Nojapyöräfoorumi

Onkos keula saanut lopullisen muotonsa jo vai tarviiko vielä lisätukia?

jori kirjoitti:

PW kirjoitti:

Päivitetty ekalle sivulle pyörän tän hetkinen kuva ja tärkeimpiä mittoja, Jorin hartaasta toivomuksesta

Vaihda vielä uudempi kuva ylimmäksi, niin näkyy ensimmäisenä myös minun pienessä suureksi zoomatussa kuvaruudussa ja heti tiedän, kun on tullut merkittäviä muutoksia.

Nyt on jo aika kovat vaatimukset - liekkö ees onnistuu

Jarcco kirjoitti:

Onkos keula saanut lopullisen muotonsa jo vai tarviiko vielä lisätukia?

En tiedä onko tuo lopullista, enkä oo sillä kovin rajusti nyt polkassu - tuon avovaihteen laiton jälkeen. Luulen ett siinä on semmonen ongelma, ett pikalinkku antaa periks - koska dropparit noin päin ja kiekko liukuu vinoon. Rengas ottaa hyvin nopeesti runkoputkeen kiinni, koska tilaa renkaan vieressä on hyvin vähän.
Tekis mieli tehdä kokonaan pyörä uudestaan, paremmilla saumoilla ym. siistimmin, jos vaikka osais Muuten suht samalla geometrialla. Luulisin ett keula kestää tuolla rakenteella kun vielä tekis sovitukset ja hitsaukset kunnolla.

Eilisellä Lappeenrannan reissulla osottautu ett en pääse tällä Joutsenon kirkon mäkeä ylös, onko vika miehessä vai välityksissä
Laskin rattaiden piikit, pienin eturatas 38 ja isoin takaratas 24piikkiä - minkälainen mäki tuolla pitäs nousta?
Katkasin ketjua jotta toimis pienellä eturattaalla paremmin.
En oo oikeen saanu selvää, notkuuko tässä pelkästään tuo vaneripenkki, sehän on tuossa putken päällä vain päistään tuettuna - vai notkuuko tuo runkokin jostain Vähän häiritsee, varsinkin huonolla teillä, en oo jousituksen ystävä - vissiin.

PW kirjoitti:

Eilisellä Lappeenrannan reissulla osottautu ett en pääse tällä Joutsenon kirkon mäkeä ylös, onko vika miehessä vai välityksissä
Laskin rattaiden piikit, pienin eturatas 38 ja isoin takaratas 24piikkiä - minkälainen mäki tuolla pitäs nousta?

Ei se miehessä vika ole jos takaratas on 24 piikkinen Mulla pioneerissa kun entinen kampisetti oli 38-48 piikkinen niin siinä oli parhaimmillaan 36 piikkinen takaratas mutta kesäkäytössä toimi 32 piikkinen hyvin, sellaista suositteleisin.

Jos se sinun mittauksesi 12°-14°Joutsenon kirkonmäen maksimi kaltevuudesta pitää paikkansa, on se prosentteina 21-25%, joka tarkoittaa jo erittäin jyrkkää mäkeä, joten tuo välityksesi oli siihen raskaalle pyörälle ja ei ammattimaiselle polkijalle aivan liikaa.

Lasketaan: 14 asteen mäessä nouset sin(14°)kertaa mittarin näyttämällä nopeudella ylös päin. Tuo sin(14°) on 0,24, eli nousunopeutesi on 0,24 kertaa ajonopeus. Jos ajonopeutesi oli vaikkapa vain 2 m/s tarkoitti tuo 0,24 x 2m/s x 100 kg x g = 475W nettotehoa, johon ei ole vielä laskettu lainkaan vastuksia renkaista, ilmasta voimansiirrosta ym. Onko tuo nyt sitten ihme, jos ei onnistu yli 500 W tuottaminen kadenssilla, joka 2 m/s nopeudessa on tuolla välityksellä (3,3 m/kampikierros) on vain 36 kierrosta minuutissa. Olisi ollut suorastaan ihme, jos olisit tuolla välityksellä päässyt mäen ylös.

Lasku on laskettu nyt tuon jyrkimmän paikan mukaan, mutta joka tapauksessa tuo mäki on tuolle pyörälle ja noille välityksille kohtuuton.

*Joustava kohta on mitä ilmeisimmin se jo projektin alussa varoiteltu istuinputkiin kiinnitetty ohjainakseli. Eihän se sinänsä haittaa, jos polkeminen on kevyttä pyörittämistä, mutta noilla välityksillä pahassa ylämäessä poljinvoimat tulevat jo niin suuriksi, että on pakko muuttaa kevyt pyöritys runttaamiseksi. Varsinkin jos samalla nojataan lapaluiden korkeudelta penkkiin, joutuu ohjausnivelen kiinnitys mielestäni liian tiukoille ja joustaa liikaa ja hukkaa tehoa.

Hommaa pyörääsi siis ainakin yksi Joutsenonkirkonmäkivaihde, jonka pitäisi olla mielellään noin puolet tuosta nykyisestä pienimmästä, eli edessä 24, takana 30 tai jotain tuollaista, tai työnnä tuo mäki ylös.

*Tämä osuus perustui väärinkäsitykseen puheena olevasta pyörästä. Samoin laskussa on tästä syystä pieni virhe, eli kadenssi on ollut vieläkin alempi, kuin laskelmassa.

Pistin nuo piikit Sheldonin laskuriin ja rengaskooksi arvasin 35-622. Antoi tulokseksi 3,4 metriä eli ei mikään pieni mäkivaihde. Ei sillä kaikkia mäkiä tarvi ylös päästäkään ellei ole kilpapyöräilijä Lyhyet kammet vielä "pidentää" vaihdetta.

Ai jaa, onkos siinä 622 kiekot. Minä luulin 559 ja laskin sillä tuon edellisen 3,3 m. Vielä hurjempiko siis.

Ai jaa, olen tainnut sotkea. Luulin sinun tehneen Lappeenrannan reissun Räyhäkällä, vaikka tämä ketjuhan on selvästi Kääntyväkeskiöisen. No, joka tapauksessa liikaa olisi ollut tuo mäki.

On tosiaan vähän liian isot välitykset mutta kuitenkin pääsit etuvetosella ylös ? Ei paha...

Mullahan on 52-piikkinen edessä ja nyt keväällä 11-32 pakka ja kesällä on tarkoitus ajaa 11-25 pakalla. Onneksi tällä ei montaa 2-numeroista prosenttilukua tule maanteillä vastaan... Näissä paikallisissa 6-9% nyppylöissä meinaa maantiegummien pito olla ongelma ja jos hiljempaa vaappuu ylös niin pystyssä pysyminen on V: llä vaikeeta ainakin väsyneenä.

Irrotin etukiekon puhdistaakseni ja koska klappia. Rataspakassa myös pieni klappi ja rohisee. Onko tuolle mitään tehtävissä? Näyttää etten oo tuommost aikasemmi irrottani - uus työkalu?

PW kirjoitti:

Rataspakassa myös pieni klappi ja rohisee.

Pieni klappi kuuluu asiaan, rohina ei...

Jukka

Tuohon pakan sisällä näkyvään hammastukseen sopivalla hylsyllä saa pakan irti navasta. En ole koskaan pakkaa aukonut eli siihen en osaa antaa neuvoa.
Polkiessa pakka on liikkumaton renkaaseen nähden ja välykset aina samassa laidassa. Se pyörii vapaarattaasta ainostaan rullatessa ja silloin siinä ei ole kuormaa. Ei siellä taida kunnollista laakerointia ollakaan. Rohina johtunee hiekasta. Ainakin osassa vapaarattaista näkee sisälle
Itse antaisin varmaan olla tuolleen. Öljyä vaan vapaarattaalle. Hyvällä tuurilla kestää yhtä kauan kuin rattaatkin

jooseha kirjoitti:

Tuohon pakan sisällä näkyvään hammastukseen sopivalla hylsyllä saa pakan irti navasta. En ole koskaan pakkaa aukonut eli siihen en osaa antaa neuvoa.
Polkiessa pakka on liikkumaton renkaaseen nähden ja välykset aina samassa laidassa. Se pyörii vapaarattaasta ainostaan rullatessa ja silloin siinä ei ole kuormaa. Ei siellä taida kunnollista laakerointia ollakaan.

Mä olen uteliaisuuttani pari vapaaratasta purkanut. Molemmat sen tyyppisiä että jäävät kiekkoon kun rataspakka irroitetaan. Mitään muuta samaa niissä ei ollutkaan, ihan eri tavalla kasattuja ja jotakin työkaluja piti tehdä itse lattaraudasta. Kummassakin oli pienikuulaiset laakerit, kuulien halkaisija alle puolet pyöränlaakerin kuulista, mutta muuten samantyyppiset. Ei kiristysmahdollisuutta, eli välystä tulee kun vähän kuluvat.

Jukka

jviirret kirjoitti:

Ei kiristysmahdollisuutta, eli välystä tulee kun vähän kuluvat.

Ite oon kans muutaman purkanut ja huoltanut. Muistelen et olis kaikissa välyksen"säätö" toteutettu shimmilevyillä.

Eli tarkottaa sitä, että kun olet ekaks saanu aseteltua ne noin sata kpl. pikku laakerikuulaa-, vaparattaan osat- jne. paikoilleen ja kiristyksen jälkeen toteat väljäks, on sama rumba alotettava alusta..

Härski kirjoitti:

jviirret kirjoitti:

Ei kiristysmahdollisuutta, eli välystä tulee kun vähän kuluvat.

Ite oon kans muutaman purkanut ja huoltanut. Muistelen et olis kaikissa välyksen"säätö" toteutettu shimmilevyillä.

No joo, joku tuollainen saattoi olla.

Jukka