Uustuotteen tuotekehityksen ongelmat ovat hieman hankalat ymmärtää. Tavallisestihan ostelemme massatuotteita, joita on kehitetty pienessä piirissä ja vasta sitten alettu myydä. Jos tuote on uusi, sisältää uusia ratkaisuja ja on lisäksi kallis ja suuri, on sen aiheuttamista vastuista selviäminen erittäin suuri riski pienelle yritykselle. 
Autotehtaatkin ovat joutuneet samoista syistä tekemään erittäin kalliita "takaisinkutsuja", jossa korjataan jokin suunnitteluun jäänyt virhe. Tämä on kallista hommaa ja syö helposti koko katteen, vaikka autotehtailla on korjauspaikkoja ympäri pallon. 
Kinnerit ovat niin harvinaisia, että ne täytyy käydä korjaamassa paikan päällä, tai parhaassa tapauksessa lähetellä vaihto-osia ympäri maailman ja toivoa, että asiakkaat kykenevät ne itse asentamaan. Esimerkkinä vaikkapa Quest mallien uudet takaheilurit. Kinnerin myynnistä saatu kate ei riitä korjausmatkaan kinnerin luokse, ja kinnerin lähettäminen korjattavaksi on vieläkin kalliimpi operaatio. 
Tästä syystä kinneritehdas niin kovin mielellään myy ensmimmäistet kinnerinsä lähimaastoon, josta ne on helppo tuoda korjattavaksi ja vastaavasti vieroksuu niiden lähettämistä vaativille asiakkaille maailman ääriin. Dilemma on hankala. Pitäisi saada kokemusta tuotteen kestävyydestä, mutta mieluummin sellaisilta, joiden tuotteiden korjaaminen on helppo ja halpa hoitaa. 
Minusta tuossa voisi olla ratkaisuna jonkinlainen myyntisopimus, jossa ostaja, saadakseen kinnerinsä ensimmäisten joukossa, sitoutuu korjaamaan myös valmistusvirheistä johtuvia vaurioita omalla kustannuksellaan. Jos ei suostu, saa jonottaa ja odottaa, että piilevät vaurioalttiudet on muiden toimesta löytyneet ja korjattu. 
Onhan tuo epäreilua kaukana asuvia kohtaan, mutta ainahan voi tehdä kinnerinsä itse, jos ei kaupallinen mahdollisuus kelpaa. 