Nojapyöräfoorumi

Joo, tuolla fillarifoorumillahan on juttua erilaisista boosterista.

Omatekoinen muistuttaa reikiä lukuunottamatta tätä:

En ole luottanut siihen, että käyttämäni alumiini sallisi reijityksen

Sakari

Näissä on kylläkin erilaiset toimintaperiaatteet - vai?

^Eiköhän ajatus ole sama molemmissa. Noilla boostereillahan on ainoastaan tarkoitus sitoa jarruvarren kiinnitystapit toisiinsa, jotta eivät jarruttaessa jousta ulospäin ja näin heikennä tehoa.

Onhan noissa selvä ero, sakarin kuvassa on keskellä kaarta sarana ja toinen on jäykkä. En kyllä ymmärrä miksi tuo sarana pitäisi olla

Jukka

jviirret kirjoitti:

Onhan noissa selvä ero, sakarin kuvassa on keskellä kaarta sarana ja toinen on jäykkä. En kyllä ymmärrä miksi tuo sarana pitäisi olla

Jukka

Joo, kun tarkemmin katsoo, ne ovat todella erilaiset ja toimivat eri tavalla.

Tässä ei olekaan boosteria vaan vain omanlaisensa V-jarru:

Boosterin näköinen hevosenkengän muotoinen nivelöity osa on kiinni jarruvivuissa.

Tämä on boosteri:

joka on kiinnitetään jarruvarsien akselitappeihin.

Sakari

Boosteri SH14:ssa:

Sakari

irakas kirjoitti:

Tämä on boosteri:

joka on kiinnitetään jarruvarsien akselitappeihin.

Sakari

Kiitos. Sen tarkoitus on estää haarukan leviämistä suurilla voimilla. Enpä tullut ajatelleeksi aiemmin, että haarukka saattaa tosiaan levitä, kun sitä vängätään ulospäin neljännestonnin voimalla hampaita irvistellen. Paljonkohan se leveneekään? (menee mittailemaan, ihan pihalle...)

jviirret kirjoitti:

Onhan noissa selvä ero, sakarin kuvassa on keskellä kaarta sarana ja toinen on jäykkä. En kyllä ymmärrä miksi tuo sarana pitäisi olla

Jukka

Tuossa Avidin mallissa tuo "yhdyskaari" on kiinnitetty jarruvipuun, joten sen kiinnityskohdan täytyy pystyä liikkumaan jarruttaessa sisäänpäin. Toisin kuin tuossa suoraan haarukan tappeihin kiinnitettävässä mallissa.

optimistx kirjoitti:

Kiitos. Sen tarkoitus on estää haarukan leviämistä suurilla voimilla. Enpä tullut ajatelleeksi aiemmin, että haarukka saattaa tosiaan levitä, kun sitä vängätään ulospäin neljännestonnin voimalla hampaita irvistellen. Paljonkohan se leveneekään?

Tuskin tuo normaalihaarukalla paljon edessä vaikuttaa, mutta pystypyörien takahaarukka on monesti aika ohuen näköistä putkea.

Jukka

jviirret kirjoitti:

optimistx kirjoitti:

Kiitos. Sen tarkoitus on estää haarukan leviämistä suurilla voimilla. Enpä tullut ajatelleeksi aiemmin, että haarukka saattaa tosiaan levitä, kun sitä vängätään ulospäin neljännestonnin voimalla hampaita irvistellen. Paljonkohan se leveneekään?

Tuskin tuo normaalihaarukalla paljon edessä vaikuttaa, mutta pystypyörien takahaarukka on monesti aika ohuen näköistä putkea.

Jukka

Haarukka levisi jarrun vipupisteiden kohdalta 0.10 mm +- 0.025 mm, kun väänsin jarrukahvaa oikealla kädellä niin kovaa kuin jaksoin (mitattu laitteella, joka antaa aika luotettavasti 0.025 mm lukematarkkuuden).
Jos verrataan tätä jarrupalan laidasta laitaan kulkumatkaan 3.20 mm, tuo on noin 3 % siitä, ei todellakaan paha jousto. Eikös tästä jo voi päätellä, että "booster" ei juurikaan parantaisi jarrun toimintaa tässä etupyörässä? (toiminta-alue laajenisi enintään n. 3 %, ja käytännössä ehkä vain 1-2 %)).

Nuo boosterit keksittiin joustohaarukoihin kiinnitettyjä v-jarruja varten. Ei niillä muualla mitään merkittävää etua saavuteta. Tuo jäykkyyden lisääntyminen perustui joustohaarukoiden huonoon vääntöjäykkyyteen. Jarrutapit kiertyivät haritukselle kuin väyrysen silmät. Boosterilänki pitää tappien päistä kiinni, jolloin haritus vähenee. Varsinkin haarukan takapuolella moiset länget eivät tuota merkittävää etua, sillä jarruvivun kiertymä vain parantaa kontaktia. Etupuolellakaan niistä ei jäykän haarukan tapauksessa merkittävää etua liene. Turhaa painoa.

Jori

Mittailin alumiinin ja kumin välisiä kitkakertoimia kaltevalla tasolla.

Tarkoituksena oli saada arvio tutkittavan V-tyyppisen etujarrun mahdollisuudesta lukita alumiininen kiekko kohteena olevassa liiteripyörässä.

Vihreä nelikulmio on alumiinista vinoa tasoa pitkin liukuva kumipohjainen esine.
Sininen nuoli on liukuvaan esineeseen vaikuttava maan vetovoima mg.
Musta ja punanen nuoli ovat sinisen nuolen jako kahteen nuoleen, joista musta on kaltevaa pintaa vastaan kohtisuora komponentti ja punanen pinnan suuntainen komponentti eli kitkavoima.
Liikekitkakerroin on punasen nuolen pituus jaettuna mustan nuolen pituudella silloin, kun tason Y on juuri sellainen, että vihreä esine liukuu tasoa pitkin vakionopeudella.
Pieni sininen-punanen-musta kolmio on yhdenmuotoinen ison sininen-punane-musta kolmion kanssa. Siksi on mahdollista mitata ko. pituuksien suhde isosta kolmiosta.
Ison kolmion musta kylki X on vatupassissa.

Esineet (valokuvassa vasemmalta oikealle):

A) polkupyörän sisäkumi (metallipalojen alla)
B) käytetty kulunut jarrupala (2 teipattuina yhteen)
C) upouusi käyttämätön jarrupala (2 teipattuina yhteen)

Tasona oli vanhojen alumiinitikkaiden kylki ilman kiillottelua, pesua tms.

Tikkaiden pituus S = 225 cm, ja mitat X ja Y vaihtelivat kokeessa (mitattiin aina Y, X voitiin laskea)

Asetettiin kumipohjainen esine kaltevan tason yläpäähän ja pyrittiin asettamaan taso sellaiselle korkeudelle Y, että esine hieman tönäistynä liukuisi hitaasti (vakionopeudella toivottavasti) alaspäin.

Kun sellainen korkeus Y on löydetty esineelle, niin sen ja alustan välinen liikekitkakerroin on Y/X.
(X voitiin laskea kullekin Y:n arvolle Pythagoraan yhtälöstä SS = XX + Y*Y, jossa S=225 cm)

Lepokitkakerroin määritettin etsimällä sellainen pienin Y, että esine lähtisi liukumaan alaspäin ilman tönäisyä.

Tutkiskelin myös tapausta, että alusta ja esineet oli kasteltu mahdollisimman märiksi.

Uteliaisuudesta myös tapaus, jossa kumin sijasta esineen alapuoli oli hiekkapaperia.

Tulokset:

Kuiva alumiini, uusi käyttämätön jarrukumi, liikekitka:
Y= noin 75 cm (vaihteli noin välillä 73 cm -76 cm), liikekitkakerroin = 0.35

Kuiva alumiini, uusi käyttämätön jarrukumi, lepokitka:
Y = noin 80 cm, lepokitkakerroin = 0.38

Kuiva alumiini, käytetty jarrukumi, liikekitka:
Y= noin 89 cm, liikekitkakerroin = 0.43

Kuiva alumiini, sisuskumi, liikekitka:
Y = noin 81 cm, liikekitkakerroin = 0.39

Kuiva alumiini, hiekkapaperi, liikekitka:
Y= noin 90 cm, liikekitkakerroin = 0.44

Kaikissa ylläolevissa kokeissa oli esineen liike epätasaista, takertelevaa ja eri toistoissa saattoi tulos Y vaihdella +-2 cm tai jopa enempi.

Hankasin kankaalla alumiinialustaa ja kastelin alustan ja liukuvat esineet puhtaalla vedellä. Vesi kertyi pisaroiksi alumiinin päälle.

Vanhat jarrupalat liukuivat tasaisesti noin 0.5 cm /s - 1 cm / s (toi mieleen etanan), kun Y= 80 cm
Mutta yllättäen sama hidas tasainen liukuminen myös pienemmillä Y:n arvoilla , jopa vain Y= 67 cm. Vaikutti siltä, että veden pintajännitys tms hallitsi vauhdin muodostumista merkittävästi kaltevuuden lisäksi. Ehkä painavammilla esineillä toinen tulos?

Sisuskumi liukui etanan tapaan, jos Y oli vähintään n. 70 cm.

Kitkakerroin ja siis kokeen tulos saattavat riippua olennaisesti pintojen puhtaudesta, karheudesta yms, joten tee vertailukokeet itse ennen tulosten vakavaa käyttöä.

Jos tutkittavan pyörän käsijarrussa ajajan kämmenvoima on 20 kilopondia, sen vahvistuskerroin kahvasta jarrukumiin on 11.7 ja vanteen ja jarrukumin välinen liikekitkakerroin on 0.43 eikä muita häviöitä tms oteta huomioon, niin pyörän kehällä pyörimistä vastustavaksi kitkavoimaksi saadaan:

20 kilopondia * 11.7 * 0.43 = 100 kilopondia

(100 kilopondia, olipa lystikäs sattuma!)
Jos asfaltin ja kumin kitkakerroin on 0.5 - 0.8 välillä ja kokonaismassa 100 kg tulee etupyörän päälle kokonaan (juuri ennen mahdollista kuperkeikkaa), niin kitkavoimaa vastustaa enintään 50-80 kilopondia. Mustaa jälkeä pitäisi syntyä asfalttiin. Siihen saattaa riittää jopa vain puolet kämmenvoimasta, 10 kp.

Teidän pitää opetella kirjottamaan tarkemmin asiasta. Nyt meillä on 2 ihan hyvää jarrukeskustelua, mutta molemmat pilattu väärässä paikassa väärillä sanoilla.

Tämäkään ketju ei ole enää otsikon mukainen. Nyt moderaattorit joutuvat näitä siivoamaan. Tämän teen vaikka itse, koska en hyväksy tälläistä v*ttuilua, mitä tämä osaltaan on.

Ehdotan että herra optimistx perustaa oman blogin jossa kerrot ajattelustasi, siitä kun aiheutuu jatkuvasti eripuraa. Ymmärrän että olet syvällinen tyyppi ja haluat tuoda erilaista näkökulmaa asioihin, mutta teet sen sellaisessa ilmaisukontekstissa, ettei se kaikkialle sovi. Laskelmat kiinnostavat varmasti monia, mutta kioski psykologia ärsyttää.

Päiväkirjat osioon voi myös kirjoittaa.

lowrides kirjoitti:

Teidän pitää opetella kirjottamaan tarkemmin asiasta. Nyt meillä on 2 ihan hyvää jarrukeskustelua, mutta molemmat pilattu väärässä paikassa väärillä sanoilla.

Tämäkään ketju ei ole enää otsikon mukainen. Nyt moderaattorit joutuvat näitä siivoamaan. Tämän teen vaikka itse, koska en hyväksy tälläistä v*ttuilua, mitä tämä osaltaan on.

Ehdotan että herra optimistx perustaa oman blogin jossa kerrot ajattelustasi, siitä kun aiheutuu jatkuvasti eripuraa. Ymmärrän että olet syvällinen tyyppi ja haluat tuoda erilaista näkökulmaa asioihin, mutta teet sen sellaisessa ilmaisukontekstissa, ettei se kaikkialle sovi. Laskelmat kiinnostavat varmasti monia, mutta kioski psykologia ärsyttää.

Päiväkirjat osioon voi myös kirjoittaa.

Eikös tämä ollut esimerkki nimen omaan tieteellisestä ajattelutavasta ratkaista mieltä arkarruttava ongelma. Se että aiheena oli sattumalta jarruihin liittyvä fysiikan ilmiö ja jarruja ja jarruttamista on käsitelty muuallakin ei voi olla este kyseisestä aiheesta kirjoittamiselle. Sitäpaitsi tämä on optimitxin oma ketju.
Missä tässä näkyy jonkinlaista vittuilua ja ketä kohtaan. Tässähän vain yritetään nostaa edes vähän lihaa markkinamiesten väitteiden luiden päälle.

Jos näihin ketjuihin kertyy yleisemmin kiinnostavia pätkiä voidaan niitä jälkeen päin järjestellä täydellisemmiksi viisasteluiksi jostain tietystä aiheesta. Keskustelun tiukka ohjaaminen vain otsikon mukaiseen aiheeseen ja käsittelytapaan on tuhoon tuomittu yritys. Samaa ongelmaa puidaan muillakin foorumeilla, eikä sitä missään ole saatu ratkaistua. Keskustelulle nyt vaan on ominaista rönsyily.http://www.tiede.fi/keskustelut/muut-ti ... 46444.html

Jori

jori kirjoitti:

Keskustelulle nyt vaan on ominaista rönsyily.

Jori

Heh, tuli tuosta mieleen eräs työpaikalla käyty keskustelu joka alkoi katsastuksen nousseista hinnoista ja loppui siihen millaista elämä olisi vesisateessa jos nenä kasvaisi ylösalaisin....