Re: Oispa kaljaa
Mukavaa ja mielenkiintoista puuhaa tämä juomien fermentointi ja halpaa, eikä vaadi isoja tiloja, että pääsee alkuun.
Suosittelen muillekin!
Täältä löydät kaiken tiedon nojapyöristä, kinnereistä ja velomobiileista sekä nojapyöräilytapahtumista.
http://www.nojapyorafoorumi.fi/
Mukavaa ja mielenkiintoista puuhaa tämä juomien fermentointi ja halpaa, eikä vaadi isoja tiloja, että pääsee alkuun.
Suosittelen muillekin!
Koska tuotannon laajennukselle on ilmeisesti tilausta, niin kävin tekemässä suurinvestoinnin
Se tulee luonnostaan aikanaan. Silta yli synkän virran... https://www.munoulu.fi/artikkeli/-/id/h ... kaynnistyi
Ajatuksena seuraavassa tuotantoerässä on matalan kynnyksen joulusahti tai sahtia löyhästi mukaileva tuote.
Tumma olutuute + hiiva
1kg sokeria
Inkivääriä
Katajanmarjoja
15 tai 20 litraa vettä?
Osan vois pullottaa jälkikäymissokerin kanssa ja osan jättäis sahdin tapaan hapottomaksi.
Lisäys:ai niin, ruismallashan tuosta vielä unohtui. Siinäkin mennään matalalla kynnyksellä eli uutteella.
janx kirjoitti: ↑25 Marras 2021, 22:22Se tulee luonnostaan aikanaan. Silta yli synkän virran... https://www.munoulu.fi/artikkeli/-/id/h ... kaynnistyi
Rakentaminen alkaa arviolta 2023 eli todellisuudessa 2025.
Rakentaminen kestää arviolta kolme kautta eli todellisuudessa (3 kertaa pii) 10 vuotta.
Lowride siis 2035!
Näkyy tuossa kuvassa olevan myös desinfiointiainetta. Hyvä. Mutta epäilen, että ne ovat myyneet sinulle kvattia eli kvaternäärisiin ammoniumyhdisteisiin perustuvaa desinfiointiainetta. Hyvää se on. Mutta itse olisin käynyt ostamassa apteekista 10 %:sta Betadinea, josta laimentamalla saa tehtyä 1 %:sta liuosta. Sitä kun laittaa 10-15 ml litraan vettä, saa desinfiointiliuosta, jossa on jodia 100 -150 mg/l. 15 minuuttia sitä tekee selvää puhtaaksi pestyssä astioissa olevista mikrobeista, eikä liuosta edes tarvitse huuhtoa pois - riittää, että sen vaan kaataa veke ja valuttaa viimeiset pisaratkin pois. Jodi noin pieninä määrinä ei ole vaarallista ja sitäpaitsi, ihminen tarvitseekin pienen määrän jodia...
Oho. Aina sitä oppii uutta. Ei ois käynyt Betadine mielessäkään.
No hyvä tietää jatkossa.
Sotken vähän Vilijamin ketjua, kun on saatu kemisti kiinni. Muistelen Arin olleen joskus betonikemistinäkin ja minulla on tähän liittyvä ongelma.
Ihmetyttää, kuinka suuri ero on betonin irrottamisen työmäärällä riippuen ajasta, jonka se on saanut olla kiinni teräspinnalla. Samana päivänä lähtee irti lähes puhaltamalla, seuraavana päivänä tarvitaan jo vesisuihku ja viikon päästä painepesuri. Mutta vuosien päästä ei lähde edes kirveellä hakkaamalla.
Mikähän tässä mahtaa olla kemiana, kun tuo alusta voi näköjään olla teräksen sijaan myös sinkitty, eikä siltikään lähde irti. Vai onko tuohon jokin pirullinen kemiallinen tapa, jolla betoniroiskeet saisi irti, kun aikaa on ehtinyt kulua liian kauan. Tai edes jokin teräspinnan käsittely, tai aine, joka haittaa tätä kiinnittymisreaktiota niin, ettei muutu teräspinta teräsbetoniksi.
Käsittääkseni betoni kovettuu jonkun silikaattireaktion avulla. Ilmeisesti se sidos metallipintaan on myös ihan oikeasti kemiallinen, kun se niin pirusti on siinä kiinni. Ihan hyvähän se on, kun se mahdollistaa betoniterästen piilottamisen teräsbetonin sisään.
Kemistin täydellistä vastausta odotellessa, muistelen että suolahappo liuottaa betonia.
jori kirjoitti: ↑26 Marras 2021, 10:25Ihmetyttää, kuinka suuri ero on betonin irrottamisen työmäärällä riippuen ajasta, jonka se on saanut olla kiinni teräspinnalla. Samana päivänä lähtee irti lähes puhaltamalla, seuraavana päivänä tarvitaan jo vesisuihku ja viikon päästä painepesuri. Mutta vuosien päästä ei lähde edes kirveellä hakkaamalla.
Kaljaketjuun lisäystä: betoni kovettuu, kun silikaattiset sementtimineraalit nappaavat takaisin sementin poltossa menettämänsä kidevedet, jolloin ne kiteytyvät uudestaan ja nämä kiteet lukittuvat toisiinsa. Ja myös betonin sekaan piilotettuihin vetoteräksiin.
Betonin kovettumisreaktioissa vapautuu kalsiumhydroksidia, joka tekee uudesta betonista alkalista, pH 12,3. Tämä kalsiumhydroksidi on reaktiivista ja hanakasti reagoi ilmasta tulevan hiilidioksidin kanssa kalsiumkarbonaatiksi. Koska betoni on kohtalaisen tiivistä, hiilidioksidilla on vaikeuksia päästä betonin sisään, jolloin tämä karbonatisoitumisreaktio etenee etanan lailla ja on verrannollinen ajan neliöjuureen eli siis hidastuva. Syntyvä kalsiumkarbonaatti tekee betonista entistä lujempaa ja tiiviimpää ja neutraalia. Tämä neutralisoituminen altistaa teräkset ruostumiselle, eli jos terästen päällä ei ole tarpeeksi paksua betonikerrosta, alkavat teräkset ennen pitkää ruostua. Tämän hajottaa betonin, koska teräs ruostuessaan paisuu.
Veikkaan siis, että vanhat betoniroiskeet ovat jo ehtineet karbonatisoitumaan ja lujittumaan niin, että ne ovat hankalampia irrottaa alustastaan ja puhdistaa muutenkin.
Ja kyllä, betoni ei kestä happoja - suolahapolla lähtee kyllä, mutta ajan myötä myös heikommillakin hapoilla.
No niin, hiki päässä on desinfioitu ja laitettu joulusahti käymään.
Ominaispaino 1,033 eli loppuunkäytettynä alkoholiprosentiksi pitäisi tulla 4,3%.
Volgansieni lähti matkustamaan meillepäin. Siispä välineiden valmistelua kombuchan tekoon.
Ohjeessa sanotaan ” Jos esimerkiksi laitat scobyn muovi astiaan, alkaa se imemään muovia itseensä, mikä ei ole ollenkaan hyvä juttu. ”
Ollessani muovituotetehtaalla töissä, kehuin monelle asiakkaalle HD-PE materiaalin olevan kemiallisesti reagoimatonta.
Kumpi siis on väärässä? Puhuinko asiakkaalle virheellistä tietoa?
Voinko käyttää kuvan kaltaista astiaa kombuchan valmistukseen?
Nojapyöräfoorumin johtavan kemistin apua taas tarvitaan!
Tuo on humpuukia. Käypä kysymässä häneltä lähteitä mielipiteelleen. Perusteluksi ei riitä se, että on sitä mieltä. Polyeteeni on inertti materiaali normaalissa elintarvikekäytössä. Ja edullinen. Toki voi sen korvata lasisilla astioilla (painavia ja särkyviä). Tai ruostumattomalla teräksellä, jota ei valittavasti vielä saa läpinäkyvänä...
Enpä tiedä ketä tarkoitat, mutta vastasin silti