Nojapyöräsaunalla, Rajaportilla oli puhetta ydinvoimaloiden vajaatehoisesta käytöstä. Tilanne on monimutkainen. Avaan sitä hieman.
Ydinvoimaa tulee tällä hetkellä 3361 MW, vaikka täysi teho on 4300 MW.
OL1 880.7
OL2 882.2
OL3 1125.0
Loviisa2 480
Loviisa 1 on ollut vuosihuollon takia seis viime viikot ja sen piti alkaa tuottaa sähköä verkkoon eilen. Venttiilivika esti kuitenkin käynnistämisen. Vika korjataan ja laitos käynnistetään ensi viikolla 2.10.
Tuo edellinen on periaatteessa aivan normaalia, vaikka huoltoseisokit ovatkin kestäneet näin myöhään syksyyn. Oudompi on tilanne Olkikolmosen kanssa.
Suomen kantaverkko kestää 1000 MW tuotannon pudotuksen, muttei enempää. Suurempi sähköntuotannon putoaminen verkosta aiheuttaisi kiertävän verkkohäiriön ja pudottelisi sähköjä poikki verkon stabiliteetin heikennyttyä ison tuotannon putoamisen yhtäkkisen putoamisen takia.
Olkikolmosen omistajat, suuret teräs- ja metsäteollisuusyritykset suunnittelivat Olkikolmosta suunniteltaessa kiertävänsä tämän ongelman kytkemällä tuotannossaan suuria sähkönkuluttajia nopealla yhteydellä Olkikolmosen laitokseen siten, että OL3 putoaminen verkosta salamannopeasti kytkee nämä suuret sähkömoottoreita ja sulatot pois päältä.
Koska puunjalostusteollisuus ehti OL3 pitkän rakentamisajan kestäessä muuttua rakenteeltaan sellaiseksi, että suuret hiertämöt ja puuhiomot, joita oli vielä käytössä 2010-luvulla ovat nyt lähes kaikki lopetettu, ei Teollisuuden voimalla olekaan enää tuota kulutuskapasiteettia, jota pois kytkemällä voisi OL3 putoamisen verkosta stabiloida vaarattomaksi.
Teollisuuden voima kykenee enää 350 MW nopeisiin tehonpudotuksiin, joten 1600 MW laitosta ei enää voikaan ajaa täysillä aiheuttamatta yli 1000 MW pudotusta. Tästä syystä OL3 tehoa on pudotettu 1300 MW paikkeille. Kun tehoa on jouduttu pudottamaan, on sitä pudoteltu sitten myös negatiivisten sähkönhintojen takia, jottei siitäkin vielä tule lisää tappiota.
Aiheesta on käynnissä (ainakin näennäisesti) riita Teollisuuden voiman ja Fingridin kesken. Siksi näennäinen riita, sillä TVO hyötyy pienemmästä tuotannostaan nykytilanteessa, jossa sähkön hinta on alle ydinvoiman tuotantokustannusten.
Riita on siis siitä, että TVO vaatii Fingridiä hankkimaan erityislaitteita, joilla verkko kestäisi 10% tuotannon pudotuksen sijaan suuremman, eli koko OL3 1600 MW putoamisen verkosta.
Tuo kymmenen prosenttia verkon tuotannosta, jonka sähköverkko kestää kaatumatta, perustuu fysiikkaan, Pyörivät sähkökoneet toimivat verkossa kuten yhteen kytketyt vauhtipyörät ja estävät liian nopean verkon taajuuden laskun, jotta vesivoimaloiden säätö ehtii kompensoimaan tuon verkosta putoamisen aiheuttaman hetkellisen tehovajeen.
Oman lisäongelmansa aiheuttaa tuulivoimalla tuotettu sähkö, joka syötetään verkkoon tehoelektroniikalla vaihtosuuntaamalla, eikä se näin ollen tuota vauhtipyöräefektiä verkon stabiloimiseksi. Tuulivoimalaitosten vaihtosuuntaajat voitaisiin varsin helposti muuttaa sellaisiksi, että ne toimisivat virtuaalisina vauhtipyörinä ja stabiloisivat verkon häiriöitä, mutta tuo maksaa ja hyödyttää vain tuulivoimaloiden kilpailijoita, eli suuria voimalaitosyksiköitä pyörittävää ydinvoima-alaa, joten motivaatio tuonkin tekemiseen on alhainen. 