HP Velotechnik StreetMachine GT - harjoittelupäiväkirja

Haluatko jakaa Sinun omia kokemuksiasi/näkymyksiäsi nojapyöräilystä?
vaaka
Pistosuojattu sisällöntuottaja
Viestit: 3069
Liittynyt: 10 Maalis 2015, 08:13

Re: HP Velotechnik StreetMachine GT - harjoittelupäiväkirja

Viesti Kirjoittaja vaaka »

Minulla ei ole klossikenkiä, joissa klossi ei ole alempana kuin pohja. Klossi hajoaisi kiviin, liukuisi kovilla alustoilla pilateksen heitot ja kengät kuluisivat äkkiä. Frisbeegolf on murhaa kengille, kun tehoilla heittää ja käsivammaisena mun on ravattava kovempaa kuin muiden, kun kättä ei saa tehokkaaksi. Lisävauhtini kuluttaa kenkiä ekstraa painoiseeni verrattuna. Tiedän, että joissain kengissä klossi voi olla pohjan suojassa, mutta hajoavuus sekä epätasaisuudet radoilla ylettyvät kolhimaan upotettuakin klossi.

Olisi kätevää, jos selviäisi yhdellä kengällä, en tiedä käytännöllistä tapaa hoitaa asiaa. En uskalla roikottaa kenkiä kassin ulkopuolella, kun kiinnitys voi irrota tai tarttua johonkin. Ei ole hyvä kampata tai kamppautua pyörällä. Ei tunnu vähä riittävän pyöräillessä kiinnittämisessä, kun rotvallit ym. täristävät.

vaaka
Pistosuojattu sisällöntuottaja
Viestit: 3069
Liittynyt: 10 Maalis 2015, 08:13

Re: HP Velotechnik StreetMachine GT - harjoittelupäiväkirja

Viesti Kirjoittaja vaaka »

Onpa ärtsynä keuhkot, vaikka limaa on poistunut paljon. Lidlin Eukamenthol auttaa paljon ja juominen hieman.

Meni maasturin tankojen pehmustusprojektin toka versio komeasti pieleen, kun vasemmalta puolelta putosi toinen kerros pehmikettä pois. Tietysti suojatielle. Milestäni olin kiristänyt nippusiteen hyvin, mutta ei se yksin kestänyt irvistävien jämäpalojen yhdessä pitäjänä, kun laitoin ihan liian lyhyen pätkän Gorilateippiä yhteen kerrokseen ja päivä sateessa seisseenä liimaus ei pitänyt. Vein kellariin kuivumaan, jotta voin laittaa useamman kerroksen teippiä.

Tenkkapoo tuli ajotuntumasta. En ole enää varma, tarvitseeko edes yhtä suurelta leveydeltä tangon päältä kahta kerrosta pehmusteita. Jos käyttäisi vain yhtä palaa, nippuside pitäisi paremmin ja teippiin ei kohdistuisi yhtä paljon vääntöä, kun ei olisi kahta palaa väääntymässä hieman eri suuntiin. Ajoin kauppaan pätkällä, jossa on enemmän sadekouruja asfaltissa kuin missään, mitä on tullut vastaan ja iskut olivat liikaa, jos kättä puristi kahvalla. Menetteli ja tällejä tuli käteen, jos leputti kättä pehmusteen päällä, Hirmuinen etu tuli, jos puolikannatteli kättä nii, että lihakset eivät tehneet täyttä käden painon kannattelua ja painoa tuli ylemmälle pehmusteelle niin vähän, ettei se kompressoitunut paljonkaan. Silloin pehmeä materiaali eristi tällit kädestä kokonaan. On ajettava testejä enemmän kuin päivän 3 km, kun lisäpehmuste ja puristamattomus teki jännän edun. En seurannut asiaa, mutten huomannut harvojen nappuloiden aiheuttamaa värinää tangoissa tai missään.

Jos jatkossa pysytn ajamaan kaikki reissut, joihin lähden maasturilla ja käsi kestää osittaisen staattisen jännityksen, käden noston kokonaan tangolta tällikohdissa ja yksikätisen ajon yhdistelmän, en tarvitsekaan vaihtaa uusia renkaita automaattisesti. Ainakaan vielä kesäksi. Kun ajan paljon kaupungissa, on luultavaa, että renkaista tulee semi tai täysslicksit, mikä on vain plussaa kirjoissani kesäkaudella kirjoissani. Kevyemmät vähempivastuksiset renkaat ovat kiva asia varsinkin mahdollisen värinän poistuessa.

Kuulemma maastokäytön kannalta nappuloista pehmeällä kumilla varustetuista renkaista katoaa nappuloista niin paljon, ettei pito riitä maastoon kolmessa sadassa kilsassa. Helppoa mulle. Kun käteni ei tykkää rytyytyksestä, ei ole hinkua maastoajoon, joten nappuloiden kuluminen ei huolestuta ollenkaan ennen seuraavaa talvea, jolloin lienee parempi asentaa nastarenkaat. Nappulat 47,3 mm edessä ja 3 mm enemmän takana leveillä renkailla eivät riitä jääkokkareiden ylityksessä pidon säilyttämiseen. Kokkareita ja toista yleistä vaivan aiheuttajaa traktorin jäljiltä olevia valleja ylittäessä ei ole hyvä asia nastattomuus perän irtoilusta päätellen maltillisissakin nopeuksissa. Kerran ennakoiva ajotapa pelasti sillalta laskeutessa traktorin renkaiden kuvioiden puolisulaneeseen uudestaan jäätyneeseen kohtaan tullessa ongelmilta. Puolet vauhdista alamäessä kurvissa menettäneenä nokka hyppäsi hieman ja perä sivuluisti hölkkänopeudessa. Nasta on pop näin epätasaisilla teillä talvella, muulloin siloinen kuin vauvan peppu on kiva, kunhan sepelit siivotaan.

Sepelisiivoa odottaessa nappulat ovat oiva suoja kumin varsinaiselle osalle. Epäilen värinöiden renkaiden nappuloista palaavan ongelmaksi, kun paksu kerros sepeliä poistetaan. Siinä pöllyääkin hetken, joten keuhkoille tiedossa lisäsikaa.

Säädin takajarrua kireämmäksi aiemmin, kun täällä reaktionopeus jarrutuksessa sekä ohjauksessa=kasvanut henkiinjäämisen mahdollisuus. Jatkuva +- lämmöissä sateen ohella ja ajelua harvakseltan on saattanut venyttää kai v jarrun kaapelia. En ole opetellut ulkoa eri jarrutyyppien eroja toisistaan. Hyvin jarrupalat puristuivat, mutta eivät palanneet auki, vaan jäivät rankasti laahaamaan. Hyvä, että testaan jarrujen toimivuuden joka lähdössä!!! Huh mäen päällä asuvana näillä autotiheyksillä jalankulkijat mukaanlukien.

Säätöruuveja kiristin längistä lisää löysää kaapelista antamisen jälkeen, jotta länget siirtyivät kauemmas vanteesta. Hyvin palasivat jarrukahvan puristuksen jälkeen länget alkuperäisasentoon, jos toki hitaahkosti. Ei silti laahausta ollut, joten lähdin kauppaan kokeilemaan asetuksen toimivuutta. Ketut toiminut, vaikka pihassa testasin pois satulasta olleena, että hyvin lukitsi renkaan ja pysäytti pyörän! Alamäen aluksi totesin, ettei pakana jarruttanut ollenkaan takana, kun olin kuormana päällä. Ei iskenyt paniikki, kun etunen toimi hyvin, mutta pysähdyin heti ja kiristin puoleen väliin edellistä muutosta ja aiempaa tilannetta kaaapeliin oikean längen kiinnitystä siirtäen. Ei ole hirveän pitkä lisäaika onneksi jarrutuksen alkun kahvan puristamisen aloituksesta, mutta ainakin tämän reissun aikana länget ja sen seurauksena jarrukahva palasivat hitaamin kuin missään aiemmin ajamassani pyörässä alkuperäiseen asentoon. Silti heti vanteesta irti päästäen, kun päästin kahvasta irti. Hitaus tulee kahvan ja länkien ääriasentoon paluussa vasta 1/3-1/2 liikematkasta nopeasti liikkeen jälkeen.

En tiedä tuleeko empivästä jarrujen paluusta ääriasentoihin ongelmia, mutta en ole soannut vielä pelätä, kun ajattelin, että jos on tarve kahdelle peräkkäiselle nopealle jarrutukselle, palat ovat vanteen läheisyydessä kuitenkin ja reagointinopeuden kasvua on turvallisuuden kasvua.

Kun kahden palan sijaan yksikin näytti aika hyvin eristävän tangosta kättä, olisi vain yhteeen palaan siirtymisessä etuna helpompi pääsy jarrukahvoihin ja vaihteen vaihtajiin. Vain pidempi ajaminen kertoo, riittäisikö puolet tokan kerroksen leveydestä oikeasti riittävään käsien iskunvaimennukseen. Kylä päät kääntyvät, kun katsovat, mitä ihme keltaista muhvia kannan tangoilla, jotka ovat mustia, jo ennen kuin vasen setti putosi tielle. Ihmekö tuo, kun ei kahden palan viritelmä ollut linjassa, vaan haritti kuin nauravien nakkien pää :mrgreen: Sikäli ulkonäöllisesti tulisi vähemmän häiriötä yleisön mielen rauhalle, jos käyttäisi yhtä yhtenäistä palaa kakkoskerroksessa. Ei sillä että minä ujo olisin.

vaaka
Pistosuojattu sisällöntuottaja
Viestit: 3069
Liittynyt: 10 Maalis 2015, 08:13

Re: HP Velotechnik StreetMachine GT - harjoittelupäiväkirja

Viesti Kirjoittaja vaaka »

Jos oikein muistan, kesällä tulee kolme vuotta oikean takareiden yläpuolen pysyvää jäykkyyttä. Linjassa pyöräilymittojen kasvun kanssa ajallisesti. Kolleegalla selkä kipeä kaksi viikkoa ja viikko sitten ei pystynyt istumaan normaalisti. Pähkittiin porukalla, että hänellä voisi iskiashermo olla kipeänä. Kun luin pitkittyneentä reiden takaosan jäykkyydestä ja iskias mainittiin mahdollisena selittäjänä monen muun asian kanssa. Testejä löytyi ja yhden mukaan muuten oireeton iskias minulla saattaa olla jumissa.

Testissä selällään jalan pitäisi nostaa 90 asteen kulmaan ja takareiden ei pitäisi kiristää. Oikea kiristi noin 80-83 asteen kohdalta alkaen. Mä olen siis kyynärpään alitaittumisen takia pisteellä vajaa yliliikkuvuusdiagnoosista, joten lihaksen venymiskyky ei ole ongelma minulle. Testin jälkeen pitää rollerilla hieroa, mä tyrkin sormen päillä kovaa pakarat ja ristiselän, jotta ylettyy syviinkin lihaksiin nähdäkseni, onko iskiashermo tarttunut johonkin. Voi olla muitakin syitä, miksi liikkuvuustesti heti perään toistettuna päästi jalan 87-90 paikkeille kireyden alkaessa.
Opel
Iskias alkaa ristiselästä mennen kauas alas jalkoihin ja sitten tosi moni paikka voi jumittaa hermoa ja moni muu pulma voi vaikuttaa ongelmiin. Paskin juttu on se, että joissain tapauksissa venytys on oikea hoito kireän lihaksen venyttämiseen rennoksi ja venytys on vihon viimeinen virhe, jos selkänikamat ovat ongelmissa. Koska takareisi taistelee yksin vahvempia etureittä ja reiden nostajaa vastaan ja etu-takabalanssi lantiossa voi olla vinossa. Rassaten ristiselkää, selkärankaa ja iskiashermoa. Pahimmillaan hermo on puristuksissa nikamien välissä.

Yleinen ongelma on jalkojen lihasepätasapainosta ja liian heikoista vatsalihaksista johtuva lantion taipuminen, jolloin nikamat joutuvat väärään asentoon. Jos etureisi ja lantion lihakset ovat jäykkiä, ongelma tuplautuu. Hoitona takareiden voimatreeni, etureiden ja lantion venyttely ja jatkuva ryhdin tarkkailu.

Kun oikeassa polvessa sisäsyrjällä edessä on kulumaa, sain käskyn voimistaa etureittä. Olen välillä treenannut takareittäkin, mutta vähemmän. Epätasapaino. Yliliikkuvuusdiagnoosista ristiselkä vääntyy lantion virheasennosta normaalia helpommin. Lukkiutuneet nikamat lapaluiden välissä vahvistavat ristiselän vääntymistä lisäten käden rasitusta.

Anatomiani on viholliseni. Plantaarifaskiitti jalkapohjassa kiristää pohjetta, joka kiristää iskussa jne. käteen asti. Kiristä painetta lisäten ketjun yhtä päätä nykäisten ja kaikki toiseen päähän asti kärsii. Jalkapohjasta ainakin ranteeseen asti pinkeää yli viiden nivelen! Tsiisus mikä urakka edessä. Ja olen kyllä treenannut lantiota ja vatsaa jonkin verran koko ajan viime kesästä.

Pitää tehdä kireystestiä ja muutoin välttää takareiden venytystä, kun vaikuttaa siltä, että lihas venyy mainiosti ja on jäykkä suojatakseen selkänikamia. Jos lihas löystyy, apu selälle katoaa ja ties vaikka alaraajahalvaus voisi tulla. Hermosäryt helposti jos iskias liiskautuu nikamien väliin ehkä tyräoptiolla. Minulla oli tyrän tunnusmerkeistä osa, muttei diagnoosiin asti, tutkinut fysiatri on alansa huippu tässä maassa kuulemma ja sanoi, että pieni repeämä nikamien välissä saattoi olla, ei täysverinen repeämä nikamien välisen pehmeän aineen pois valuminen ja nikamien romahdus.

Revi kovaa yliliikkuvalla jo vammautuneella ristiselällä, jota alla ja yllä olevat osat vääntävät lisää ja ymmärtää, miksi ikuinen suurten painojen nostokielto on fysiatrilta. Tulipa pääsylippuja hankittavaksi lisää pyöräilykuntoa varten. Toki vammautumisen välttämiseksi ja työ- sekä elämän laadun kyvyn ylläpitämiseksi.

Growing old ain't for sissies -Bette Davis. Urheile ja vammaudu töissä ennen vanhentumista ja hups hei, ihanaa. Miten se laulu menikään lihavaa leijonat lihavaa :evil: Ihanaa ei ainakaan ole. onneksi vaarat tiedostaen ja hoitokikkoja löytäneenä saatoin päästä ongelmien pahentumisen edelle ja saatan pystyä kuntoutuksella estämään lisävaivat.

Lukemani mukaan iskiasta haittaa polvessa syvä kulma lantiossa myös 90 astetta molemmissa mainittu. Syvensin viime vuonna tri pyörän ajoasentoa niin paljon kuin säätövaraa riittää. Vaarallisiin kulmiin menee polvi ja lantio. Painoa päällä. Oletan nojapyörän ajoasennon olevan päällä olevan painon ja avoimemman lantiokulman ansiosta turvallisemman. Myös maasturissa lantiokulman ei ole yhtä rankka kuin tri pyörässä ja ristiselällä ei ole venytystä. Oletan kisanojakin rajun takakenokulman ja mahdollisesti norminojakkia avoimemman lantiokulman (design ja treenikysymys) auttavan lisää.

Olen pähkinyt Streetmachineen taakse 406 vannetta. Näin aerompi takakenoisempi asento voisi suojata selkääkin ja ajan mittaan löysätä takareittä. Plussana vapautuisi Big Apple 50-559 maasturiin nappularenkaan tilalle poistamaan harvojen nappuloiden värinän. Kaksi pyörää saisi etua yhden vanteen hinnalla. Kapoisia 406 renkaita on kaksi vapaana. Jos ilmaiskarin säätö ja pehmusteiden lisäys penkkiin ja ohjaustankoihin vaikka riittäisi, ei ehkä menisi rahaa leveän 406 renkaan ostamiseen. Long shot toki, mutta alkuun pääsee iskunvaimennusta kompromisoiden. Hitaammin ajo auttaa tällien vähentämisessä. Uutta ajotapaa pitäisi oppia luultavasti ja eiköhän lasikäsi pakota leveään takarenkaaseen :roll:

vaaka
Pistosuojattu sisällöntuottaja
Viestit: 3069
Liittynyt: 10 Maalis 2015, 08:13

Re: HP Velotechnik StreetMachine GT - harjoittelupäiväkirja

Viesti Kirjoittaja vaaka »

Jos ei kostoa ei tule lenkistä, tänään oli hyvä päivä. 14,5 km maasturilla ja keuhkot tykkäsivät raittiista ilmasta. Pulssi ylhäällä hetkin ja lievä läähätyskään ei haitannut. Toivon. Nyt on olo, ei oireeton, kun kostea vähähappinen ilma kämpässä suihkun jäljiltä. Hui 47 % kosteus. Jos olo ei huonone huomenna, edistystä on tapahtunut. Alkuviikolla turhan vähän ulkona ja vähähappinen osin tunkkainen sisäilma haittaa kovaa, lyhyt kauppamatka poltteli keuhkoissa kunnolla.

Korva ei ole yhtä ärtsy ja se vaikuttaa äkkiä, myös sierainten avaus päästää ilmaa helpommin sisään kuin aiemmin. Mokomat räkääntyvät ja tukkeutuvat. Kun paksu fleecekauluri valahteli osin pois Jonasportin päältä, nyt ei poltellut keuhkoissa, vaan kuivempi hapekkaampi ilma teki vain hyvää. Vedin silti pian nenän päälle rätin. Hyvin huomasi, miten paljon raskaampaa on hengittää fleecen läpi, kun edes osin poistui ritilän imun edestä.

Aika huminaa pitivät nappulat vauhdin kasvaessa, hyvin kävelijätkin tajusivat läsnäoloni takaakin lähestyessäni. Musan ylikin melkoista, totuin aika hyvin. Silti mietityttää vierintävastus.

Kolmosversiossa tankopehmusteita Gorillaa ympäri kahvan. Vaikka en litistänyt pehmusteita teippiä kiinnittäessä, ajossa pehmusteet jäivät lytympään kuin teipitön solumuovi on muodoltaan. Eripariksi jäivät tangot, kun laitoin yhden palan vasemmalle ja lisäsin teipin oikealle kahden palan päälle.

Iskunvaimennus auttoi paljon, ei riittänyt pressan linnan vieressä rotvallilta nupukivelle pudottaessa. Kipua on vähän kädessä, mutta helpompaa on kuin muilla pystäreilläni välttää tärskyjä ja kipuja. Peffaa ärsytti enemmän, kun en käyttänyt säämiskäalkkareita. Polvien taittuminen lisää yhden pehmustekerroksen puuttuessa oli havaittavissa. Alempi asento auttoi jyrkempien mutkien tekoon, kun painopistettä voi heittää helpommin kuin suoremmin polviin.

Vaihteisto on nihkeästi toimiva, pitää putsailla, kun mokoma ei vaihda pienimmälle eturattaalle. En ole siirtänyt dataa tietokoneelle vielä. Nopeusdataa ei tiedossa, mutta kolmas ja neljäs vaihde eniten käytössä keskimmäisellä eturattaalla vei hyvin eteen, vitonen vastusti tuulisessa säässä. Pääskylänrinne ylös keskimmäisellä eturattaalla vaati voiman käyttöä ja ei silti ollut kovin raskasta, kun muun lenkin säästelin. 28-32 välitys on kevyt verrattuna muihin pystäreihini. Lomaa ei kuitenkaan ollut pahimmillaan 19 % nousujyrkkyyden kipuaminen, kuten Lintsi 28-22 välityksellä pienelle eturattaalle päästessä.

Sen verran liikennettä, että en viitsinyt isoa eturatasta käyttää vieläkään, kun on mukavan pienet erot vaihteiden välillä. Tuulen vaihdellessa kauniissa säässä tungoksessa nopeutta piti vaihtaa usein.

Ihme cruisailumeininki meren rannalla autoilla, kun yrittämättä pystyssä ajaen ajoin lain mukaisesti pyörätiellä ohi.

vaaka
Pistosuojattu sisällöntuottaja
Viestit: 3069
Liittynyt: 10 Maalis 2015, 08:13

Re: HP Velotechnik StreetMachine GT - harjoittelupäiväkirja

Viesti Kirjoittaja vaaka »

Ajotietokone kertoi, että paikassa, jossa huomasin erityisesti keskittyä nappulahuminan kuunteluun, kuljin 23-25 km/h ja humina oli jo aika voimakasta musiikin ylikin. Pääskylänkadun nousussa 13,4-14,3 km/h kohttuullisen rennosti 28-22, eli pienin takaratas ja keskimäinen etunen. Kun mäet nousevat ilman pienintä eturatastakin ja kaupungissa vauhdit nousevat liiallisiksi keskimäisellä eturattaalla viidennellä takarattaalla seitsemästä, mihin tarvitsee kolmea eturatasta joku voisi kysyä, kun yhdelläkin meni koko reissu. Kimurantti kysymys, tässä vaiheessa vajaakuntoisilla keuhkoilla en tee mitään 42 piikkisellä suurimmalla eturattaalla, samaten 14 piikkinen ja mikä toiseksi raskain onkaan eivät tulleet käyttöön.

Sen verran tällejä tulee, että taidan tiputtaa vähän painetta lisää pois renkaista, kun ajo on niin kevyttä nykypaineilla, ettei paljon haittaa lisävastus. On eri juttu, täriseekö enemmän nappulat, kun sivuilta laskeutuu nappuloita useampia suuremmalla kuormalla maakontaktiin suoraan ajaessakin.

Pitäisi johonkin väliin kokoeilla satulalaukun sopivuutta pyörään. Ei ole mitään takeita, että pelkkä tarakka pitää kassia poissa jarruilta tai pinnoista.

Havaitsin ongelman pyörässä takajarrukahvassa. kohta, jossa vaijeri menee sisään kahvan koteloon, sijaitsee kouru, jonka sisällä pitäisi olla vaijerin päätä suojaava sylinteri. Sylinteri on siirtynyt pois kotelon pidikkeestä eteen päin menosuuntaan nähden.

Vauhdit kasvoivat sen verran, ettei jarrutus tunnu niin tehokkaalta kuin aiemmin. Lepo jaloissa tunnin reissulla tarjoaa yli normin tehoa? Silti pääosin pysyin perstuntumalla laillisella nopeusalueella. Alamäet olivat riskympiä paikoin.

vaaka
Pistosuojattu sisällöntuottaja
Viestit: 3069
Liittynyt: 10 Maalis 2015, 08:13

Re: HP Velotechnik StreetMachine GT - harjoittelupäiväkirja

Viesti Kirjoittaja vaaka »

Taas oli nokka tukkeutunut yöllä, onneksi aukesi pesulla järkyn syljeksimisen jälkeen. Hengitys helpottui selvästi sierainten auettua. Mokomat olivat turvoksissa pesun jälkeen ja meni jonkun aikaa turvotuksen laskemiseen ja ilma-aukkojen täyteen aukeamiseen.

Vaikka tuuli niin kovaa, että kaulurista tuli läpi lujaa vastatuulessa, keuhkot ovat paremmin auki ja ei tehnyt pahaa ostokset selässä ylämäkeen normivauhdilla kävely. Selkeä harppaus. Pyöräily eilen varmaan auttoi irrottamaan limaa.

Tein aamulla jumppaa lantion liikkuvuuden parantamiseksi ja jumien avaamiseksi. Olipa jumeja ja hirveitä paukahduksia sekä rutinaa tuli muualtakin kuin kolhitusta ristiselästä. Pauketta tuli lantion ja reiden nivelestä kaikilta korkeuksilta selkärankaa oikeaan olkapäähän asti. Jäyks muuttumassa vähän.

Kauppareissulla ristiselkä rutisi aluksi ja lantio liikkui helposti eteen taakse yrittämättä. Pitää lueksia, mikä on suositettu lantion asento. Aiemmin luin, että ristiselän kaari katoaa, kun lantio on liian takana. Rinta meni rottingille lantiota eteen työntäessä. Oletan lukematta lisää, että joudun korjaamaan ryhtiäni työntämällä lantiota eteen.

vaaka
Pistosuojattu sisällöntuottaja
Viestit: 3069
Liittynyt: 10 Maalis 2015, 08:13

Re: HP Velotechnik StreetMachine GT - harjoittelupäiväkirja

Viesti Kirjoittaja vaaka »

Eilisen lenkki toistettu taas, jo alussa sattui kättä pelkkä yläkropan kannattelu staattisena jännityksenä. Laskin satulan piikin alemmas kuin perä ja valun eteen piikille ja käsien varaan. Ei hyvä. On niin karkea säätö, ettei vaakaan saa satulaa. Hehe. Olkoon jatkossa piikki ylempänä, kun suo siellä vetelä täällä, joko istut piikillä tai piikki painaa kulkusia.

Kiva tuuli, Kaisaniemen Ilmatieteenlaitoksen mittarin mukaan 14 m/s puuskia, mutta ajoin sisämaan sijaan meren rannalla. Jep jep, nyt sai pulssin ylös, maitohappoa jalkoihin ja läähättää. Selvästi rasitti Jonasetin ja fleecen läpi hengitys.

Kun on takareisi jumissa kolmatta vuotta, ehkä suojaamassa vaurioituneita nikamia, sovelluksen lukemiani niksejä ja työfyssarin kuntoutusohjeita. Huomenna sattuu. Vatsoja, takareittä ja käden kuntoutusta jännetreenien päälle sekä mobilisointia että keskivartalon hallintaa. Hirveästi paukkui nikamat eripaksuisten joogarullien päällä selän oikomisen aikana. Ryhti suoristui heti ja on kevyempi olo.

En ole ikinä vartalon painolla hieronut joogarullan päällä piriformis lihasta. Hanuri, takareidet ja selkälihakset ristiselässä kohtuullisen arkoja hieroa, mutta voi pojat kuinka tuntui piriformiksessa. Hyvä paikka hoitaa siis suosittelen. Niin pahaahyvää, että. Tekee niin pahaa tehdessään hyvää.

Kun kuntoilla sai puuskissa kahta vaihdetta pudottaen ja silti ahisti, keskimmäisellä eturattaalla Pääskylänkatu hapotti jo kunnolla. Ehdinkö siivota pyörän, jotta vaihtuisi mummorinkulalle? No siivosin sentään iskarin hehe. Kellarissa ei tilaa ja ulkona pakkasta, huono yhdistelmä siivoilulle.

Data ajamatta tietokoneeseen, joten en tiedä, kuinka pieni nopeus oli, kun hidastelin vertailukohdassa reissua niin, että nappuloiden humina oli siedettävän hiljaista, jos kuultavaa. Arvaan alle 20 km/h, ei hyvä, en ole tottunut niin hiljaa ajamaan.

Hyvä päivä kaiken kaikkiaan. Jos ei vaikeuksia tule. Eurosportilta kaksi kisaa maantiepyöräilyä katsottu ja kahta kaupallista simaa siemailtu. Nami päivä.

vaaka
Pistosuojattu sisällöntuottaja
Viestit: 3069
Liittynyt: 10 Maalis 2015, 08:13

Re: HP Velotechnik StreetMachine GT - harjoittelupäiväkirja

Viesti Kirjoittaja vaaka »

Jupa juu, ihmekö, että tuntui tuulta vastaan taistelun jälkeen Pääskylänkadulla, kun jyrkimmässä kohdassa menin 18,8 km/h, olisihan sitä kevyemminkin voinut polkea... Vertailukohdassa ajoin nappuloiden melua testaten 15-20 km/h pääosin 18-19 km/h. Ei hyvä, muttei tapakaan, valitettavasti äkkiä nousee melut tosi ärsyttäväksi vauhdin noustessa. Pyörätielaillisillakin nopeuksilla melu on melkoista, joten luultavasti slickseistä moni menisi nopeamin kin nämä renkaat. Toimiipa kuntoutuksessa harjoitusvastuksena nappulan lisäkitka. Oletan pyörän liikkuvan liukkaammin ja hiljaisemmin slicksillä kuin slicksillä.

Laskin eturenkaan paineen 1,2 Bariin ja takasen 1,3, eikä isoa eroa tuntunut tulevan kädelle tärskyissä, eniten taitaa tappaa pitkäkestoinen staattinen jännitys, joten satulan keulapiikin nosto on pakollinen kokeilu ennen ensi reissua, jotta näen, miten piikille ja käsien päälle liukumisen estäminen auttaa käden kipeytymisen välttämisessä. Paineissa näyttäisi olevan vieläkin laskemisvaraa litistymisen määrästä päätellen. Ehkä vain 0,1 Baria, mutta silti.

En usko ihmeisiin iskunvaimennuksen parantamisessa, mutta kokemuksen hankkimiseksi on pakko kokeilla litistymiset kunnolla. Nyt olen noin 15 % laskeumassa paikallaan pyörän päällä istuessa ja kun olen satulan tai ohjaustangon päällä, ei paljon enemmän uppoa, tuskin menee 20 %. Sikäli oletan lievää paineen alennusvaraa olevan vielä ainakin silloin kun ei aja isolla kuormalla.

vaaka
Pistosuojattu sisällöntuottaja
Viestit: 3069
Liittynyt: 10 Maalis 2015, 08:13

Re: HP Velotechnik StreetMachine GT - harjoittelupäiväkirja

Viesti Kirjoittaja vaaka »

Olipa vaikeaa saada kuusiokulma-avain satulan mutteriin maasturissa, kun kissansilmä ja satulatolppaan kiinnitetty tarakka olivat tiellä. Säätäminen vaikeaa. Käsien ehdoilla työnsin satulan kiskot niin eteen kuin valmistaja suosittelee. Toinen pyörä on kestänyt pidemmälle työnnettyä satulaa. Kun istun edempänä ja piikki painaa kulkusia, käsille ei tule yhtä paljon painoa kuin ennen. Matka katkeaa munakipuihin luultavasti käden sijaan. No pidemmät lenkit kertovat todellisen asian laidan.

Pienimmät takarattaat näyttävät osasta kylkiään turhan ruskeita. Ei kai ne näin pian ruostu? :shock: Vähän haastavat säät siivoilulle, kun pitäisi kuivata kunnolla ennen öljyämistä. Taivaalta tulee joka päivä jotain kosteaa jossain muodossa ja kellariin ei mahdu.

Etuvaihtaja näyttää ykköstä, ketju kakkosella. Ilmanko tuntui rankemmalta Pääskylänkadun nousu. Saapa nähdä, riittääkö siivous palauttamaan vaihteen toimivuuden, vai pitääkö säätää vaihteet.

Avatar
jooseha
Pistosuojattu sisällöntuottaja
Viestit: 5151
Liittynyt: 09 Kesä 2009, 22:43

Re: HP Velotechnik StreetMachine GT - harjoittelupäiväkirja

Viesti Kirjoittaja jooseha »

Kyllä suojaamaton teräs pintaruostuu silmissä. Rattaissa(kaan) sillä ei ole kuin kosmeettista merkitystä ;)

vaaka
Pistosuojattu sisällöntuottaja
Viestit: 3069
Liittynyt: 10 Maalis 2015, 08:13

Re: HP Velotechnik StreetMachine GT - harjoittelupäiväkirja

Viesti Kirjoittaja vaaka »

Huoh :roll: Ruostumiselle. Kuukkeli johti keskusteluihin kondenssivesivaarasta suojahupun kanssa. Kai apua olisi osittaisesta suojastakin ja hengitysreikien tekemisestä halvimpien/kestävimpien osien ympäristöön. Clasohlsonilla, biiesterillä halpoja ja biltsulla sekä motonetilla vähän kalliimpia, jos on valmis tinkimään virallisesta käyttötarkoituksesta. Paitsi Bikester myy telineessä olevan pyörän huppua.

Kun kädet ovat ikuinen murheen kryyni, punttia ja kumpparia kovempaa kuin aiemmin ja osoittautui, että oli taas syntynyt pieni turvotusherne tai mikä lie. Tänään uudestaan kalvohieronta ei löytynyt enää hernettä. Sen sijaan tiesi olleensa rajoilla eilen puntin noston aikaisesta hermopinteen tekemästä puutumisesta ja pahempana tämänaamuisesta ranteen yllä olevan jänteen jäykkyydestä ja kivusta. Nyt käsi kipuilee minimaalisesti, eli pitäisi mennä jumpalla ohi.

Juoksin kauppaan ja lyhyestä matkasta huolimatta keuhkoja kärvensi -pakanan tauti. Vaikka oli rätti naamalla ja levossa ei ole muita oireita enää kuin keuhkojen kärventely kahvin käryssä ja miedompana ruoan valmistuskäryssä. Hidasta on paraneminen kunnolla.

vaaka
Pistosuojattu sisällöntuottaja
Viestit: 3069
Liittynyt: 10 Maalis 2015, 08:13

Re: HP Velotechnik StreetMachine GT - harjoittelupäiväkirja

Viesti Kirjoittaja vaaka »

Maasturi putsattu ja etuvaihtaja toimii, takana ei mennyt ykköselle, joten säädin barrel adjusteria, ja hieman low limit ruuvia hipaisin. Nyt siirtyy ykköselle ongelmitta, mutta pienellä eturattaalla ei mene kakkoselle ja kolmoselle hyppää kolmosen säädöillä. Keskimmäisellä eturattaalla toimii jokainen vaihto. Ei ole tällaista tilannetta tullut vielä vastaan. Kylmä tuli ja vilunväreitä jälkikäteen, joten jätin säätämiset sikseen. Ei ajoa käytännön toimivuuden testaamiseksi.

Takajarrun kaapelin suojakehikko oli livennyt ulos löystyneestä kahvan pidikkeestä, joten korjasin ja säädin jarrut. Ei hinkkaa jarrukenkä vanteeseen ja jarru toimii taas nopeasti palaten äkkiä jarrutuksen jälkeen avoimeksi. Toisin kuin vaihtoehdot olivat aiemmin. Iso ero toimivuuteen tulee jarrukaapelin väärästä suunnasta ja löysyydestä.

vaaka
Pistosuojattu sisällöntuottaja
Viestit: 3069
Liittynyt: 10 Maalis 2015, 08:13

Re: HP Velotechnik StreetMachine GT - harjoittelupäiväkirja

Viesti Kirjoittaja vaaka »

Keuhkot mättävät huolella. Eilen lepopäivä, kun yritti kuumetta pukata. Tänään tuulessa kylmää ilmaa keuhkoon rätin läpi kauppareissulla. Että teki pahaa, jouduin pitkät pätkät hengittämään sieraimien kautta vain suojatakseni keuhkoja kylmältä. Rätin läpi hengitys on raskasta ja toisaalta kovassa tuulessa tulee liikaakin ilmaa kylmänä keuhkoihin, jos hengittää suunkin kautta. En tiedä, johtuiko lähes pyörtyminen, oikeasti kevyt olo päässä, näkökentän kaventaminen ja tajunnan aleneminen hetken aikaa hyperventilaatiosta sieraimien läpi sisään hengittäessä puhuessa puhelimeen suusta puhaltaen, vai happivajeesta, astmasta, vai mistä. Rintaa pistää jälkikäteen ja kotona olo parani heti syötyäni leivän palan. Olo oli kuin pitkällä lenkillä kauan ruoan loppumisen jälkeen, joten silläkin saattoi olla vaikutus, mutta outoa se olisi, kun aamupalasta ei ollut pitkä aika.

Limaa tulee keuhkoista ylös monta kertaa päivässä. Tauti on lahja, joka antaa antamasta päästyä. Korva reistailee edelleen, välillä työntäen ulos vaikkua. Onneksi ilma liikkuu sieraimien kautta, mutta päivän sisälläkin vaihelee läpi kulku turpoamisen ja rään kuivumisen myötä oikealla. Saman puolen korva kipeä ja suhahtelee kuten lentokoneessa paineen tasautuessa korkeuden muutoksen jälkeen.

Kuukausien kesto ja olon heikentyminen nyt on normaalia mulle. Tiedä sitten, onko korvatulehdus päällä, kun jo kuukauden päälle on haitannut, voi olla oireeton ontelo- tai keuhkoputkentulehdus, kun on näin pitkittynyt. Kokemusta on kaikista. Rupeaa lekurilla käymisen kynnys putoamaan. Voi olla alle hengenvaarallisesta astmakohtauksesta kyse myös, sen tunnistamisesta ei kokemusta.

Ei puhettakaan näillä tuulilla ulkourheilusta, edes vähemmän läähättävästä kiekon heitosta.

vaaka
Pistosuojattu sisällöntuottaja
Viestit: 3069
Liittynyt: 10 Maalis 2015, 08:13

Re: HP Velotechnik StreetMachine GT - harjoittelupäiväkirja

Viesti Kirjoittaja vaaka »

Noniin, nythän tämä menee taas mielenkiintiseksi, kun oikean poskiontelon kohdalta sattui hetken ajan. Sormin kokeillen tuntuu hieman turvonneelta, eli lienee tulehdus päällä. Kun jaksaisi lekurille mennä. Manjana, jos ei olo rupea paranemaan.

Avatar
PW
KOM
Viestit: 17869
Liittynyt: 09 Touko 2009, 21:22
Paikkakunta: Imatra

Re: HP Velotechnik StreetMachine GT - harjoittelupäiväkirja

Viesti Kirjoittaja PW »

Hyvän vinkin sain, kannattaa huuhdella sieraimet omalla virtsalla :mrgreen: Juu en oo kokeillu kun ei oo ollu ontelot tukossa :mrgreen:

Petri

Nojapyöräfoorumi toimii hyvin, aina saa vastauksen vaikkei kysyiskään mitään.

Vastaa Viestiin