Nojapyöräfoorumi

Eilen aloin opportunistisesti väsätä levytystä takakiekkoon Nokiaa varten. Aika oli kortilla, kun piti laittaa ruokaa, kuskata lapsia, jne. Maalasin hätäisesti paukkupullolla, ja liikaa maalia. Kaikki maalauksen viat: valuu, tuuli tuo roskia, jotain ötököitä, joista yksi oli sitkeästi maalissa taivaltanut puolen levyn matkan, ja kaiken muun hyvän lisäksi kuivumisenkin kanssa ongelmaa, liian kostea ilma. No, menee meikäläisen pyörän 'ei tarvi olla nätti, riittää kun toimii' settiin oikein hyvin. Saas nähdä riittääkö tässä aamupäivässä aika niiden levyjen paikalleen saamiseenkin

tavasti kirjoitti:

Eilen aloin opportunistisesti väsätä levytystä takakiekkoon Nokiaa varten. Aika oli kortilla, kun piti laittaa ruokaa, kuskata lapsia, jne. Maalasin hätäisesti paukkupullolla, ja liikaa maalia. Kaikki maalauksen viat: valuu, tuuli tuo roskia, jotain ötököitä, joista yksi oli sitkeästi maalissa taivaltanut puolen levyn matkan, ja kaiken muun hyvän lisäksi kuivumisenkin kanssa ongelmaa, liian kostea ilma. No, menee meikäläisen pyörän 'ei tarvi olla nätti, riittää kun toimii' settiin oikein hyvin. Saas nähdä riittääkö tässä aamupäivässä aika niiden levyjen paikalleen saamiseenkin

Tuli ne levyt sinne Nokialle. Hommaan meni kokonaisuudessaan aikaa meni kaksi tuntia. Eikä kukaan kehdannut sanoa, että 'ihan on tekijänsä näköiset'. Eihän sitä törkeän huonoa maalausta kauempaa huomaa, ja pian siihen tuli naarmua, rasvaa, jne.

Siitä en kyllä mene sanomaan mitään että olikos levytyksestä jotain apuakin. Vähän vielä pitää säätää, toisen puolen sauma meinaa rapsia levyjarrun palojen säätöruuviin.

tavasti kirjoitti:

Siitä en kyllä mene sanomaan mitään että olikos levytyksestä jotain apuakin. Vähän vielä pitää säätää, toisen puolen sauma meinaa rapsia levyjarrun palojen säätöruuviin.

Sunnuntaina kävin vähän lenkillä, ja rapsi enemmänkin. Puukon kärjellä kairasin pienet reijät, ja laitoin rautalangan jolla kiristin sauman kiinni pinnaan, ei rapsi enää. Ei ehkä tullut nätti, mutta ei se sieltä niin kovin kauas loista.

tavasti kirjoitti:

tavasti kirjoitti:

Siitä en kyllä mene sanomaan mitään että olikos levytyksestä jotain apuakin. Vähän vielä pitää säätää, toisen puolen sauma meinaa rapsia levyjarrun palojen säätöruuviin.

Sunnuntaina kävin vähän lenkillä, ja rapsi enemmänkin. Puukon kärjellä kairasin pienet reijät, ja laitoin rautalangan jolla kiristin sauman kiinni pinnaan, ei rapsi enää. Ei ehkä tullut nätti, mutta ei se sieltä niin kovin kauas loista.

Piti kaivaa kuva esiin, jotta sain selvää, mistä oikein oli kysymys. Laitan sen kuvan tähän, niin muiden ei tarvitse kaivella selventävää kuvaa.

jori kirjoitti:

tavasti kirjoitti:

tavasti kirjoitti:

Siitä en kyllä mene sanomaan mitään että olikos levytyksestä jotain apuakin. Vähän vielä pitää säätää, toisen puolen sauma meinaa rapsia levyjarrun palojen säätöruuviin.

Sunnuntaina kävin vähän lenkillä, ja rapsi enemmänkin. Puukon kärjellä kairasin pienet reijät, ja laitoin rautalangan jolla kiristin sauman kiinni pinnaan, ei rapsi enää. Ei ehkä tullut nätti, mutta ei se sieltä niin kovin kauas loista.

Piti kaivaa kuva esiin, jotta sain selvää, mistä oikein oli kysymys. Laitan sen kuvan tähän, niin muiden ei tarvitse kaivella selventävää kuvaa.

No tuossa kuvassa ei toki vielä ole sitä rautalankaa, ja luultavasti korjaan rautalankavirityksen vähän paremmaksi.

Lisäksi rataspakan puolella vaihtaja raapii vähän levyyn kaikista suurimmalla rattaalla koko kierroksella, mutta tälle ei oikein ole tehtävissä mitään.

Plop! Vanha topikki pompahti pinnalle, toivottavasti ei haittaa.

Millaisia povauksia antaisitte, jos saisin värkättyä levyt 3 x 406 kiekoilla varustetun trikeni kaikkiin pyöriin? Havaitsenko nopeuden kasvavan ja minkä verran, kun pusken oman nykyisen kestävyys-suorituskykyni rajoilla
a) noin 20 km/h nopeudessa - siis loivasti nousevalla valetasaisella
b) noin 30 km/h nopeudessa - ihan tasaisella
c) noin 70 km/h supervauhdissa - 10% laskussa, jossa jalat ei pysy mukana tehoa tuottamassa

Entä lentääkö trike rotkoon kun tuulenpuuska tarttuu triken etukiekkoihin hypervauhdissa?!

(Jalkojeni koordinaatiokyky loppuu tällä hetkellä nykytekniikalla jossain 65+ km/h nopeudessa, kai. Tästä ehkä höpötän lisää tuolla Scorpparistin päiväkirjassa).

Vaikuttaa siltä, että aivoihini on jo syntynyt "levyjä on pakko kokeilla" -fiksaatio, joten varmaankin vastauksista riippumatta niitä tulee kokeiltua, mutta ... kannustakaa nyt vähän pöljää tai spekuloikaa muuten Aika monella foorumilaisella taitaa kuitenkin olla kokemusta näistä ja jos oikein arvaan, niin harva kuitenkaan levyillä ajelee kokeilujen jälkeen. Miksi?

Entäpä mitä tapahtuu, jos levyjen lisäksi laitan etukatteen, HPV:n Streamerin? Huippunopeus siirtyy hypervauhtiluokkaan?

Arvaisin, että ylämäessä 20 km/h nopeudessa noista on vain haittaa painonsa takia. Tosin kovassa sivutuulessa ne kuulemma vievät eteen päin kuin purje.
30 km/h nopeudessa niistä voi olla hiukan hyötyä, kun tasaisella painon lisääntyminen ei niin haittaa.
70 km/h nopeudessa niistä on jo selvästi hyötyä. Tärkeimmät ovat siis nuo etupyörien katteet, takapyörä tuolla kuskin selän takana on joka tapauksessa pyörteisellä alueella.

Kannustan tekemään levyt ja muitakin kokeita aerodynaamisilla lisäkkeillä. Sinulla on nimittäin siellä vuoristossa meitä paremmat mahdollisuudet saada esiin pienempiäkin eroja, koska alamäessä vauhdit ovat kovia. Kovassa vauhdissa ilmanvastus dominoi vastuksia ja pienikin ero ilmanvastuskertoimessa näkyy paremmin nopeudessa. Pitkät alamäet vielä poistavat tuulen suunnan ja -puuskien vaikutusta tilastollisessa mielessä.

Muitakin aerodynaamisia lisäkkeitä... jostain splitter plates -hommista oli maininta ulkomaan kilpailusäännöissä, mutta mitä ihmettä ne on?

vph kirjoitti:

Muitakin aerodynaamisia lisäkkeitä... jostain splitter plates -hommista oli maininta ulkomaan kilpailusäännöissä, mutta mitä ihmettä ne on?

Vaikkapa tällaisia kuten Velokraft NoCom:ssa:

Löytyi WISIL:stä. Niitä splitter-plate:ja on tuo rungon kate etupyörän takana ja etenkin takapyörän etupuolella, se yhdessä takalevykiekon kanssa on väitetty tuovan vastaavaa etua kuin penkin takana oleva puolikate.

Tuo väite on todellisuudessa varmaan ilmaa, mittaamalla sitä ei ainakaan ole saatu aikaiseksi, ja on lujaa menty ihan putkirungolla ja kahdella 406-kiekolla varustetulla NoCom-kopiollakin ilman mitään splitter-levyjä. Muutenkin olen muodostanut mielipiteen että NoCom on jo eilisen päivän kisanojakki. Sille pärjää jo vähemmän matalalla, enemmän käytännöllisellä mid/highracer tyyppisellä nojakilla. Ja eihän niitä enää valmistetakaan joten se niistä.

Eniten etua tulee kun saadaan kuski mahdollisimman selälleen, pää takakenoon ja kädet jalkojen taakse "varjoon". Sitten kiekkojen vastusta voi laskea käyttämällä syviä aero-vanteita, litattuja pinnoja (tai 3-lapaisia tms) ja jos tuuliolot eivät estä niin miksei levyttämällä molemmat kiekot.

Trikellä on saatu hyviä tuloksia ulkomailla kattamalla molemmat etukiekot. Takakiekolla ei ole niin paljon merkitystä. Nämä tietysti vasta sitten kun kuski on niin selällään kuin mahdollista, ja kenties vaihtamalla pienet etukiekot suuremmiksi joilla väitetään vierintävastusten laskevan.

TUo lasku tulee etupäässä paremmasta rengasvalikoimasta, 20" koossa erittäin pienen vierintävastuksen kumit on vähän lujassa, ainakin mun lowracerin 451-koolle.

mhelander kirjoitti:

TUo lasku tulee etupäässä paremmasta rengasvalikoimasta, 20" koossa erittäin pienen vierintävastuksen kumit on vähän lujassa, ainakin mun lowracerin 451-koolle.

Tuohon on fysiikkaan perustuva syy. Vierintävastus muodostuu kontaktialueella ilmenevänä momenttina. Tuon momentin aiheuttama (vierintä)vastusvoima on kyseinen momentti jaettuna kiekon säteellä. Tämä tarkoittaa, että vierintävastus on sitä pienempi, mitä suurempi kiekko ja mitä lyhyempi kontaktialue.

Mistä sinä arvioit noita vierintävastuksia. Onko niistä nykyään jotain vertailukelpoista dataa?

jori kirjoitti:

mhelander kirjoitti:

TUo lasku tulee etupäässä paremmasta rengasvalikoimasta, 20" koossa erittäin pienen vierintävastuksen kumit on vähän lujassa, ainakin mun lowracerin 451-koolle.

Tuohon on fysiikkaan perustuva syy. Vierintävastus muodostuu kontaktialueella ilmenevänä momenttina. Tuon momentin aiheuttama (vierintä)vastusvoima on kyseinen momentti jaettuna kiekon säteellä. Tämä tarkoittaa, että vierintävastus on sitä pienempi, mitä suurempi kiekko ja mitä lyhyempi kontaktialue.

Sitten taas suljetaan ympyrä ja kysytään että kuinka suuri merkitys vierintävastuksella on jossakin +35km/h nopeuksissa ja kumoutuuko isomman kiekon vierintävastusetu sen suuremmalla ilmanvastuksella(ja painolla) näissä kovemmissa nopeuksissa

mhelander kirjoitti:

Eniten etua tulee kun saadaan kuski mahdollisimman selälleen

Tämän allekirjoitan. Nojakulmalla on suurempi merkitys kuin istumakorkeudella. Mataluuden etu tulee esille vastatuulessa, koska sillä on todennäköisempää päästä tuulen suojaan kuin korkeammalla pyörällä.

Jukka

jviirret kirjoitti:

Sitten taas suljetaan ympyrä ja kysytään että kuinka suuri merkitys vierintävastuksella on jossakin +35km/h nopeuksissa ja kumoutuuko isomman kiekon vierintävastusetu sen suuremmalla ilmanvastuksella(ja painolla) näissä kovemmissa nopeuksissa

Ei kumoudu, koska muuten pystypyörissä olisi pienemmät kiekot ja nojapyörien ennätykset tehtäisiin pienipyöräisillä. Näin ei tapahdu, vaan kattamattomien ennätyspyörien kiekot ovat n. 600 mm kokoisia. Katetuissa tilanne on jo toinen, kun kiekko saadaan kokonaan katteen sisään ja pienen kiekon sisäpuolinen ilman vatkaaminenkin on vähäisempää. Katettujen kisanopeudet ovat kuitenkin paljon suurempia kuin tuo 35.

jori kirjoitti:

Ei kumoudu, koska muuten pystypyörissä olisi pienemmät kiekot ja nojapyörien ennätykset tehtäisiin pienipyöräisillä.

Moulton Bikesin pienipyöräiset ymmärtääkseni voittivat isopyöräiset ratakisoissa hyvällä marginaalilla, mutta UCI pisti ne banniin jo 60 -luvulla. UCI:n säännöt määrittelevät yhä tänäänkin pyörien minimikoon, joten pienipyöräisillä ei pääse virallisissa kisoissa "todistamaan" konseptin toimivuutta.

Lähde: Cycling Active, April 2015

http://en.wikipedia.org/wiki/Moulton_Bicycle

Kerrassaan vakuuttavaa. Fysiikan laitkin nöyrtyvät markkinoinnin edessä. Tämä perustuu siihen, etteivät ihmiset osaa yleensä yhdistää lukemaansa ja kokemaansa asiaa. Mitähän varten ei Jopolla yleensä voiteta pyöräkisoja, joissa Jopo on sallittu, vaikka se on tuon artikkelin mukaan noin paljon parempi.

jori kirjoitti:

jviirret kirjoitti:

Sitten taas suljetaan ympyrä ja kysytään että kuinka suuri merkitys vierintävastuksella on jossakin +35km/h nopeuksissa ja kumoutuuko isomman kiekon vierintävastusetu sen suuremmalla ilmanvastuksella(ja painolla) näissä kovemmissa nopeuksissa

Ei kumoudu, koska muuten pystypyörissä olisi pienemmät kiekot ja nojapyörien ennätykset tehtäisiin pienipyöräisillä. Näin ei tapahdu, vaan kattamattomien ennätyspyörien kiekot ovat n. 600 mm kokoisia.

Tullaanko tässä tähän mhelanderin esille tuomaan asiaan että pienempiä tuubikumeja ei ole? Eikä kumivalmistajat pelkkiä nojapyöriä varten niitä ala valmistamaan. Seisten ajettavissa isot kiekot ymmärettävämmät kun niiden korkeus ei pienemmillä kiekoilla muutu yhtään matalemmaksi.

Jukka