Täältä löydät kaiken tiedon nojapyöristä, kinnereistä ja velomobiileista sekä nojapyöräilytapahtumista.
http://www.nojapyorafoorumi.fi/
Vilijami kirjoitti:Kypsenikö nuo siis höyryssä, eikä vedessä lilluen?
Juurekset paineessa ja makkara lämpeni höyryllä. Molemmissa tapauksissa kattilan pohjalla on nestettä. Höyryttäessä voi laittaa esim. sellaisen vihanneshöyrytykseen tarkoitetun alustan. Mukana tuleva on niin harva, että pienemmät raaka-aineet putoaa läpi.
Riittikö 2 dl vesimäärä muusin tekemiseen.
Makkaran höyryttämiseen kelpaa kyllä pelkkä vesikin, mutta muusi paranee, kun keitinvesi palautetaan takaisin muusin sekaan muusauksen jälkeen.
Vaikuttaa todella hyvältä systeemiltä. Ei mene vitamiinit ja hivenaineet hukkaan, kun keitinvettä on noin vähän ja kaikki tulee ruokaan mukaan.
Minä aina juon ylimääräisen esim. kukka- tai parsakaalin keitinveden. Ihan järkyttävän hyvän makuista lientä. 
jori kirjoitti: ↑08 Joulu 2024, 18:51Riittikö 2 dl vesimäärä muusin tekemiseen.
Makkaran höyryttämiseen kelpaa kyllä pelkkä vesikin, mutta muusi paranee, kun keitinvesi palautetaan takaisin muusin sekaan muusauksen jälkeen.
Vaikuttaa todella hyvältä systeemiltä. Ei mene vitamiinit ja hivenaineet hukkaan, kun keitinvettä on noin vähän ja kaikki tulee ruokaan mukaan.
Minä aina juon ylimääräisen esim. kukka- tai parsakaalin keitinveden. Ihan järkyttävän hyvän makuista lientä.
Totta. Reseptissä on virhe. Kaadoin vettä pois jonkun verran ja lisäsin kauramaitoa lorauksen. Myös perunan keitinvettä voi juoda. Päivitin reseptiä.
"Käytän perunoiden keitinvettä kihtilääkkeenä – mihin vaikutus perustuu?"
https://www.apu.fi/kysymykset/kihti-per ... kka-vastaa
Nämä laitteet ovat kuulemma Amerikassa ja Aasiassa suosittuja. Aina ei ole keittiötä. Suomessa ollaan totuttu, että melkein aina on keittiö. Edes jonkinlainen. Eikä köksän tunnillakaan käytetä edes aromipesää. Esim. Hong Kongin miniasuntoihin keittiötä ei vain mahdu.
Tässä video, jos pohtii itselle sopivaa kokoa. Tuo pienempi 5,7 L riittää kahdelle muuten, mutta ilmeisesti Air Fryer -käytössä se voi olla liian pieni/ahdas. Onhan noissa kokoeroa. Kummankaan laitteen päällä ei kuvassa ole sitä Air Fryer -tötteröä eikä painekantta. Videon naisella on näitä kotonaan kaksinkappalein. 
Edit: Eri laitteiden mitat: https://www.paintthekitchenred.com/inst ... imensions/
Kuvan laitteet ovat:
5,4 l (6.7 kg) (33.5 x 31 x 31.7 cm)
7,4 l (8.2 kg) (37.6 x 33.8 x 36.1 cm)
Perunat 8 minuutissa -> ripeää toimintaa. Ei ole painekattiloihin tullut tutustuttua aiemmin, siis ruuan valmistuksessa...
Tuosta ei enää ruuanlaitto helpotu.
Noh... Tilasin syntymäpäivälahjan, kun tuli -30% tarjoukseen ilman posteja. Otin tuon pienemmän, kun ajattelin kuskata tuota mm. mökille ja lomille. Niin ja tietysti leirikouluhin. ^_^ Isommat tehdään kuitenkin kiertoilmauunissa... paitsi leirikoulussa. 
"Instant Pot Duo Crisp + Hot Air Fryer 11-in-1 Electric Multi Cooker 5.7 L - Pressure Cooker, Air Fryer, Slow Cooker, Steamer, Dehydrator with Grill, Warming and Baking Function, Stainless Steel" https://www.amazon.de/-/en/dp/B0979HKNRH
Pitäskö tästä erottaa nää monitoimikeittimen viestit omaksi ketjukseen?
Ei kannata erottaa.
En erottanut, mutta tein pelkille resepteille oman ketjun.
viewtopic.php?t=7497
Kyllä tulee parempi perunamuussi painekeittimessä niukalla vedellä. Ei voi mitään.
8 min paineistettu keittoaika kuorituille perunoilla ja JÄISELLE kananrintafileelle.
Kaikki vaan samaan pataan (Pressure cook, High pressure) ja lämpimään veteen liotettu kasvisliemikuutio sekaan. Ei sen vaikeampaa.
Ps. Instant pot Duosta tehty jo kaupatkin seuraavan keittäjän kanssa. 
Pieni sisäinen tiedepersoonani pääsi näköjään irti, kun vastaväittelijät alkavat epäilemään laitteen hyödyllisyyttä. Yleensä otan tämän lähinnä siltä kantilta, että olenko minä se typerys, joka ei ymmärrä ja alan selvittää asiaa. No tämähän on tuttua kaikille nojapyöräilijöille, sillä ajaessa vähintään nukahtaa tai sattuu johonkin tai muuten vaan ei näe tai tule nähdyksi, kun nojapyörällä ajaa. Sitten kun ajaa, voi todeta itse, että väärässä olivat. 
Tästäpä avautuikin ihan uusi tutkimuksen ala. Ruuan valmistustapojen vertailu terveysmielessä. Energiamielessä painekattilaa ei välttämättä tarvitse vertailla, koska ero on ihan selvä paineen hyväksi. Tosin teemme sen silti...
Esimerkkinä parsakaali, joka lähtökohtaisesti on terveellinen [1]. Keittämällä siitä tuhoaa (tai siirtää veteen) puolet C-vitamiinista [2].
Edit (konesuomennos): "Höyrytys ja mikroaaltouuni säilyttivät korkeammat C-vitamiinipitoisuudet kuin keittäminen, koska kosketus veden kanssa väheni suhteellisen alhaisissa lämpötiloissa. Keittoveden vähäinen käyttö ja lyhyempi kypsennys lisää C-vitamiinin säilymistä." [2]
Lähteet
[1] https://juoksija.fi/hyva-kunto/ravinto/ ... rea-tahti/
[2] https://pmc.ncbi.nlm.nih.gov/articles/PMC6049644/
Vastaavasti oli perunoiden tekemisestä Air fryer vs uppopaistaminen vs uunissa. Tulosten perusteella Air Fryeria olisi hyvä käyttää vain loppurapeuden tekemiseen. Ei valmistamiseen raa'asta asti. Tosin alkukypsytys onnistuu helposti painekeitin-ominaisuudella.
Perunoiden akryyliamidipitoisuuden vertailu eri keittomenetelmien mukaan on esitetty kuvassa 3. Vaikka ero perunoiden akryyliamidipitoisuuksien välillä kypsennysmenetelmien mukaan ei ollut tilastollisesti merkitsevä (p = 0,789), korkein akryyliamidipitoisuus oli ilmakeittimellä keitetyistä perunoista (12,19 ± 7,03 μg/kg). Tätä seurasi friteeraus (8,94 ± 9,21 μg/kg) ja uunipaistaminen (7,43 ± 3,75 μg/kg).
Jännä huomio haudutuspadassa oli, että pienellä lämmöllä naudanliha kypsyy nopeammin kuin puikulaperuna. Siis ihan täysin päinvastoin, kuin normaalisti hellalla kattilassa keittäen.
janx kirjoitti: ↑15 Joulu 2024, 10:50Esimerkkinä parsakaali, joka lähtökohtaisesti on terveellinen [1]. Keittämällä siitä tuhoaa (tai siirtää veteen) puolet C-vitamiinista [2].
Edit (konesuomennos): "Höyrytys ja mikroaaltouuni säilyttivät korkeammat C-vitamiinipitoisuudet kuin keittäminen, koska kosketus veden kanssa väheni suhteellisen alhaisissa lämpötiloissa. Keittoveden vähäinen käyttö ja lyhyempi kypsennys lisää C-vitamiinin säilymistä." [2]
Heh, mutta kokki juo keitinveden ja näyttää kieltä pöytäseurueelle. 
Tämä on se seikka, joka aiheutti oivalluksen, jolla keripukin syntymekanismi aikanaan selvisi. Kokit eivät sairastuneet keripukkiin, koska keittiössä oli kuuma ja jotain oli juotava. Joivat perunoiden keitinvettä ja söivät perunankuoria.
Kaikissa tapauksissa osa ravitsemuksellisesti tärkeistä aineista menee keitinveteen. Se kannattaa siis juoda, jollei voi käyttää ruokaan sellaisenaan. Kun maistaa vaikkapa parsakaalin keitinvettä, ymmärtää kyllä miksi.