Oman kolmipyöräni mittoja:
Keskiö-penkin etureunan n.75cm, keskiö-taka-akseli 105cm. Leveys mitat unohtu, pitää ne tarkistaa. Leveydet: kampilaakereiden väli 58cm, raideväli takana n.70cm kokonaisleveys n. 88cm. Kyllä kait meikäläisenkin ruumiin rakenteella vois päästä 70cm kokonaisleveyteen.
Yksi valmis kampiakseli tuossa olis, jonka ympärille kinneriä yritän - n. 42cm olis kampilaakereiden väli. Tuota en voi kaventaa, muuten ei kengät mahdu pyörimään. Maavara olis toinen mitta jonka vois päättää - 80-100mm kuullostas hyvältä.
Pyörän kokonaisleveys riippuu sitten paljon kiekkojen sijoituksesta, jos ne laittaa selän taakse - pyörästä tulee kuskin hartioita vähän leveempi. Selkänojan kulmakin vaikuttaa kiekkojen sijoitukseen ja sitä kautta pyörän leveyteen sekä pituuteen - painopisteeseen eli kiikkeryyteen.
Aamulla oli olevinaan selkeä lähtöajatus kinnerin suunnitteluun mutt tähän tää taas palaa, kun ei oo matemaattista lakentamallia eikä osaamista sitä käyttää. Pitää siis tehdä niinku Jooseha ehotti ja kokeilla Kolmipyörällä kiekkoja eri kohdissa.
Viimeksi muokannut PW, 11 Marras 2014, 10:16. Yhteensä muokattu 1 kertaa.
Petri
Nojapyöräfoorumi toimii hyvin, aina saa vastauksen vaikkei kysyiskään mitään.
Minkähänlainen tuosta vennäänpojan mallista tulisi, jos siitä kampiakselista laittaisi suoran kettingin toiseen takapyörään toista seinustaa pitkin ja rungon sille puolen ketjuvoimia pidättelelmään. Ohjaussysteemikin sinne seinustalle, etupyörä kuitenkin keskelle. Kulkua ei sitten tietenkään kuin vain toiselta puolelta, joka olisi tekniikasta vapaa. Nythän tuo ohjaussauva ja runko ovat hankalasti keskellä. Jos kulkupuolelta saisi kynnyksenkin pois ohjaamon yläkaarta tukevoittamalla ja em:n rungon kiertojäykkyyttä lisäämällä, pyörän esteettömälle maalattialle voisi vain kävellä. Tekniikan paino kohdistuisi vetopuolen takapyörälle ja toinen olisi vain hengessä mukana kuten sivuvaunun pyörä.
Minkähänlainen tuosta vennäänpojan mallista tulisi, jos siitä kampiakselista laittaisi suoran kettingin toiseen takapyörään toista seinustaa pitkin ja rungon sille puolen ketjuvoimia pidättelelmään. Ohjaussysteemikin sinne seinustalle, etupyörä kuitenkin keskelle. Kulkua ei sitten tietenkään kuin vain toiselta puolelta, joka olisi tekniikasta vapaa. Nythän tuo ohjaussauva ja runko ovat hankalasti keskellä. Jos kulkupuolelta saisi kynnyksenkin pois ohjaamon yläkaarta tukevoittamalla ja em:n rungon kiertojäykkyyttä lisäämällä, pyörän esteettömälle maalattialle voisi vain kävellä. Tekniikan paino kohdistuisi vetopuolen takapyörälle ja toinen olisi vain hengessä mukana kuten sivuvaunun pyörä.
Siitä tulis sivuvetokinneri, joita foorumilla on pari jo tehtykin. Sivuvetosenahan tuo kannattas toteuttaakin.
Kuvat Jukan, ja Sakarin sivuvetosista ja esikuvastaan rakennusvaiheessa.
Tuo toiselta puolen sisään käveleminen on ollu miullakin mielessä, omaani suunnitellessa eli vastauksena kysymykseesi: siitä tulis PW:n kinneri.
Petri
Nojapyöräfoorumi toimii hyvin, aina saa vastauksen vaikkei kysyiskään mitään.
Yksi valmis kampiakseli tuossa olis, jonka ympärille kinneriä yritän - n. 42cm olis kampilaakereiden väli. Tuota en voi kaventaa, muuten ei kengät mahdu pyörimään. Maavara olis toinen mitta jonka vois päättää - 80-100mm kuullostas hyvältä.
Nyt sulla on jo jalkojen liikerata tiedossa. Aikaisemmin sanoit haluavasi pään pihalle. Kohta on ajoasento siis selvä.
MM kirjoitti:
Nythän tuo ohjaussauva ja runko ovat hankalasti keskellä. Jos kulkupuolelta saisi kynnyksenkin pois ohjaamon yläkaarta tukevoittamalla ja em:n rungon kiertojäykkyyttä lisäämällä, pyörän esteettömälle maalattialle voisi vain kävellä.
Mun silmään tuo ohjaussauva on laidassa jo alunperinkin. Kävellen ei noin matalaan voi mennä Takapuoli edellä taitaa katon kanssa olla kätevintä kynnyksestä riippumatta. Toispuoleisella runkoputkella varmaan ihan järkevä rakenne. Kattoa tuskin kannattaa tukevoittaa merkittävästi. Se kun on voimiin nähden pahasti sivussa.
Kävellen ei noin matalaan voi mennä Takapuoli edellä taitaa katon kanssa olla kätevintä kynnyksestä riippumatta.
Eikö siinä tule rengas eteen? Jos ei tule niin on kiikkerä ajokki. Kuskin painopiste kun on melko lailla takamuksen/sylin kohdalla, jos se ei tule renkaiden väliin kaatuu ajokki helposti kurvissa.
Kävellen ei noin matalaan voi mennä Takapuoli edellä taitaa katon kanssa olla kätevintä kynnyksestä riippumatta.
Eikö siinä tule rengas eteen?
Varmaan tulee. Kätevästi ei noin matalaan kiinteä kattoiseen deltaan taida päästä lainkaan. Tuo on vielä mitoitettu niin että ylimääräistä tilaa ei ole. Kenkälusikan tartteis
Siinähän on nyt oikealla kaksiraiteinen kolmipyörä ilman takaohjausta. -Ehkä.
Liitteet
Jori
On se kumma hyypiö tämä ihminen.
Kun kerran omaksuu tietyn käsityksen ja asenteen jostain asiasta, tulee aivan kuuroksi ja sokeaksi todisteille, jotka kumoaisivat nuo käsitykset, ja varsinkin unohtaa ne. - Sakari Holma
Siinähän on nyt oikealla kaksiraiteinen kolmipyörä ilman takaohjausta. -Ehkä.
No niin onkii - Takaakselien ero vähintäänkin 25cm. Etukiekko ja takakiekko, ei vissiin ihan samassa linjassa ole
Kaikki on jo tehty - Neuvostoliitossa vähintään
Petri
Nojapyöräfoorumi toimii hyvin, aina saa vastauksen vaikkei kysyiskään mitään.
Eiköhän tään omankin kolmipyörän kuvan voi tähän ketjuun lisätä, kaivoin esille muistinvirkistämiseksi ku pyörä ei nyt oo kasassa. Itsekin hämmästyin miten kaukaa takana on kuskinpää
Petri
Nojapyöräfoorumi toimii hyvin, aina saa vastauksen vaikkei kysyiskään mitään.
Eiköhän tään omankin kolmipyörän kuvan voi tähän ketjuun lisätä, kaivoin esille muistinvirkistämiseksi ku pyörä ei nyt oo kasassa. Itsekin hämmästyin miten kaukaa takana on kuskinpää
Tuolla voit hienosti kokeilla telemark-takapäätä. Vetävää pyörää voi siirtää tuon haarukan tilan mahdollistaman kymmenen senttiä eteen ja vapaan pyörän (kuvassa kuskin takana) ainakin saman verran taakse. Vetopito paranee, eikä silti sen enempää keuli etupäätä. Jos ongelma on vain tuo ohjauspito, paranee se siirtämällä vapaata takapyörää taaemmas siirtämättä vetävää eteen. Kun takapyörät ovat telemark-asennossa, on etupyörän parempi olla oikealla sivussa, jottei pyörä kaadu oikealle. Samalla myös ohjauspito paranee hiukan ja oikea takapyörä rullaa lumessa etupyörän tekemää uraa.
Jori
On se kumma hyypiö tämä ihminen.
Kun kerran omaksuu tietyn käsityksen ja asenteen jostain asiasta, tulee aivan kuuroksi ja sokeaksi todisteille, jotka kumoaisivat nuo käsitykset, ja varsinkin unohtaa ne. - Sakari Holma
Näyttää noilta venäläisiltä sivuilta löytävän kaikkea kivaa. Tarttis vaan aikaa ja kielitaidon Silmiinpistävän paljon siellä on mbb-deltoja. Osa näyttää poljettavilta rullatuoleilta
jori kirjoitti:
Kun takapyörät ovat telemark-asennossa, on etupyörän parempi olla oikealla sivussa, jottei pyörä kaadu oikealle.
Pelkkä takarenkailla kokeilu on helppo tehdä ilman radikaaleja muutoksia. Selviää niiden vaikutus kääntyvyyteen. Jos on isompia aikomuksia, kuulostaa etupään muuttaminenkin hyvältä.
Foorumin osio missä linkki on on otsikoitu Museonojapyöriä.
Viittaa varmaan noihin taustalla näkyivin katettuihin ajoneuvoihin. Nämähän poljettavat ovat vieläkin suorastaan prototyyppiasteella: "Takaohjattu trike" ja "Kaksiraiteinen kolmipyörä".
Jori
On se kumma hyypiö tämä ihminen.
Kun kerran omaksuu tietyn käsityksen ja asenteen jostain asiasta, tulee aivan kuuroksi ja sokeaksi todisteille, jotka kumoaisivat nuo käsitykset, ja varsinkin unohtaa ne. - Sakari Holma
Takapuoli edellä taitaa katon kanssa olla kätevintä kynnyksestä riippumatta. Toispuoleisella runkoputkella varmaan ihan järkevä rakenne. Kattoa tuskin kannattaa tukevoittaa merkittävästi. Se kun on voimiin nähden pahasti sivussa.
