SUURI jarrutesti!

[Nebulus]

Jos pyörässä on vaihteet, jarruja pitää olla kaksi, riippumatta siitä että onko pyörässä jalkajarrut vai ei. Niin sanoo laki ...

Eikös laki sano hieman toisin:". Polkupyörässä tulee olla ainakin yksi tehokas jarrulaite. Tavaran tai useamman kuin yhden henkilön kuljetukseen tarkoitetussa polkupyörässä, perävaunulla varustetussa polkupyörässä ja polkupyörässä, jossa on enemmän kuin kaksi vaihdetta, tulee kuitenkin olla kaksi erillistä tehokasta jarrulaitetta.

Käytännössä kaikissa vaihdepyörissä on enemmän kuin kaksi vaihdetta. Kyllä, Jupiter teki 70-luvulla kaksivaihteisia pyöriä, mutta moniko niistä on liikenteessä ja montako kaksivaihteista pyörämallia on nykyisin kaupan? Käytännössä ei yhtään.

Muutoin tuo viesti ei ollut mitään muuta kuin polkupyörältä vaadittavia minimisuoritusarvoja, mitä jarrutehoon tulee. En näe mitään järkeä siinä, että miksi pitää alkaa purkautumaan, jos joku haluaa pyöräänsä paremmat jarrut laittaa? Kun kuitenkin olet alusta alkaen ollut täysin yössä, mitä jarrujen toimivuuteen tulee ja näytät edelleen jatkavan samalla linjalla.
Olen itse ajanut noin 25 000 km pyörillä, jossa on huonommat jarrut ja reilut 20 000km paremmilla jarruilla. Voin sanoa, että hyvät jarrut vaikuttavat huomattavasti sekä ajoturvallisuuteen että ajomukavuuteen.

[Nebulus]

Vaan kertokaapa kokeneemmat kokemuksia levyjarruista. Toimivuus talvella ja onko tehossa eroa kuivalla kelillä vesisateeseen verrattuna? Nykyiseen jarruun on helppo olla tyytyväinen kun ei tiedä paremmasta mutta se seuraava pyörä sitten joskus...

Nestelevarit toimivat hyvin talvella, eli itse mekanismi ei ole jäästä moksiskaan. Levyyn kertyvä jää saattaa tosiaan vaatia muutaman metrin jarrutuksen, ennen kuin on poistunut. Yleensä ei ole tätä ongelmaa, vaan jarru alkaa pitää lähes heti. Joka tapauksessa jarrutusmatka on lyhyempi kuin jäisellä vanteella. Sama tilanne märällä säällä; teho kasvaa yhden-kahden renkaan pyörähdyksen jälkeen, eli muutaman metrin matkalla. Verrattuna hyvään vannejarruun, tulos on jokseenkin sama.

Vaijerivetoinen levyjarru sensijaan saattaa kerätä jäätä jarrusatulan mekanismiin, jolloin toiminta voi muuttua epävarmaksi, jäykistymisen tai jarrun päälle jäämisen muodossa. Optiman baronilla oli tätä ongelmaa jäätävällä vesisateella.

Yleisesti ottaen levyjarrut ovat hyvin tarkkoja palojen puhtauden suhteen: pyörää pestessä ei kannata lorottaa saippuavettä levyihin eikä paloihin, vaan ne kannattaa putsata pelkällä vedellä ja rätillä. Jarrupaloissa kuivuva saippua tahtoo tehdä palojen pinnan liukkaaksi.

Mulla on ollut käytössä Avidilta BB5 ja BBDB -mallit (vaijerivetoisia), Shimanolta SLX ja Maguralta Louise (hydraulisia). Laittaisin nuo jarrutehossa järjestykseen SLX-Louise-BB5-BBDB. BB5 on neljän kympin jarruksi yllättävänkin hyvä, jos vain muistaa pitää palat puhtaina. Jos hakee edullista ja hyvää hydraulista jarrua, niin shimanon Deoreissa on yllättävänkin raju pito hintaansa nähden. Toiminta tosin on hieman äkäistä, jarrukäyrä kiristyy kovasti loppua kohti. (ainakin muutama vuosi sitten testaamallani mallilla oli niin)

[Teemu Kalvas]

Yleisesti ottaen levyjarrut ovat hyvin tarkkoja palojen puhtauden suhteen: pyörää pestessä ei kannata lorottaa saippuavettä levyihin eikä paloihin, vaan ne kannattaa putsata pelkällä vedellä ja rätillä. Jarrupaloissa kuivuva saippua tahtoo tehdä palojen pinnan liukkaaksi.

Yleisesti ootaen en hirveästi pyörää pese, mutta vuosien saatossa jarrulevyihin tuppaa pinttymään jotain, joka sitten hiljakseen huonontaa pitoa. Sitä ei sitten tunnu saavan irti millään. Tilanteita joissa on tullut pohdittua että sorvi olisi kiva. Tilanteen äidyttyä pahaksi olen toistaiseksi laittanut aina uuden levyn, ne on kuitenkin halvempia kuin esim. jarrupalat kun puhumme jostain Deore-tasosta.

[Nebulus]

Yleisesti ottaen levyjarrut ovat hyvin tarkkoja palojen puhtauden suhteen: pyörää pestessä ei kannata lorottaa saippuavettä levyihin eikä paloihin, vaan ne kannattaa putsata pelkällä vedellä ja rätillä. Jarrupaloissa kuivuva saippua tahtoo tehdä palojen pinnan liukkaaksi.

Yleisesti ootaen en hirveästi pyörää pese, mutta vuosien saatossa jarrulevyihin tuppaa pinttymään jotain, joka sitten hiljakseen huonontaa pitoa. Sitä ei sitten tunnu saavan irti millään. Tilanteita joissa on tullut pohdittua että sorvi olisi kiva. Tilanteen äidyttyä pahaksi olen toistaiseksi laittanut aina uuden levyn, ne on kuitenkin halvempia kuin esim. jarrupalat kun puhumme jostain Deore-tasosta.

Jarrulevyt on kyllä hieman sellaisia, että niille ei oikein muuta voi tehdä kuin kokeilla tentulla tai tinnerillä hinkata likaa pois. Ja jos levy pääsee vääntymään, niin sitä on varsin vaikeaa saada ihan suoraksi enää.
Jos jarrupalat alkavat näyttää ihan henkensä heittäneiltä, mutta kitkamassaa on vielä jäljellä, kannattaa kokeilla kuumailmapistoolia. Pienellä tuurilla paloista voi saada rasvaisen lian poltettua pois, huonolla tuurilla kitkamassa ropisee irti.

Jarrupaloja kannattaa kattella chainreactioncyclesin puolelta: tuossa esim. 7 euroa pari:
http://www.chainreactioncycles.com/Mode ... elID=35412
Jos kertyy muutakin tilattavaa, niin yli 176 euron tilaukset tulevat ilman postikuluja.

[jviirret]

Asentelin tänään highraceriini tuon Promaxin levyjarrun lisäksi eteen toisen jarrun, Promax V-jarru. Pelkästään V-jarrua käyttämällä jarrutusmatkat samaa luokkaa(12-14m) kuin tuolla levyjarrullakin. Jarrujen yhteiskäytöllä pääsin tuommoisiin 6-7m tuloksiin.
Vieläkin voi kuivalla asfaltilla jarruttaa turvallisin mielin molemmilla jarruilla täysillä, ei nosta perää. Kivituhkalla kahden jarrun käyttö lukitsee eturenkaan, mutta yhden ei.
Nyt on lakien ja asetusten mukainen jarrujen puolesta, vaikkei takajarrua olekkaan.

Jukka

[jori]

Yleisesti ottaen levyjarrut ovat hyvin tarkkoja palojen puhtauden suhteen: pyörää pestessä ei kannata lorottaa saippuavettä levyihin eikä paloihin, vaan ne kannattaa putsata pelkällä vedellä ja rätillä. Jarrupaloissa kuivuva saippua tahtoo tehdä palojen pinnan liukkaaksi.

Yleisesti ootaen en hirveästi pyörää pese, mutta vuosien saatossa jarrulevyihin tuppaa pinttymään jotain, joka sitten hiljakseen huonontaa pitoa. Sitä ei sitten tunnu saavan irti millään. Tilanteita joissa on tullut pohdittua että sorvi olisi kiva. Tilanteen äidyttyä pahaksi olen toistaiseksi laittanut aina uuden levyn, ne on kuitenkin halvempia kuin esim. jarrupalat kun puhumme jostain Deore-tasosta.

Minä olen "sorvannut" auton jarrulevyjä rälläkällä ja "Raspi Roope" nimisellä nauhahiomakoneella. Nauha tai rälläkkä pyörimään sopivasti vinoon niin, että hiomavoima enimmäkseen hioo, mutta myös pyörittää pyörää. Levystä saa urat pois, tai ainakin matalammaksi, ja pinta muuttuu sopivan karkeaksi. Karhea levy hioo lasittuman pois jarrupaloista ja kuluu sitten sileäksi. Jarrut ovat jälleen kuin uudet. Sopii tuota kokeilla polkupyöräänkin, vaikka niitä uria ei fillarin levyyn kai kovin helposti kulu. Ei taida fillarin jarrupalat kuumeta niin kuin auton, jossa kaikki rasvat ja saippuat palavat ja kiehuvat pois. Jarruneste on ainoa, jonka kasteltua palat, niitä ei enää saa pitämään kunnolla.

Minulla on vielä käytössä Torpedo Duomatic kaksivaihteinen. Perinteinen jalkajarru ei saippuavedestä talven jäästä ja suolasohjosta motkota.

Jori

[jviirret]

Minulla on vielä käytössä Torpedo Duomatic kaksivaihteinen. Perinteinen jalkajarru ei saippuavedestä talven jäästä ja suolasohjosta motkota.

Noissa onkin varmaan vielä wanhat kunnon jalkajarrut. Ainakin Viimeisest 20vuottahan jalkajarruja on tehty sillä periaatteella että ne eivät ole pyörän ainoat jarrut. Esim. Shimanon Nexus 3:ssa jarrupinnan leveys on alle puolet vanhan vaihteettoman navan jarrupinnasta eikä halkaisijakaan ole sama.

Jukka

[jori]

Minulla on vielä käytössä Torpedo Duomatic kaksivaihteinen. Perinteinen jalkajarru ei saippuavedestä talven jäästä ja suolasohjosta motkota.

Noissa onkin varmaan vielä wanhat kunnon jalkajarrut. Ainakin Viimeisest 20vuottahan jalkajarruja on tehty sillä periaatteella että ne eivät ole pyörän ainoat jarrut. Esim. Shimanon Nexus 3:ssa jarrupinnan leveys on alle puolet vanhan vaihteettoman navan jarrupinnasta eikä halkaisijakaan ole sama.

Jukka

Jaa, vai fuskaavat ne noissakin. Siinähän käy sitten samoin, kuin Microsoftin toimisto-ohjelmissa, joissa uudempi on aina huonopmi kuin edellinen.
On tuohon napaan jo lähes uutena seitkytluvun puolivälissä vaihdettu Automatic mallin pronssinen jarrukappa, kun se oli tandemissa jarruna ja leikkasi kiinni hurjassa alamäessä. Alkuperäinen oli terästä ja voitelu kuoli välistä ja jarrut leikkasivat kiinni niin, että jarrukampi repesi irti kiinnityksestään ja kietoutui haarukan ympäri. Kapan vaihdon jälkeen jarrut toimivat täydellisesti ja kiekko palveli vuosikaudet tandemin takapyöränä ja sittemmin baari- ja asiointipyöränä. Ja jatkaa palveluaan ilman mitään ongelmia.

Jori

[terppa]

Asentelin tänään highraceriini tuon Promaxin levyjarrun lisäksi eteen toisen jarrun, Promax V-jarru. Pelkästään V-jarrua käyttämällä jarrutusmatkat samaa luokkaa(12-14m) kuin tuolla levyjarrullakin. Jarrujen yhteiskäytöllä pääsin tuommoisiin 6-7m tuloksiin.
Vieläkin voi kuivalla asfaltilla jarruttaa turvallisin mielin molemmilla jarruilla täysillä, ei nosta perää. Kivituhkalla kahden jarrun käyttö lukitsee eturenkaan, mutta yhden ei.
Nyt on lakien ja asetusten mukainen jarrujen puolesta, vaikkei takajarrua olekkaan.

Jukka

Yllättävän pitkältä tuntuu jarrutusmatka pelkästään yhtä jarrua käyttäen. Mun V-jarrun valmistaja on Shimano ja sillä sai siis simppelisti viiteen metriin pysäytettyä ja jos hyvin onnisti niin lyhyemmällekin. Miten lie onko vanteissa eroja vai onko kyse vaan jarrupalojen materiaalista? Mun jarrupalat on alkuperäiset 2200 km mukana olleet ja vielä ihan hyvässä kunnossa. En ole merkkiuskovainen mutta kun palojen vaihto koittaa niin taidan pysytellä alkuperäisvaraosissa.

[Nebulus]

Asentelin tänään highraceriini tuon Promaxin levyjarrun lisäksi eteen toisen jarrun, Promax V-jarru. Pelkästään V-jarrua käyttämällä jarrutusmatkat samaa luokkaa(12-14m) kuin tuolla levyjarrullakin. Jukka

Yllättävän pitkältä tuntuu jarrutusmatka pelkästään yhtä jarrua käyttäen. Mun V-jarrun valmistaja on Shimano ja sillä sai siis simppelisti viiteen metriin pysäytettyä ja jos hyvin onnisti niin lyhyemmällekin. Miten lie onko vanteissa eroja vai onko kyse vaan jarrupalojen materiaalista? Mun jarrupalat on alkuperäiset 2200 km mukana olleet ja vielä ihan hyvässä kunnossa. En ole merkkiuskovainen mutta kun palojen vaihto koittaa niin taidan pysytellä alkuperäisvaraosissa.

Joskus jarrupalat pitää "polttaa sisään" ennen kuin niistä irtoaa täysi teho. Jukankin jarruissa saattaa teho alkaa kasvamaan, kunhan jarrutuksia kertyy. Toki kannattaa vielä tsekata, etteivät jarruvaijerit anna kovasti periksi, se on aika yleinen syy jarrutehon vajauteen.

[jviirret]

Toki kannattaa vielä tsekata, etteivät jarruvaijerit anna kovasti periksi, se on aika yleinen syy jarrutehon vajauteen.

Näissä Promax:ssa on sellainen hieno "jarrumodulaattori" vaijerin kuoressa joka painuu kasaan jos kuljettaja meinaa tehdä vaarallisen voimakkaan jarrutuksen. Itse epäilen että modulaattori on tuossa siksi, että ne suojaavat jarrua, nuo "länget" ei välttämättä kestä jos täyden kahvavoiman niihin pistää. Tuskin ne katkeaa, mutta varmasti ainakin veltostuvat.

Jukka

[jori]

Toki kannattaa vielä tsekata, etteivät jarruvaijerit anna kovasti periksi, se on aika yleinen syy jarrutehon vajauteen.

Näissä Promax:ssa on sellainen hieno "jarrumodulaattori" vaijerin kuoressa joka painuu kasaan jos kuljettaja meinaa tehdä vaarallisen voimakkaan jarrutuksen. Itse epäilen että modulaattori on tuossa siksi, että ne suojaavat jarrua, nuo "länget" ei välttämättä kestä jos täyden kahvavoiman niihin pistää. Tuskin ne katkeaa, mutta varmasti ainakin veltostuvat.

Kyllä pitäisi jarruttaa kovemmin myös modulaattorin kanssa. Sinulla on päässeet jarrupalat lasittumaan. Aja pari kilometriä jarru pohjassa, niin eiköhän ala kitkaa taas löytymään. Kannattaa varmaan valita alamäkikohtia siihen jarrujen regenerointiin . Se on tuo pohjanmaa liian tasaista jarrujen pysyä kunnossa. Bensalla voi myös koittaa pyyhkäillä.

Jori

[jviirret]

No kyllä mulle tuo 6-7m pysähtymismatkaksi riittää jos samasta nopeudesta proot saa pysähtyyn 5metrissä, tokikin yhdellä jarrulla mutta heillä tuskin toinen jarru enään pysähtymismatkaa lyhentää.

Jukka

[Trek r200]

Toki kannattaa vielä tsekata, etteivät jarruvaijerit anna kovasti periksi, se on aika yleinen syy jarrutehon vajauteen.

Näissä Promax:ssa on sellainen hieno "jarrumodulaattori" vaijerin kuoressa joka painuu kasaan jos kuljettaja meinaa tehdä vaarallisen voimakkaan jarrutuksen. Itse epäilen että modulaattori on tuossa siksi, että ne suojaavat jarrua, nuo "länget" ei välttämättä kestä jos täyden kahvavoiman niihin pistää. Tuskin ne katkeaa, mutta varmasti ainakin veltostuvat.

Jukka

Heitä hiiteen ne modulaattorit. Noitahan alkoi ilmestymään kun ihmiset yllättyivät v-jarrujen tehoista ja lentelivät tangon yli. Ideahan noissa on sama kuin abs-jarruissa, äkkitilanteessa voit survasta jarrun pohjaan pyörän lukkiutumatta. Oot kuitenkin sen verran jo elämässäs jarrutellu, ettei noista taida juuri hyötyä olla, heikentävät tehoa ja tuntumaa. Itellä kokemusta nexaven kyseisestä systeemistä, pystyi kovassa nopeudessa huoletta käyttään voimaa, ei lukkiutunut pyörä mutta normi jarruttelussa aivan susi.

[Teemu Kalvas]

Näissä Promax:ssa on sellainen hieno "jarrumodulaattori" vaijerin kuoressa joka

...kannattaa hävittää välittömästi vaarallisena.