Nojapyöräfoorumi

Täytyy toivoo ettei itseltä mene vastaava. Aika haperon näköstä tavaraa.

Nämä on heti luotettavamman näköiset.

Äläs nyt, sä oot kuitenkin salaa treenannut koko talven jalkakyykkyjä yms. ja nyt voima puhuu ja teräs nöyrtyy .

Oiskin nuin

Jatko-telemark perä. Vetopitoa tavoitellaan.
Eka kuvassa viimekesän lyhyt malli

Aika helpoksi meni liikkeellelähtö, koska vetopitoa eli voi polkaista riuskasti ja perä korottui muutaman sentin eli wheel flop väheni, sekä näkee paremmin ohjaustangon yli.

Ai niin, sen yhden lenkin kävin jäykällä trikeperällä polkemassa ja ei maistu ei yhtään se kallistelemattomuus.
Telemark perällä tuli heti mieleen sellainen lapsuuden riemu, kun oppi polkemaan ilman apupyöriä. (Huom. Ouluksi apurattaat )
Kunhan löytys tarpeeksi intoa, niin pitää tehdä yksirenkainen bike perä. Sitten saa takajarrut ja halutessaan sähkökiekon. Minkähän tyyppisen jousituksen siihen rakentaisi? Kumipala? Naru? Trampoliinin vetojousia ois hyllyssä? Fatbike kiekko?

Kumipala istuu suoraan runkoon kuin nyrkki silmään Helppo tehdä ja pienenä huomaamattoman tyylikäs.

Kävin ensimmäisen 30km lenkin ajamassa.
Risteyksissä huomasin että ohjausta joutuu kääntämään tosi paljon, kun akseliväli kasvoi.
Kaaduin nollavauhdista risteyksessä, jossa piti hidastaa muiden pyöräilijöiden vuoksi ja soran muuttuessa asfaltiksi oli pieni kynnys. Tässä eturengas tökkäsi kynnykseen ja polkimet olivat vähävoimaisessa asennossa, vauhti loppui ja muks kyljelleen. Henkisiä vammoja tuli enemmän kuin fyysisiä.
Kyllä mulla pitäs kakspyöräisessä nojapyörässä olla sähkömoottori, ni liikkeellelähdössä ja muissa tiukoissa tilanteissa sais peukkukaasulla vetoa päälle.
Kakspyöräisen nojapyörän ohjaus ei vielä tule automaationa selkärangasta, niin ajaessa väsyy yllättävän paljon. Katsetta ohjaus seuraa jo aika hyvin, jos tuijottaa jotain kivenmurua tai käpyä tiessa, niin rengas menee varmasti sen päältä. Pitää katsoa siihen mistä haluaa ajaa, eikä siihen minkä haluaa väistää. Maisemien katselu ei oikein ajaessa vielä suju.
Moni varmaan miettii että löytyisi sitä helpompiakin pyöriä ykskätiselle ja puolitoistajalkaiselle.
Näin ehdottomasti on, mutta se itsensä ylittäminen ja vaikeuksista selviäminen tuovat niin hienoja fiiliksiä!

Joo, helpompaa olis mennä autolla. Kuitenkin jos haluaa itseään kehittää, ei voi mennä täysin mukavuusalueellaan Eikä tämä koske vain toisen puolen kuntoutusta vaan aivan kaikkea oppimista.
Yllättävän moni ei kuitenkaan halua lainkaan mukavuusalueeltaan poistua eli kehittyä

jooseha kirjoitti: ↑25 Huhti 2022, 14:53

Joo, helpompaa olis mennä autolla. Kuitenkin jos haluaa itseään kehittää, ei voi mennä täysin mukavuusalueellaan Eikä tämä koske vain toisen puolen kuntoutusta vaan aivan kaikkea oppimista.
Yllättävän moni ei kuitenkaan halua lainkaan mukavuusalueeltaan poistua eli kehittyä

Aika paljon tätä kehittymistä tehdään jonkin tittelin eteen, tutkinto, ammatti, työ. Kun oikea titteli tai tutkinto on saavutettu voidaankin ruveta vetämään lonkkaa loppuiäksi koska kaikki oppiminen on jo tehty ja luullaan että aivotkin kehittyvät vain 25-vuotiaaksi asti.

Pitäskö tämä muuttaa 1935 vuoden Ravat Horizontal tyyppiseksi 20/28 swb:ksi?
Lyhempi pyörä kääntys notkeammin ja takavetoiseksi muuttaen lastenpyörän lyhyissä kammissa olevat pienet rattaat sopis välityksiin paremmin.

Taitais olla helpompi tehdä kokonaan uusi, kun tuo piirros laittaa kaiken uusiksi.
Toi sun penkin kiinnitystapa mahdollistaa sitä paitsi lapaluiden ja takanavan välisen jäykän putken pois jättämisen. Kyseinen putki välittää joka tärinän ja iskun suoraan vaimentamattomana selkään

Totta. Kun tekee kokonaan uuden, niin ei ole vanhan armoilla.

Nonni, löytyi joskus tehty toispuolihaarukka kotitallin hukkapalametallisaavista. Kumipalojakin oli flevosta jäänyt.
Pikaprojektina siis jousitettu bike perä.

Hiljaa ajamisesta poistui kulmikkuus ja ajo helpottui paljon. Jokohan tämä ois niin valmis, että vois maalata?