis aurinkosähköllä ja joiden sisällä olisi kierukka. Lämmitysvaraajalle menevä vesi kierrätettäisiin kierukan läpi ennen varsinaiseen varaajaan menoa.

Vielä yksinkertaisempi ja halvempi esilämmitin syntyy laittamalla musta vesitankki eristettyyn aurinkouuniin ja syöttämällä varaajaa sen läpi.

[jviirret]

Vielä yksinkertaisempi ja halvempi esilämmitin syntyy laittamalla musta vesitankki eristettyyn aurinkouuniin ja syöttämällä varaajaa sen läpi.

Tässä riskinä että jäätyy jostakin, varsinkin yöllä kun aurinko ei lämmitä ja vesi ei virtaa.

[Härski]

Empäs ole mieltänyt aurinkolämpöä niinkin haaleaksi. Se kun on tavallisen kuuma kaveri ja kakaranakin sillä nuotioita sytyteltiin.
Herää kysymys onko sillon väliaineella liian kova kiertonopeus kerääjässä, vai alkaneeko yötysuhde huononemaan liikaa jos kummemmaksi haluaa.

Haleasta lämpöenergiasta ei voi olla tulematta lämpöpumöpu mieleen. Eli ainahan lämpöenergiaa saadaan pumpattua toiseen lämpötilaan.. Eli mites esimerkiksi toimisi, jos olisi vaikkapa seinän kokoinen lasitettu Musta kerääjä joka lömmittäää läpi virtaavaa ilmaa. Tämä ilma puolestaan johdettaisiin ilpin ulkoyksikköön mikä pumppaa energian sopivan lämpöoseksi.

Onks ihan pöljää!

[jooseha]

Voihan sitä tahallaan käsittää väärin, kun kerran haluaa
Jos otetaan normaali omakotitalo tai vaikka kuinka epänormaali on sähkön hyödyntäminen helpompaa kuin lämmön. Se kun onnistuu olemattoman pienellä muutoksella. Sähkön eduksi voidaan myös katsoa nopeampi reagointi, koska jopa sekunnin tuotto saadaan käytettyä heti. Ei tarvitse odottaa väliaineen lämpiämistä.
Ei tämä tietenkään tarkoita sitä että lämpökeräystä ei voisi käyttää. Se ei vain ole yhtä yleispätevästi hyödynnettävissä, mutta on tilanteita joissa se on mielekkäämpi.

Tuollainen omatekoinen ei lämmitä, kun ei lämmitä aivan high end tyhjiöputkiaurinkokeräinkään, vähänkään kovemmalla pakkasella. –Milloinkas sitä lämpöä tarvittiinkaan.

[jooseha]

Vielä yksinkertaisempi ja halvempi esilämmitin syntyy laittamalla musta vesitankki eristettyyn aurinkouuniin ja syöttämällä varaajaa sen läpi.

Tässä riskinä että jäätyy jostakin, varsinkin yöllä kun aurinko ei lämmitä ja vesi ei virtaa.

Joo, ei ehkä kannata pitää kovilla pakkasilla vesiä sisällä.

[wwhv]

ylen nettisivuilla oli viime marraskuussa tällainen tarina:

https://yle.fi/uutiset/3-11633210

jos nyt ymmärsin jutun jujun oikein niin siinä ei yritettykään
lämmittää auringolla varaajaa 60 -asteiseksi vaan ainoastaan
20-30 asteiseksi lattialämmitystä varten.

[janx]

Eräs tuttavani harrastaa paneleita ja keräimiä. Hänen firmansa sivuilla on mielenkiintoista tuottodataa useammalta vuodelta. https://harmiton.com/aurinkolampo/

[jori]

Tässähän nämä tulivat mukavasti selostetuksi nuo syyt, miksi aurinkokeräin ei lyö leiville, vaikka sillä on parempi hyötysuhde ja siksi pärjätään pienemmällä pinta-alalla. Aurinkokeräin tuottaa lämpöä parhaalla hyötysuhteella silloin, kun kukaan ei tee lisälämmöllä yhtään mitään. Silloin, kun lämpöä tarvittaisiin, sen hyötysuhde putoaa olemattomaksi ja tuotto nollaksi. Kaiken lisäksi aurinkokeräin useimmiten maksaa aivan helvetisti verrattuna aurinkopaneeleihin ja sen voi nähdä kannattavaksi vain, kun tuijottaa vain numeroita -maksimitehoa ja maksimihyötysuhdetta.

Aurinkosähköpaneelin hyötysuhde on toki huonompi numerona, mutta se tuottaa jo tammikuussa, tai helmikuun paukkupakkasilla, energiaa parhaalla hyötysuhteellaan ja myös kesällä sen tuottamasta sähköstä voi nauttia vaikkapa viilentävän ilmalämpöpumpun tai kaljajääkaapin käyttövoimana. Mitä sen aurinkokeräimen parhaalla hyötysuhteella ja äärimmäisellä teholla työntämällä lisälämpöenergialla tehdään kesän helteillä?

Aurinkosähköpaneeli on myös halvempi ja yksinkertaisempi kytkeä. Sen jäätymisestä tai vuotamisesta ei tarvitse huolehtia, eikä se mene rikki ihan vähällä, kuten tyhjiöputkikeräimet helposti tekevät. Aurinkosähköpaneelin isoin puute on sen pinta-alaa kohti tarjoama aurinkokeräintä pienempi teho, eli jossain mielessä "hyötysuhde". Aurinko paistaa kuitenkin myös risukasaan, joten auringonpaistetta ei tarvitse kerätä joltain exclusiiviselta pinta-alalta, vaan siihen käy mikä tahansa pinta, jonne paneelit voi asettaa, eikä edessä ole varjostavia kasveja tai rakenteita.

Aurinkokeräimen lämpöhyötysuhde on suuri, siksi sen pinta-ala voi olla pieni. Tämä ei oikeastaan silti ole mikään etu, sillä aurinko paistaa myös siihen viereen.

Pannaan tähän viellä linkki, josta näkee, miten aurinkopaneelien teho on parhaimmillaan kevättalvella, jolloin maalämpölaitteiston hyötysuhde on talven kovan energiantarpeen takia huonoimmillaan. Maalämpöpumppua kannattaa siis pyörittää keväällä aurinkosähköllä, niin ei heikompi hyötysuhde haittaa.
https://www.oulunenergia.fi/uutiset/suo ... -odotukset

toppilan-aurinkoseina.jpg (79.71 KiB) Katsottu 3665 kertaa

[ajarmala]

Reilun puolentoista neliön paneelien hinnat ovat nykyisin noin sata euroa.

Noinko se on jo? Ei paha. Ja hintojen kehutaan laskevan 10% vuodessa.

[Härski]

Toi Jorin viimeinen lause oli itselläkin ilmiselvänä mielessä edellistä viestiä kirjottaessa mut laiskuuksissani en kirjottanu.. Aiheeseen jo puoliks kuulumattomana.