Ei minkäänlaista ohjausakselin kallistusta, nollajättö ja renkaan maakosketuspiste liikkuu käännettäessä taaksepäin. Pistä ihmeessä kokeillen, niin nähdään miten toimii 
Jarcco kirjoitti:Yleensä MBB- pyörissä mitä lähempänä ohjausakselilinja on lantiota, sen luontevampaa on kääntyminen.
En allekirjoita. Mun mielestä on luontevuuden kannalta sama vaikka nivel olisi polvien välissä. Ohjaus on vain hitaampi mitä taaempana emäputki on.
Ei oikein pysty kommentoimaan kun en ymmärrä virtuaaliniveliä. Miten tuossa määritellään jättö?
Petri
Nojapyöräfoorumi toimii hyvin, aina saa vastauksen vaikkei kysyiskään mitään.
Noiden vinojen nivelvarsien leikkauspiste on se jätön määrityspiste.
PW kirjoitti:Ei oikein pysty kommentoimaan kun en ymmärrä virtuaaliniveliä. Miten tuossa määritellään jättö?
Ohjausakselin maaleikkauspisteen ja renkaan kontaktipisteen erona, kuten kaikissa muissakin ajoneuvoissa.
Ohjausakseli on tässä kuitenkin virtuaalinen, eli ilmaan piirretty viiva, joka kulkee nivelvarsien leikkauspisteiden (hienosti sanottuna nopeusnapa) kautta, tyhjän päällä, ilmassa ja pyörivän renkaan sisällä. 
Tuo leikkauspiste, eli nopeusnapa ei pysy koko ohjausliikkeen ajan samassa paikassa, vaan hieman siirtyy paikaltaan geometrisistä syistä. Siksi tuo jättö ei ole kiinteä, vaan muuttuu ohjausliikkeen aikana ja on eri kääntökulmilla hieman erilainen. Liike on kuitenkin pientä, eikä siitä tarvitse välittää. Nopeusnapa on kuitenkin aina nivelvarsien jatkeiden leikkauspisteessä.
Tuo on niin vaikea täsmällisesti selittää, että siitä tuskin tulee mitään. Tee siis niin kuten Sakari ja leikkaa pahvista "nivelvarret" ja kytke ne "haarukka"-kappeleen kahteen pisteeseen ja toiset päät "runko"-kappaleen kahteen, hieman etäämmällä toisistaan olevaan pisteeseen pistämällä nuppineula läpi pahvista.
Tämän rakennelman "runko"-kappaleena toimii hyvin huokoinen kuitulevy, korkki tai kumilevy, johon on helppo painaa nuppineula pahvin läpi kiinni. Siihen sitten päälle sommittelet kartongista leikkaamasi osat ja alat leikkiä. Näin minä tein vuonna 1998, kun virtuaalinivelen toimintaa itselleni selvitin. 
Jori
On se kumma hyypiö tämä ihminen.
Kun kerran omaksuu tietyn käsityksen ja asenteen jostain asiasta, tulee aivan kuuroksi ja sokeaksi todisteille, jotka kumoaisivat nuo käsitykset, ja varsinkin unohtaa ne. - Sakari Holma
Onko jorilla mielipidettä virtuaalinivelöidyn jätöstä ja ohjausakselin kulmasta?
Vilijami kirjoitti:Noiden vinojen nivelvarsien leikkauspiste on se jätön määrityspiste.
No mites ohjausakselin kulma tässä määritellään?
Petri
Nojapyöräfoorumi toimii hyvin, aina saa vastauksen vaikkei kysyiskään mitään.
Ylempien ja alempien nivelvarsien jatkeiden leikkauspisteiden ei tarvitse olla päällekkäin. Tällöin niiden kautta kulkeva suora eli kuvitteellinen ohjausakseli on kallellaan. Kunhan hahmotat missä tämä ohjausakseli sijaitsee, osaat määrittää ohjausgeometrian ihan samallalailla kuin todellisen ohjausakselin kanssa.
PW sulla on muuten kukkakeppiohjauksessa virtuaalinen nivel jonka ympäri ohjaustanko kääntyy 
Kun tämä nojapyöräslangi ei ole vielä tarpeeksi epäselvää, niin sivistin itseäni netin syövereissä englannin kielisellä lyhenteellä: VASS, virtual axis steering system. Nyt meillä on lyhenne tällekin ohjaustyypille. Kun tämä on taiteltava (folding) malli, niin pyörätyyppi on siis FMBBVASS.
Saattaa tosin sekoittua kaksipyöräiseen, eli FMBBVASSD3 on kaikille yksiselitteinen
Tulipa taas järjetön ajatus mieleen. Jos tuon Viljamin alkuperäisen virtuaalinivelisen toteuttaa kaksipyöräisenä ja naruperällä, saa pieneen tilaan pakkautuvan pyörän. Etupää toteutettuna Jorin mukaisesti, siis ohjausakselin yläpää mallia tappi ja reikä sekä alapään nivelvarret narusta. Takaosan haarukan nivelöinti toteutettuna Pikametrin tyyliin halkaistulla putkella. Tällöin keula, penkki ja takahaarukka ovat kiinni toisissaan vain kuskin painosta kiristyvien narujen varassa. Pyörän voisi siis tyhjänä hajottaa ilman työkaluja kolmeksi osaksi
Tää on kyl muuttunu mielenkiintoseks rojektiks ja huomaa et muitakin kiehtoo tämmönen hieman monimuitkaisempi mekaniikka!
Hauska visio jooshalta. En ihan jaksanu ajatuksella seurata rakenneta loppuun saakka, mut ainakin sellasen kysymysmerkin bongasin että Kuinkas etupään narunivelvarsien käy jarrutuksessa?..
Narujen löytymistä tietysti tarkoitan ja siihenhän vaikuttaa sit kitkakertoimet ja painopisteen paikat jne..
Härski kirjoitti:Tää on kyl muuttunu mielenkiintoseks rojektiks ja huomaa et muitakin kiehtoo tämmönen hieman monimuitkaisempi mekaniikka!
Hauska visio jooshalta. En ihan jaksanu ajatuksella seurata rakenneta loppuun saakka, mut ainakin sellasen kysymysmerkin bongasin että Kuinkas etupään narunivelvarsien käy jarrutuksessa?..
Narujen löytymistä tietysti tarkoitan ja siihenhän vaikuttaa sit kitkakertoimet ja painopisteen paikat jne..
Oikeassa olet, ei ne kestä naruna jarrutuksia. 
Siksi ne onkin tehty nivelvarsipäisistä putkista, kuten auton raidetanko.
Jori
On se kumma hyypiö tämä ihminen.
Kun kerran omaksuu tietyn käsityksen ja asenteen jostain asiasta, tulee aivan kuuroksi ja sokeaksi todisteille, jotka kumoaisivat nuo käsitykset, ja varsinkin unohtaa ne. - Sakari Holma
Härski kirjoitti:Hauska visio jooshalta. En ihan jaksanu ajatuksella seurata rakenneta loppuun saakka, mut ainakin sellasen kysymysmerkin bongasin että Kuinkas etupään narunivelvarsien käy jarrutuksessa?..
Eipä juututa etujarru-ajatukseen. Takakiekkoon jarru, niin homma toiminee?
Mallinsin olemassa olevan etupään mahdollisimman tarkasti. Sitä voisi hyödyntää ainakin testimielessä. Laitoin varalta 50mm jättöä.
Nivelpisteiden akseleihin piirsin lenkit, joista nostamalla pyörä purkautuu ilman työkaluja.
Selvennystä nivelestä värikuvana. Keltainen on virtuaalinivelvarsi, johon hitsataan vihreä 20mm putki 14mm sisäreijällä. Punainen on 12mm akseli.
Laakereiksi tulee laipalliset liukulaakerit, teflonpinnoitteista metallia. Ulkohalkaisija 14mm, sisähalkaisija 12mm. Laipan ulkohalkaisija 20mm.
Turkoosi on takapyörän tukivarsi. Harmaa on perusrunko, mihin kääntyilevät osat kiinnittyvät.
Mitäs jos teet toiseen päähän kahdet reiät? Saataisiin selvyys jättöasiaan.
Tai ehkä riittäisi, jos aivan droppareiden etu reunassa olisi jätötön kohta. 
