Täältä löydät kaiken tiedon nojapyöristä, kinnereistä ja velomobiileista sekä nojapyöräilytapahtumista.
http://www.nojapyorafoorumi.fi/
Sain nyt projektipäällikkö Janne Tammisen kiinni puhelimella. Siellä taitaa olla tilanne se, että turbiinit valmistuvat ennen kuin sähköasema saadaan jossain joulukuun puolivälin paikkeilla. Tuulivoimaa tulee sitä tahtia, ettei verkkofirma ehdi piuhojaan vedellä. 
Kovin on tuuliajolla sähköhuolto, kun tuulisena ja lämpimänä kesäpäivänä pörssisähkö on yli 30 cnt/kW. Missä luuraa se perusvoima, joka ennen riitti ilman tuulimyllyjäkin. Sähkönsiirtoyhtiökin laskuttaa perusmaksun lisäksi läpikulkevasta sähköstä suunnilleen sen verra kuin silloin, kun se itse tuottikin jakamansa. Kai ne johdot kuljettavat sen verran kuin mille ne on rakennettu. Myyntiyhtlö, kuten esim. Savon Voiman Väre on sitten pelkkä rahastusyhtiö, joka ei tuota eikä siirrä, kunhan laskuttaa.
Eilen kytkettiin työviikon päätteeksi 68 MW lisää tuulivoimakapasiteettia valtakunnanverkkoon. Sitä on nyt lähes 6 GW, tarkkaan ottaen 5994 MW.
Ja se hintakin on ollu muutaman päivän ihan kohtuullinen 
Harmi vaan ku pitää olla Saimaalla, eikä saa mihinkään halpaasähköö jemmaan
Jostain verkkovirtapiuhasta sivareilla piuha poikki ja plugi seinään. Siihen ne elektronit valuu lattialle kasaan ja voi ottaa käyttöön sitten myöhemmin 
.
Tällä hetkellä työntää tuulivoima verkkoon 4500 MW. Toiseksi suurin tuottaja on ydinvoima, jota tulee vajaat 3000 MW. Kulutus on 8500 MW, joten tuulivoima tuottaa yli puolet kulutuksesta. Kokonaistuotantoa on reilut 10200 MW, joten Suomesta viedään ulkomaille 1700 MW. Suomessa sähkön hinta on nolla, Virossa 36,6 c€/kWh.
Nojapyöräsaunalla, Rajaportilla oli puhetta ydinvoimaloiden vajaatehoisesta käytöstä. Tilanne on monimutkainen. Avaan sitä hieman.
Ydinvoimaa tulee tällä hetkellä 3361 MW, vaikka täysi teho on 4300 MW.
OL1 880.7
OL2 882.2
OL3 1125.0
Loviisa2 480
Loviisa 1 on ollut vuosihuollon takia seis viime viikot ja sen piti alkaa tuottaa sähköä verkkoon eilen. Venttiilivika esti kuitenkin käynnistämisen. Vika korjataan ja laitos käynnistetään ensi viikolla 2.10.
Tuo edellinen on periaatteessa aivan normaalia, vaikka huoltoseisokit ovatkin kestäneet näin myöhään syksyyn. Oudompi on tilanne Olkikolmosen kanssa.
Suomen kantaverkko kestää 1000 MW tuotannon pudotuksen, muttei enempää. Suurempi sähköntuotannon putoaminen verkosta aiheuttaisi kiertävän verkkohäiriön ja pudottelisi sähköjä poikki verkon stabiliteetin heikennyttyä ison tuotannon putoamisen yhtäkkisen putoamisen takia.
Olkikolmosen omistajat, suuret teräs- ja metsäteollisuusyritykset suunnittelivat Olkikolmosta suunniteltaessa kiertävänsä tämän ongelman kytkemällä tuotannossaan suuria sähkönkuluttajia nopealla yhteydellä Olkikolmosen laitokseen siten, että OL3 putoaminen verkosta salamannopeasti kytkee nämä suuret sähkömoottoreita ja sulatot pois päältä.
Koska puunjalostusteollisuus ehti OL3 pitkän rakentamisajan kestäessä muuttua rakenteeltaan sellaiseksi, että suuret hiertämöt ja puuhiomot, joita oli vielä käytössä 2010-luvulla ovat nyt lähes kaikki lopetettu, ei Teollisuuden voimalla olekaan enää tuota kulutuskapasiteettia, jota pois kytkemällä voisi OL3 putoamisen verkosta stabiloida vaarattomaksi.
Teollisuuden voima kykenee enää 350 MW nopeisiin tehonpudotuksiin, joten 1600 MW laitosta ei enää voikaan ajaa täysillä aiheuttamatta yli 1000 MW pudotusta. Tästä syystä OL3 tehoa on pudotettu 1300 MW paikkeille. Kun tehoa on jouduttu pudottamaan, on sitä pudoteltu sitten myös negatiivisten sähkönhintojen takia, jottei siitäkin vielä tule lisää tappiota.
Aiheesta on käynnissä (ainakin näennäisesti) riita Teollisuuden voiman ja Fingridin kesken. Siksi näennäinen riita, sillä TVO hyötyy pienemmästä tuotannostaan nykytilanteessa, jossa sähkön hinta on alle ydinvoiman tuotantokustannusten.
Riita on siis siitä, että TVO vaatii Fingridiä hankkimaan erityislaitteita, joilla verkko kestäisi 10% tuotannon pudotuksen sijaan suuremman, eli koko OL3 1600 MW putoamisen verkosta.
Tuo kymmenen prosenttia verkon tuotannosta, jonka sähköverkko kestää kaatumatta, perustuu fysiikkaan, Pyörivät sähkökoneet toimivat verkossa kuten yhteen kytketyt vauhtipyörät ja estävät liian nopean verkon taajuuden laskun, jotta vesivoimaloiden säätö ehtii kompensoimaan tuon verkosta putoamisen aiheuttaman hetkellisen tehovajeen.
Oman lisäongelmansa aiheuttaa tuulivoimalla tuotettu sähkö, joka syötetään verkkoon tehoelektroniikalla vaihtosuuntaamalla, eikä se näin ollen tuota vauhtipyöräefektiä verkon stabiloimiseksi. Tuulivoimalaitosten vaihtosuuntaajat voitaisiin varsin helposti muuttaa sellaisiksi, että ne toimisivat virtuaalisina vauhtipyörinä ja stabiloisivat verkon häiriöitä, mutta tuo maksaa ja hyödyttää vain tuulivoimaloiden kilpailijoita, eli suuria voimalaitosyksiköitä pyörittävää ydinvoima-alaa, joten motivaatio tuonkin tekemiseen on alhainen. 
Tuulivoima on vain suuri puhallus. Minä opin totuuden maakuntalehden yleisönosastopalstalta. Valistan nyt muitakin
Oikeassa olet, tuulivoima on suuri Puhallus. Wärtsilä pyöräytti 2017 projektin, jossa laskettiin huolella tuulivoimaloiden kustannuksia ja verrattiin niitä esimerkiksi ydinvoiman kustannuksiin. Laskelmassa verrattiin sähköntuotantotapoja vakiotehoisella sähkönkulutusprofiililla, joka siis suosii vakioteholla pyörivää ydinvoimaa, tuulivoimalat varustettiin Wärtsilän dieselvoimalaitoksilla kattamaan tuulettomien aikojen sähköntarve, oli tuuli+biokaasudiesel silti sekin halvempi kuin omalla parhaalla tuotantotavallaan pyörivä ydinvoima.
Tuosta ajasta ovat tuulivoimalat vain halventuneet ja ydinvoimalat kallistuneet. Lisäksi tuo laskentatapa panee tuulivoiman kustannuksiksi myös sen säätövoiman tarpeen, jonka kulutus vaihtelee joka tapauksessa ja joka pitää myös ydinvoiman tapauksessa jostain hankkia.
Niin se puhallus. Tuon Wärtsilän laskentaprojektin nimi oli nimeltään Puhallus. https://www.wartsila.com/fin/puhallus
Näkyy päivitetyn tuo laskema viime vuonna. Uuteen laskelmaskenaarioon on valittu äärimmäisen kirkasotsaiset tavat tehdä säätö- ja varavoimaa ja mm. Wärtsilän biokaasureaktorit ja kaasudieselit jätetty ulos, mutta siltikin on lopputulos halvempi kuin ydinvoima.
16 MW pikkuinen lisäys tuli tuulivoiman kapasiteettiin kuunvaihteessa. Tuulivoiman kokonaiskapasiteetti ylitti siis 6000 MW ja on nyt 6012 MW.
Tuo 16 MW kuulostaa pieneltä tässä yhteydessä, kun olemme viime vuodet tottuneet suurempiin megawattimääriin. Hyvänä vertailukohtana voisi pitää vaikkapa Tammerkosken neljän vesivoimalan yhteiskapasiteettia, joka on 18 MW.
Näiden neljän Tammerkosken voimalan vuosituotanto on yhteensä 74 GWh, joka vastaa siis hieman alle 8,5 MW keskimääräistä tehoa. Tuon sama määrä sähköenergiaa saadaan 25 MW tuulivoimayksiköstä.
Tämän vuoden aikana on siis jo tähän mennessä lisätty tuulivoiman vuosituotantoa 32 Tammerkosken verran. 
Ihan vaan uutisena. Ruotsissa sähkö tehdään tällä hetkellä enimmäkseen tuulivoimalla. Kuka olisi uskonut vielä muutama vuosi sitten.
Ei mitään erityistä uutisoitavaa, mutta kuukauden mittainen sähköntuotanto-, ja hintadata kertoo, että hyvin on tuullut ja hinta on muutamaa korkeamman hinnan piikkiä lukuun ottamatta nollan tuntumassa. Näin kun tuota hintakäyrää katsoo, asettuvat iltalehtien otsikot korkeista sähkön hinnoista omaan arvoonsa. Kertoo muutenkin iltalehtien journalismin tasosta. 
Kiinnostavaa on myös tuo, miten rikkonaiseksi on mennyt ydinvoiman (keltainen) tuotannon määrä. Ajavat negatiivisen sähkönhinnan aikaan lämpöä harakoille, jolloin tulee vähemmän sähköä, jonka tuotannosta muuten joutuisivat maksamaan. Myös osa tuulivoimayrityksistä säätää tuotantoaan alemmas negatiivisen hinnan aikoina, mikä näkyy siinä, että tuulivoiman kokonaistuotanto vaihtelee vähemmän, eikä tuotannon määrä nouse enää samassa suhteessa kuin tämänkin vuoden aikana noussut kapasiteetti olisi aiemmalla kapasiteettikertoimella edellyttänyt. Tuulivoima ja ylikokoiseksi OL3 mukana kasvanut ydinvoima syövät siis toistensa kannattavuutta parhaan kykynsä mukaan.
Tuulivoima (vihreä) ja vesivoima (sininen) näyttävät jo samankokoisilta. Vesivoimaa säästyy, kun tuulivoimaa tulee hyvin. Tämä on johtanut siihen, että vesivoiman reservi, eli suurten järvien vedenkorkeus on noussut ja nousee yhä, eikä näin ollen vesivoimasta tule ainakaan alkutalvesta pulaa. https://wwwi2.ymparisto.fi/i2/reser1.html
Eilen oli sähkön hinta melko mojovasti miinuksella ja tuulivoimaa puski parhaimmillaan lähes 4400 MW. Alimmillaan -4,5c€/kWh ja ylimmillään sähkön hinta kävi klo. 18-21 välillä nollassa. 
Tämän lisäksi kytkettiin iltapäivällä107 MW lisää kapasiteettia verkkoon. Tuulivoiman kapasiteetti nyt yhteensä 6119 MW.
Tänään hinta sitten pomppaakin "taivaisiin" Ei näitä hintaeroja tavantallaaja kyl ymmärrä? Vähiten ymmärtää sitä kun hinta pomppaa pariksi tunniksi ja laskee takas?
Imatran koskessa on ahkerasti ohijuoksutettu vettä - Saimaaseen ei ilmeisesti mahdu enempää 
Voipi olla, ett tänään ei juoksuteta?
Sammutin pumpun ja laitoin tulet uuniin
