mäet nojapyörällä

[mhelander]

Joo se oli viime vuoden kunto. Nyt on tuntuvasti kovempi, paljon enemmän maastoajoa. Yleensä mulla on 11-21 9-pakka tuossa ja joka lenkillä 11/50 on käytössä, 34 ei lähes lainkaan. Kokeilin myös maasturin 11-27 pakkaa mutten tykkää liian suurista hypyistä vaihteiden välillä.

Kisatehoilla menee todennäköisesti Terpan nousutkin. Nousukyky selvinnee SyöteMTB reitillä...

[jooseha]

Nousukyky selvinnee SyöteMTB reitillä...

AIka jäätävä loppunousu

[mhelander]

Nousukyky selvinnee SyöteMTB reitillä...

AIka jäätävä loppunousu

Viime vuonna sain ajettua vain tuon pikkusyötteen yli ja h1 huoltopisteelle. Ei mitään ongelmia ainakaan nousussa. Jännää oli että sopivan jyrkissä nousussa ohittelin jo pystäreitä eikä kukaan päässyt ohi... Ja olin kärkiporukoissa tuolloin.

[PW]

Joo, vaikee laji tuo mäkien nousu - aina sen yhen mäen nousee ja nopeestikin mut ku niitä on joka 1,7km välein syö miestä. Varmaan harjotuksen puutetta.
Nokialla tunnin ajossa sippasin muutama kierros ennen maalia kun yritin roikkua nuoremman perässä (Jukka) Mäessä kyllä sain kiinni mutta vedin välillä vaihtamatta vaihdetta ja siitä ei lihakset tykänneet, varsinkin nivusessa alko tuntuu.
Pyörän vaihteetkin reistas eikä oikeen löytyny sitä pienempää ku säkällä, sekin haittaa kun välill menee liian pieni pykälä.

Petri

[mhelander]

No nyt on tullu ajettua niitä mäkiäkin pikkasen, ja teitä vaikeammassa maastossa. Garmin Connect väittää että SyöteMTB 120:lla tuli nousumetrejä 1606 ja Strava 2877. Vaikea sanoa mutta olihan ne harjut korkeita ja jyrkkäreunaisia joita ylös-alas ajettiin koko ajan...

Mulle oli yllätys että kun lähdöstä kiipesin 10-20:n joukkoon ja siinä porukassa kiivettiin sitten pikkusyötteelle niin ne jotka vielä sinne päälle sinnitteli mun vauhdissa oli vastaantulijoita myöhemmin tulevissa nousuissa, niissä mua ei ohittanu kukaan ja sitten varsinkin sorateitä pitkin ajo ja nousut sujui sitäkin paremmin, ohittelin kymmeniä (ohi poluilla päässeitä) tieosuuksilla.

Myös erittäin tekniset jyrkät nousut joissa 25-piikkinen ketjuratas ja 34-piikkinen takana nippa-nappa riittivät sujuivat pääsääntöisesti hyvin. Sanoisin että en enempää niitä joutunut ylös työntämään kuin mitä pystärikuskit. Toisella kiekalla sitten suosiolla työnsin vaikeimmat paikat ylös.

Tuo työntäminen ei ole herkkua heikon yläkropan takia ja kun värkkikin painaa ilman juomisia 20 kiloa niin tupla-ponnistushan se on pystäreihin verrattuna. Tällä reitillä piti ylös työntää muutama ajamaton nousu ja kahdet portaat .

Nojakin mäennousukyvyn suhteen sanoisin että kun väline on kunnossa ja ajotaidot riittävät niin kyllä nojarilla nousee siinä missä pystärilläkin, jos ei peräti paremmin. Osa teknisistä oli selvästi liian vaikeita pystärikuskeille, nojakilla oli helpompi pitää puristus kovana ja silti keskittyä ajolinjoihin. Ainoastaan pomppuiset paikat oli mulle vaikeita ja jos alusta oli jotakin näreikköä juurakoilla höystettynä.

[GodTdd]

Itse kiihdytän ennen mäkiä kuten kaikkia kannattaisi. Yleensä ajan juuri mäen pohjalle vaihteen "loppuun" eli suunnilleen maksimi kadensseilla pyöritän sen minkä jaloista saan irti sitten mäessä annan kadenssiin laskea niin että laitan keveymmän pykälän silmään aina kun saavutan n. normaalin kadenssin ja tällä pääseen ylös oikein vauhdikkaasti. Suosittelen kokeilemaan, mutta tämä toki vaatii kohtuullista kuntoa tai paljon vaihteita

Samaa harrastanut minäkin

[mhelander]

Itse kiihdytän ennen mäkiä kuten kaikkia kannattaisi. Yleensä ajan juuri mäen pohjalle vaihteen "loppuun" eli suunnilleen maksimi kadensseilla pyöritän sen minkä jaloista saan irti sitten mäessä annan kadenssiin laskea niin että laitan keveymmän pykälän silmään aina kun saavutan n. normaalin kadenssin ja tällä pääseen ylös oikein vauhdikkaasti. Suosittelen kokeilemaan, mutta tämä toki vaatii kohtuullista kuntoa tai paljon vaihteita

Samaa harrastanut minäkin

Toimii muuten hyvin maastossakin. Vaatii kylmäpäistä ajoa röykkyseen alamäkeen ja etenkin sen pohjalle jos on irtohiekkaa tms mutta auttaa reippaasti jos heti seuraa nousu.

[jooseha]

Nojakin mäennousukyvyn suhteen sanoisin että kun väline on kunnossa ja ajotaidot riittävät niin kyllä nojarilla nousee siinä missä pystärilläkin, jos ei peräti paremmin. Osa teknisistä oli selvästi liian vaikeita pystärikuskeille, nojakilla oli helpompi pitää puristus kovana ja silti keskittyä ajolinjoihin. Ainoastaan pomppuiset paikat oli mulle vaikeita ja jos alusta oli jotakin näreikköä juurakoilla höysttynä.

Onko maastossa jotain erikoistekniikoita mäen nousuun? Tuossa kuvassa sulla näyttäisi olevan selkä irti penkistä. Kuvatekstin mukaan kuitenkin nousukyky on hyvä

[mhelander]

Keskikovat nousut ja löysemmät menee selkä penkissäkin. Irti selkä on kun pitää ajaa hiljaa tarkassa paikassa, erittäin röykkyisessä maastossa ja tosi tiukoissa nousuissa. Olen oppinut tasapainoilemaan niin että vain persus on penkillä, käsillä "roikutaan" tangosta ja polvilla kropan lisäksi korjaillaan tasapainoa.

Onnistuu mm "track stand" pitkosilla kun vähän treenaa, helpottaa kisoissakin kuten kuvassa jos ylämäkeen tulee ruuhkaa...

[jviirret]

Auttaa selän, tai edes hartioiden, penkistä nostaminen työmatka-ajossakin, peilijäistä mäkeä laskiessa tai irtosoralla. Missä vain tarkkaa tasapainoilua vaaditaan. Jos jollakin on videota Nokian hitaastiajokisoista niin taitaa kaikki "kärki kuljettajat" ajaa selkä irti nojasta?

Jukka

[mhelander]

Auttaa selän, tai edes hartioiden, penkistä nostaminen työmatka-ajossakin, peilijäistä mäkeä laskiessa tai irtosoralla. Missä vain tarkkaa tasapainoilua vaaditaan.

Se on juuri näin. Helikopterilentäjien taitovaatimuksena mainitsemaa kananmunan päällä istumista tässä haetaan, auttaa tasapainoiluun todella paljon, etenkin jos nojakin akseliväli on pitkä jolloin on tasapainoiluun selkä penkissä oltava sekä vauhtia että nopeita ohjausliikkeitä... ei toki käytännössä onnistu ilman tuntuvaa harjoittelua ja refleksien sekä itsetunnon vahvistamista.

[TKorho]

[Wacky]

Jaaha - näit sitten tarpeelliseksi jakaa tämän videon joka todistaa mitä? Ai että joku nojapyörä jonkun ajamana ei noussut mäkeä yhtä nopesti kuin timanttirunkoiset?
Nopeusryhmä 18 mph eli 32 km/h -> maantiepyöräilijät noin hitaissa ryhmissä aina jarruuttaa ennen nousua niin ei ihme jos ei nouse mäkeä nopeasti kun tekniikka on aivan väärä.

[vaaka]

Tuo video oli vitsi ja humoristisesti tehty mielestäni. En ole ryhmissä polkenut pystärilä ja en todellakaan jrruta ennen mäkeä, ihme kuntolua, ikään kuin ei mäesäkin saisi kuntoilla tarpeeksi, joten miksi tuhlata energiaa vapaan alkuvauhdin poistamisella? Todella väärä ajotapa jarrutella ennen mäkeä. Miksei jarrutella saman tien tasaisellakin, olisi yhtä loogista, saa kiihdytellä, polttaa energiaa ja kuntoilla?Tai sitten voisi intervallitreeniä vetää, ehkä paremmin tuloksin. Ammattilaiset vetävät intervalleja, kun tulokset kehittymiselle ovat paremmat.

Oma kokemus mäissä, jotka eivät mene alkuvauhdilla ylös ovat pitkälti painonmukaisia. Pyörän. Tri pyöräni, 10,5 kg, nousee pyöristäni parhaimmin. Mittaamaton mutta painava talvipyöräni tuntuu nostettaessa samalta kokoluokalta painoltaan kuin 19,5 kg retkityyppinen nojapyöräni ja molemmat nousevat yhtä hitaasti ja ovat kuin täi tervassa jyrkissä mäissä. Talvipyöräni ja nojapyöräni eivät pääse yhtä vieressäni olevaa lyhyttä mäkeä, pois pyöräreiteiltä, ylös, mutta 11 kgn maantiepyöräni ja tri pyöräni menevät nyppylän nipin napin.

Vaikken ole ihastunut nojakkini painoon, nousee sekin Linnanmäen polkupyörätietä pitkin pysähtymättä. Ei ole Suomen jyrkin tai pisin mäki, mutta käy jo treenistä. En ole uskaltautunut Itäväylältä nousemaan Hämeentielle vielä, kun paikan rajuden jyrkkyyden puolesta tuntien, epäilen, pystynkö nousemaan olenkaan nojakilla. Talvipyörälläkään en ole viitsinyt yrittää. Vaikka nojakki nousisikin mäen, vauhti on niin pieni, ettei taito vielä riitä kurvailun välttämiseen ja tup pätkä on liian kapea ja liikennöity,m että ei viitsi ottaa rapsua liikenneturvallisuuden vaarantamisesta.

Jos raskas nojakki nousee useimmat mäet kuntoilijan voimin, luulisi retkeily tuntemattomalla alueella olevan ok kuntoilijalle kevyellä pyörällä useimmissa paikoissa tunturien eteläpuolella miinus Salpausselkä ja pahimmat vaaramaastot. Silloin vastaan pitäisi tulla lähinnä yksittäisiä haasteita ja se ei ehkä tapa, jos suostuu pahimmat paikat taluttamaan. Urheilija ja kevyt nojakki= no problem, onhan noita vuoriakin nojakeilla noustu kisossa nopeammin kuin moni pystärikuski ihan Youtubevideoillakin.

Suurin haaste tehon tuoton ohella mäkien nousussa on ajotarkkuus suoralla voiivalla toistuvasti pysyen. Minulla lienee hankalammasta päästä ohjaukseltaan oleva pyörä pienille vauhdeille ylämäissä, eli suoraohjattu alaohjattu. Ymmärtääkseni paljon anteeksiantavampia ohjauksia löytyy ja en tunne itseäni nousukyvyn rajoittamaksi painavalla pyörälläkään. 500 W en jaksa tuottaa minuuttia enempää ja huippupyristys ei ole paljonkaan enemmän. Pro kuskeilla on tuplasta ehkä jopa kuusinkertaiseen nuo huipputehot. Kun on kotta, isompikin kuorma nousee nojatenkin lujaa ja jyrkästä paikasta. Ergo nojakki nousee, kun on nostaja. Pystärikään ei nouse, kun ei ole nostajaa. Ja tiedän nousukyvyissä olevan valtavia eroja, kun tri pyörälläni olen sprintannut yli 20 km/h Linnanmäkeä ja nojakilla menen yksinumeroisilla silti ylös.

Vasta pitkät reissut rokottavat mäkisessä maastossa tarjollaolevaa energiaa tämän nojakin nousemisen raskaudessa vs tri pyöräni. Nojakkini taas voittaa suurimman osan useimpien reissujen ajasta, kun mennään kevyemmin tasaisella ja alamäissä aerodynamiikkaeroista johtuen. Ja vaikka ei mentäisikään, ei ero silti ole käyttötarkoituksessa pyörillä sama. Kun nojakkini on limusiini jousituksen ollessa täysi, niin tri pyörä on "sporttisempi" hakkaava jousittamaton. Ergonomiaero on naurettava ja jos huviksi ajan, eli enemmistö ajasta ja kaikki pitkät vedot, mukavuus voittaa aina. Kokonaisuutena mukavuus on jopa ylämäet huomioiden nojakissa ylivoimaista. Joten ei tule edes kilpailua. Joo houkuttaa kyllä kolmanneksen kevyempi nojakkki paremmin voimansiirron osin pienemmällä massalla ja kitkalla vielä paremman nousu- ja kiihdytyskyvyn saavuttaen Budjettikysymys ja luultavasti myös ajan hehe

[Vilijami]

Kaksrenkaisten ongelmia nuo mäennousukyvyttömyydet

Mulla on lwb tadpolessa lyhin välitys 1,3metriä, eikä mikään (asfaltti) mäki jää nousematta.
Vauhti ei toki silloin päätä huimaa, mutta ei mulla ookkaan mihinkään kiire. Saapahan pitempään nautiskella nojapyöräilystä.