Nojapyöräfoorumi

Nohin mittarin liukuihin kannattaa suihkauttaa silikoni rasvaa tai vaikka saippuaa jos tuntuu että ovat kovin tiukkoja.

Jukka

Nyt ois DX:ssä pyörän mittari sykkeen mittauksella 19euroa: http://www.dealextreme.com/p/1-5-lcd-cy ... 032-128903

Jukka

Johdollinen nopeus anturi näyttää olevan. Se on hyvä asia. Jos joku on lähdös tilaan niin voin lähtee mukaan. Ei paha hinta olenkaan.

Nojanalle kirjoitti:

Jos joku on lähdös tilaan niin voin lähtee mukaan.

Ei tuolta kyllä kannata mitään kimppatilauksia tehdä:
-hinta sisältää postikulut eikä hinta tipu kuin ehkä senttejä vaikka tilaa useammankin
-useampi mittari=kalliimpi paketti ja riski tulliin jäämiestä kasvaa
-vaikka välille hukkuminen on harvinaista niin yhden mittarin häviäminen ei harmita niin paljoa kuin useamman mittarin häviäminen.
-Jos tilaa monta mittaria ja lähettelee niitä täällä sitten eri osoitteisiin niin postikulut nostavat niiden hintaa

Jukka

Aika paljon heittelee DX:n toimitusajat, 1 - 3 kk on minulla olleet. Parhaimmillaan 4 erään ovat pätkineet toimitukset ilmeisesti sen mukaan miten itse tavaraa saavat, en vaan oikein usko, että siitä 3 € takalampusta mikä tänään tuli jäisi myyjälle voittoa tai sitten sen valmistaminen ei maksa käytännössä mitään.

Kiitti jviirret vinkistä. Lähti mittaritilaus DX:ään.

Kari

terppa kirjoitti:

Aika paljon heittelee DX:n toimitusajat, 1 - 3 kk on minulla olleet.

8 arkipäivää on oma ennätys ja 6viikkoa toinen ääripää. Kun shipped viesti tulee niin menee suunnilleen aina sama 8päivää, mutta joskus tuota shipped viestiä on saanut kuukauden odotella.
www.tinydeal.com on kiinakaupoista säännöllisempi toimittaja, shipped viesti tulee 2vrk sisällä tilauksesta ja tavarat 10:ssä arkipäivässä. Siellä vain vähän supppeampi ja eri valikoima, tuotekohtaisia hintaerojakin on, suuntaan tai toiseen.

karabe kirjoitti:

Kiitti jviirret vinkistä. Lähti mittaritilaus DX:ään.

Laita ihmeessä kokemuksia kun saat mittarin.

Jukka

Semmoinen rupesi ihmetyttämään, että millä logiikalla mittariin jää Max-nopeus? Tänään huiput oli 73,5 km/h mutta mittariin jäi max-kohtaan 72,22 km/h, varmaan sen muutamaman kymmenen metriä oli yli 73 km/h... VDO C4 langallisena versiona on käytössä.

terppa kirjoitti:

Semmoinen rupesi ihmetyttämään, että millä logiikalla mittariin jää Max-nopeus? Tänään huiput oli 73,5 km/h mutta mittariin jäi max-kohtaan 72,22 km/h, varmaan sen muutamaman kymmenen metriä oli yli 73 km/h... VDO C4 langallisena versiona on käytössä.

Ehkä siinä on joku aikaraja kuinka pitkään pitää olla kyseinen nopeus ennen kuin tulkitaan joksikin muuksi kuin häiriöksi. Esim oma sykemittarini sai minulle maksimisykkeeksi 240 bussin kyydissä istuessa. Urheilemalla korkein saavutus on 181

Ilmeisesti mittari ei max nopeudeksi tallenna kahden pulssin välistä nopeutta vaikka sen näyttääkin. Sama on mulla gps:ssä ja muutamassa pyörän mittarissakin. Mittari/gps jättää luultavasti nopeimman pulssivälin huomiotta tai laskee maksimi nopeuden esim. Viiden peräkkäisen mangeettianturilta tulleen pulssin perusteella.

Jukka

terppa kirjoitti:

Semmoinen rupesi ihmetyttämään, että millä logiikalla mittariin jää Max-nopeus? Tänään huiput oli 73,5 km/h mutta mittariin jäi max-kohtaan 72,22 km/h, varmaan sen muutamaman kymmenen metriä oli yli 73 km/h... VDO C4 langallisena versiona on käytössä.

Oon huomannu ihan saman "ominaisuuden" omassa mittarissa, VDO C2 langallinen.

Yleensä signaaling vastaanotossa tehdään aika rankasti suodatusta koska silloin pahimmat piikit katoaa (1). Ja se maksimi voidaan tallentaa vaikka jonkin välin keskiarvona tai voidaan interpoloida mittauspisteiden välit.

(1) http://fi.wikipedia.org/wiki/Ylipäästösuodatin

Miten sykemittarien energiankulutus arvioidaan?

On selvää että se on arvio joka perustuu A) yksinkertaistettuun algoritmiin ja B) valmistajan keräämään fysiologiseen dataan. Mutta olin tuossa pää punaisena (kirjaimellisesti) mittaamassa, ja sain hassun tuloksen: nojakilla (48min, av:142bpms, max:162) energiankulutus oli 537kcal, pystärillä (40min(!), av:151(!), max:168) vain 355kcal.
==> Pienemmällä sykkeellä energiankulutus oli laskettu huomattavasti korkeammaksi. Pidempi suorituksen kesto selittää tuosta vain noin puolet. Suoritus on molemmilla hieman nousujohteinen, mutta lopussa gradientti pitäisi olla jo aika pieni?

Sama reitti, eri kerrat, joten ihan identtinen data ei ole. Ei ratkaisevia eroja, saman geneerisen suunnan tuuli, hieman enemmän vastaisuutta nojakilla, hieman enemmän yrittämistä nojakilla kilpailevista työmatkapyöräilijöistä johtuen. Hieman enemmän aurinkoa nojakilla, mutta lämpötila (ja fiilis) samoissa. Ilmanpaineesta ei tietoa. Subjektiivisesti tulos pitää paikkaansa: nojakki tuntui työläämmältä ja pakahduttavammalta. Ja surkea aika. Siitä tuo toinen ketjukin.

Sykemittarien WhitePapereista tiedän että Polarin (minulla Suunto) arvioi rasitustasoa beat-by-beat vaihtelun perusteella. Näkyy muuten esim optimixin mittauksissa. Mutta sehän on selvä että dt kapenee f=1/dt:n kasvaessa... Ilmeisesti suhteellinen vaihteluvälikin kapenee. Suunnon kyvyistä arvioida energiankulutusta en tiedä.

Koska mittarilla ei ole ruumiinlämpöä, ei KAI hengitystiheyttä(?), eikä verenpainetta tiedossa, ei mielestäni noilla avainarvoilla energinakulutuksen noin pitäisi mennä? Mutta jostain se noinkin päätteli? Olen epämääräisiä viittauksia hengitystiheyteen nähnyt white papereissa, mutta en missään eksplisiittistä selitystä. Voivatko ne sen päätellä jostain?

TKorho kirjoitti:

Miten sykemittarien energiankulutus arvioidaan?

On selvää että se on arvio joka perustuu A) yksinkertaistettuun algoritmiin ja B) valmistajan keräämään fysiologiseen dataan. Mutta olin tuossa pää punaisena (kirjaimellisesti) mittaamassa, ja sain hassun tuloksen: nojakilla (48min, av:142bpms, max:162) energiankulutus oli 537kcal, pystärillä (40min(!), av:151(!), max:168) vain 355kcal.
==> Pienemmällä sykkeellä energiankulutus oli laskettu huomattavasti korkeammaksi. Pidempi suorituksen kesto selittää tuosta vain noin puolet. Suoritus on molemmilla hieman nousujohteinen, mutta lopussa gradientti pitäisi olla jo aika pieni?

Sama reitti, eri kerrat, joten ihan identtinen data ei ole. Ei ratkaisevia eroja, saman geneerisen suunnan tuuli, hieman enemmän vastaisuutta nojakilla, hieman enemmän yrittämistä nojakilla kilpailevista työmatkapyöräilijöistä johtuen. Hieman enemmän aurinkoa nojakilla, mutta lämpötila (ja fiilis) samoissa. Ilmanpaineesta ei tietoa. Subjektiivisesti tulos pitää paikkaansa: nojakki tuntui työläämmältä ja pakahduttavammalta. Ja surkea aika. Siitä tuo toinen ketjukin.

Sykemittarien WhitePapereista tiedän että Polarin (minulla Suunto) arvioi rasitustasoa beat-by-beat vaihtelun perusteella. Näkyy muuten esim optimixin mittauksissa. Mutta sehän on selvä että dt kapenee f=1/dt:n kasvaessa... Ilmeisesti suhteellinen vaihteluvälikin kapenee. Suunnon kyvyistä arvioida energiankulutusta en tiedä.

Koska mittarilla ei ole ruumiinlämpöä, ei KAI hengitystiheyttä(?), eikä verenpainetta tiedossa, ei mielestäni noilla avainarvoilla energinakulutuksen noin pitäisi mennä? Mutta jostain se noinkin päätteli? Olen epämääräisiä viittauksia hengitystiheyteen nähnyt white papereissa, mutta en missään eksplisiittistä selitystä. Voivatko ne sen päätellä jostain?

Jos Suunto-sykemittarisi on T3/T4/T6[c,d] tai muilla Garminin niin nämä käyttävät FirstBeat:n RR-algoritmia joka päättelee nettosykkeestä (itseisarvo) sekä yksittäisten sykkeiden aikaeroista sekä kulutetun energian että Traning Effect:n (Suunnon TE) ja Excess Post Exorcise Oxygen (EPOC) eli kuluttavuuden (nämä siis T4 ja T6 -kelloilla jos ovat c/d lisäliitteellä tai sitten laskennallisesti Suunnon MovesCount -palvelusta).

Mitä nämä kellot tai palvelut laskevat ovat parhaillaankin suuntaa antavia. Ei mittarit saa pääteltyä paljonko on vaatetta päällä (jotkut mittaavat myös ulkolämpötilaa), miten ja mistä tuulee, paljonko pyörä painaa jne. Ainoa todellinen mittaustapa on mitata tehot vetävästä pyörästä, tai toiseksi paras kammista (etenkin jos tiedetään voimansiirron häviöt). PowerTap -vehkeet näyttävät ja tallettavat tehon ja kulutetun energian tarkemmin kuin sykemittarit.

Juuri tästä syystä käytän Garminin GPS-laitetta täydennettynä sykevyöllä ja nopeus- sekä kadenssisensoireilla. Laite mittaa kaikki kerralla jolloin se (ja Garminin Connect) voivat tarkemmin laskea kulutetut energiat ja Strava-palvelu hieman paremmin estimoida "moottorin" tehon tuoton. Tähän kun vielä mitataan pyörästä CdA eli ilmanvastus ja Crr eli vierintävastus niin näistä voidaan laskea käytetty teho halutulle nopeudelle tasamaalla ja jos tuulen voimakkuus & tien kaltevuus on tiedossa niin muulloinkin.

Itseäni kiinnostaa erityisesti tuo oman tehon tuotto suhteessa sykkeeseen. Koska syketieto on mitattu ja käytettävissä reaaliajassa kuten myös kulutettu energia (tietyllä tarkkuudella). Näitä tarvitaan jos pyrkii optimaaliseen suoritukseen etenkin pidempikestoisessa tapahtumassa.

TKorho kirjoitti:

Miten sykemittarien energiankulutus arvioidaan?
...

Olen mittaillut noin 20 euron sykemittarien (esim. Lidlistä hankittujen ja lehtien kylkiäisinä lahjoittamien) ilmoittamia energiankulutuksia. Teho eli energiankulutus/aikayksikkö on ko. mittareissa oheisen kuvan sykejateho.png muotoa. Käyrän vaakaosan korkeus ja vinon osan jyrkkyys riippuvat henkilön sukupuolesta, painosta, kunnosta ja (ehkä) iästä päätellen siitä, että niiden arvot syötetään mittariin. (kunnolle annetaan yksi arvo kolmesta kuntoluokasta).

Vaakatason ja vinon osan leikkauskohta on muistaakseni meikäläisellä noin kohdassa 75/min. (69 kg, mies, 66 v, rapakunto).

Syke reagoi viiveellä lihasten ulkoiseen tehontuottoon eli nousee pikkuhiljaa ja laskee pikkuhiljaa rasituksen päätyttyä. Harjoituksessa tuotettu kokonaisenergia lasketaan niissä integroimalla ajan yli kunkinhetkinen teho. Jos lepotilasta lähtien esim. juostaan portaita ylös 10 sekunnin ajan, niin kokonaisenergiakulutuksen tietämiseksi on tarpeen mittailla sykettä 10 sekunnin jälkeenkin niin kauan lepäämisen aikana, että syke on palautunut lähelle leposykettä. Vasta sitten voi katsoa mittarista harjoituksessa kulutetun kokonaisenergia-arvion.

En tiedä, kuinka hyvin tämmöiset mittarien laskentaperiaatteet vastaavat "oikeaa" energiakulutusta ja -tuottoa. (ja mistä sen "oikean" saisi selville?).

Voisikohan hetkellisen ulkoisen energiatuoton laskea sykkeestä?

Kokeilut kuvan käyrän selvittämiseksi olen suorittanut siten, että olen liikkunut vakiosykkeellä esim. 5 minuuttia ja katsonut mittarin ilmoittaman energiakulutuksen ko. sykkeellä. Energiankulutus jaettu sitten käytetyllä ajalla.