Hieno tapahtuma ja olosuhteisiin nähden mahtavat järjestelyt. Upeita paikkoja ja hienoja reittejä. Jopa majoituskustannukset jälkilaskutetaan. Kiitos!
Minulle näyttää käyvän aina samat asiat näillä retkillä. Aurinko polttaa ja pyörä särkyy. Nyt selvisin huomattavan vähäisillä vaurioilla auringon suhteen, kun älysin laittaa anorakin päälle ensimmäisellä tauolla. 50+ rasva ei näytä riittävän. Minä kai jotenkin saan sen pyyhkiytymään pois paikallisesti ja sitten iho palaa siitä kohdin. 
Pyörän hajoaminen oli vuorossa lauantaina velodromilta lähdön jälkeen Pasilan rautatieaseman tunnelissa. Vaihteensiirtäjän runko päätti sanoutua irti toimestaan ja katkesi ilman mitään erityistä syytä moiseen. bujubujulla oli ketjutyökalu ja saimme rikkinäisen vaihtajan pois kierrosta ja tulokseksi kiertyväketjuisen sinkulan. 
Homma toimi kohtalaisesti, mutta kenelläkään ei sattunut olemaan mukana 13 mm vääntötyökalua, jolla olisi voinut puomia pidentämällä kiristää ketjun niin, ettei se olisi päässyt putoamaan. Nyt homma toimi hyvin kun ajettiin suoraan, mutta käännöksissä ja rotvallinylityksissä, hidastetöyssyissä löysä ketju vaihtoi automaattisesti isommalle ylämäessä ja toisinaan pienemmälle, jolloin ketju kiristyi liikaa ja taittopyörän akseli taipui. 6mm akseli ei aivan käsipelissä suostunut taipumaan takaisin suoraksi, vaan siihen tarvittiin esim. kivi. Valitettavasti mm. Vesalan lähiö on niin urbaania aluetta, että kiven, tai muunkaan lyömäastalon, löytäminen oli työn takana. Vain siistiä asfalttia nurmikoita ja kivituhkaa. Ei luonnonkiviä missään.
Jäimme tämän takia muutaman minuutin pääjoukosta ja R.reipas luotsasi minut vähän vähemmän rotvallinylityksiä vaativan reitin Vuosaaren sataman sivuitse. Tulipa siis nähtyä sekin sitten.
Tapahtuman järjestämispaikasta
Tiesin tämän etukäteen, mutta taas varmistui, että joukkotapahtumien järjestäminen lähellä monen osallistujan kotikontuja, häritsee tapahtuman sosiaalista puolta. Tämä ei ole moite järjestäjille, vaan moneen tilaisuuteen perustuva kokemus -lähes luonnonlaki, jolle järjestäjä ei voi oikein muuta, kuin valita paikan kaukana kaikkien kotoa. Nyt se ei ollut mahdollista.
Väki hajautui ajon aikana hitaisiin ja nopeisiin ryhmiin, ja majapaikalla uudelleen paikallisiin ja sukulaisten luona tms. majoittuviin sekä muualta matkustaneisiin Rastilassa yöpyviin ja Rastilassakin useampaan leiriin ympäri aluetta.
Tämä teki renkaanpotkijaisista ja illanistujaisista hiukan hätäisiä ja suppeita, osan väestä karattua kotiinsa ennen kumpaakaan näistä. Tämä ei varmaan haittaa niitä, jotka tulevat näihin tapahtumiin vain ajamaan ryhmässä, mutta haittaa ainakin minua, joka haen ajelun lisäksi sosialiseerausta ja nimimerkkien taakse kurkkimista.
Jos tapahtuma järjestetään paikkakunnalla, jolta iso osa väestä pääsee välillä kotiin, jää tilaisuus valitettavasti joiltain osin pinnalliseksi. Ei sille mitään voi, muuta kuin järjestää tällaiset tilaisuudet jossain "rangaistussiirtolassa", josta ei noin vain karatakaan yöksi kotiin. Näin on ensi vuonna Vääksyssä, jossa ei ole kovin monta osallistujaa, jotka voisivat mennä kotiinsa yöksi.
Vika ei siis ole osallistujien, jotka menevät kotiinsa, vaan näiden lähipiirin, jotka eivät ymmärrettävästi voi käsittää, miksei muka voisi tulla kotiin yöksi, jos kerran noin lähellä tuo tapahtuma. 