Ari Jyväskylän huippu-urheilun tutkimuskeskus on nimeltään kihu ja se saattoi olla URL myös .fi päätteellä.
Anni olet jo puolet matkasta taittanut, kun osaat pystärillä pyörittää, kun aivosi tietävät idean, miten se tehdään ja miltä se tuntuu pystärissä. Minulla karvan liian isossa (käytettynä hyvä diili) triathlon pyörässä 172,5 mm kammet ja nojakissa 160 mm ja kylmällä aloitin liian kireillä pöksyillä. Sama vaiva, ihan tönkkönä jalka kammen taka-asennossa. Liian pieni halkaisija lahkeessa reiden kohdalla ei auttanut radikaalimpaa polven ja peffan lyhyyttä leikkauksessa. Jälkikäteen älysin toisen ongelman pääni sisältä. Käsi pystyyn, kuka kaksipyöräisellä nojakilla makaavassa asennossa oli paskan jäykkänä muka tasapainoa varmistamassa? Hep! Seurauksena oli väsy ja huono tasapaino sekä heiluminen ynnä mahdottomuus ajaa jyrkkää mäkeä yhtä linjaa pitkin. Kun rentoutui, tasapaino parani ja linjanpitokyky.
Rentoutumisen merkitys kirkastui, kun oli facepalm hetki jalkojen lihasten käytöstä, kun tajusin, että mäessä "tuotan voimaa" kuten painon nostossa kiristämällä tietoisesti lihaksia. Väsytin jalkoja, nostin sykettä ja hengitystiheyttä sekä olin turhan väsynyt mäen päällä. Jälkikäteen kokeilin rentoutumisen ahaa elämystä korkeaan kadenssiin tasamaallakin maksimikadenssitreeniin. Kun älysin, että kyllä lihas jännittyy itsestään työtä tehdessä, ei sitä tarvitse jännittää yhtään lisää. Jos sen virheen tekee, nousukyky ja kestävyys putoavat ja sprintissä kadenssi kärsii. Urheilukommentaattorit ovat vuosia viljelleet niksiä pikajuoksussa rennon näköisestä tekemisestä huippusuorituksessa. Sama pätee pyörällä, irvistä ja rassaat kroppaa tavalla, joka hidastaa sinua. Allekirjoituskelpoinen aforismi.
Kun ajoin nojakilla ennen Nokiaa, ei minultakaan sujunut riittävän suurissa housuissa taka-asennosta pyöritys, vaikka viime vuonna onnistuin. Korjautui tunnin ajossa. Teoriassa tietäminen, miten homma menee pystärillä sujuu, ei tarkoita käytännön onnistumista nojakilla. Lihakset ja jänteet lisäävät sikana vastusta, kun niitä litistetään päistä toisiaan kohden, kuten jousikin vastustaa enemmän lyhentyessään. Siksi muuntokoulutusta pystäripyörityksestä nojapyöritykseen helpottaa valtavasti automaattinen jännityksen purku reiden yläpäässä lyhyellä kammella. Se ei tarkoita automaattista onnistumista, vaan tietoista ohjausta vaaditaan. Tosi pienellä kadenssilla ehtii ajatella ja toteuttaa runttaus, alas, veto taakse, nosto mantraa. Jossain vaiheessa helpottuu tuon virheellisen 90 asteen mutkien teko ja saa pyöristettyä kulmia. Sitten satoihin kulmiin hionta, kunnes kengän yläpinta venyy jalkapöydän tehdessä "keskipakoa" voimalla koko kampikierroksen. Voila pyörität täydellistä ympyrää tuossa vaiheessa ja tärkänä pointtina, et lyhyemmällä halkaisijalla kuin klossin ääripäiden halkaisija. Jos 140+ 2x klossien korkeus halkaisijaa pienemmällä halkaisijalla yrittää pyörittää, yrität taivuttaa kampea, et liikuttaa sitä täydellä hyötysuhteella. Sekin oli ei (kirosana) hetki, kun tuon älysin.
Nämä kauppanimet eivät ole oikein ominta alaani. 
Tuossa tuli hienosti esiteltyä kuvin nuo kasettikeskiöt nelikantista kahteen erilaiseen kahdeksanspooriseen. Mitäs ne Hollowtechit sitten ovat. Siis nuo, joista minä laitoin kuvan. Mikä niiden ideana on muu kuin se, että laakerit saadaan mahdollisimman lähelle kampia. Onkos niissäkin vielä erilainen kampispooraus. 
