QuattroVelo vs. kolmipyöräiset / nopeus

[Vilijami]

Suppo nimitystä käytetään täällä päin kinneristä. Ja sitten ihmetellään sitä että mies menee supon sisään eikä päinvastoin.

Koskaan kuullutkaan mistään supoista. Kerro lisää. Mikä on etymologia?

[torneol]

Missä tuota uutta lakia voi sitten lukea?

Tuolla on aina ajantasainen lainsäädäntö:

https://finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2018/20180729

Älkää antako vuosiluvun hämätä; lopussa lukee lain voimaantulo, 1.6.2020.

[jori]

Suppo, ei Supo.

Supo.jpeg (50.68 KiB) Katsottu 3422 kertaa

https://fi.wikipedia.org/wiki/Suppo

[Ralii]

Onkos kinnerillä mahdollista ylittää 30kmh keskaria hikoilematta?

Mulle suurin houkutus kinneriin on sääsuoja ja arki-ajot. Houkuttais ostaa joku käytännöllinen kinneri esim mango ja sähköistää se itse.

Toinen vaihtoehto olis sit esim DF Xl luomuna mutta oma kokemuspohja ei oikein riitä näiden vaihtoehtojen arviointiin.

[jori]

Onkos kinnerillä mahdollista ylittää 30kmh keskaria hikoilematta?

Mulle suurin houkutus kinneriin on sääsuoja ja arki-ajot. Houkuttais ostaa joku käytännöllinen kinneri esim mango ja sähköistää se itse.

Toinen vaihtoehto olis sit esim DF Xl luomuna mutta oma kokemuspohja ei oikein riitä näiden vaihtoehtojen arviointiin.

Vähän on omaa kokemusta, mutta mielikuvaksi on Nokian radalta jäänyt että kinnerillä ei kesäkelissä hikoilematta pysty ajamaan. EI siksi, että se olisi niin rankkaa -päinvastoin, vaan siksi, että jäähdytysilmaa tulee niin niukasti.

Tuo ongelma lienee korjattavissa keulan reikää kasvattamalla, mutta kaupallisilla kinnereillä luomuna ajellessa kyllä hikoaa paljon helpommin kuin avopyörällä.

[jvuotila]

Onkos kinnerillä mahdollista ylittää 30kmh keskaria hikoilematta?

En minä ainakaan. Tietysti jos et ole kovin helposti hikeentyvää sorttia ja sinulla on rautainen kunto niin ehkä? Ja tosiaan ilma ei sinne koppiin virtaa juurikaan.

Itseasiassa olen edelleenkin siinä tilanteessa että tunnen ajavani pystärillä helpommin 30 km/h keskaria kuin kinnerillä. Ylämäet on jotenkin tuolla kinnerillä niin raskaita että keskarit romahtaa vaikka tasaisella mentäisiin lähemmäs 40 km/h vauhtia pitkiä pätkiä. Sitten tulee se ylämäki jota kitkutetaan ylös 10 minuuttia nopeudella 6 km/h ja keskarit sukeltaa.

[Mahe]

Onkos kinnerillä mahdollista ylittää 30kmh keskaria hikoilematta?

Mulle suurin houkutus kinneriin on sääsuoja ja arki-ajot. Houkuttais ostaa joku käytännöllinen kinneri esim mango ja sähköistää se itse.

Toinen vaihtoehto olis sit esim DF Xl luomuna mutta oma kokemuspohja ei oikein riitä näiden vaihtoehtojen arviointiin.

Tää on tietenkin yksilöllistä, mutta oma kokemus on että DFXL:llä ei käy hikoilematta edes postilaatikolla Ilmanvaihto alkaa toimia kunnolla n. 20 km/h, mutta selkä kastuu kelistä riippumatta.

Jorin mainitsema keulan reiän kasvatteminen ei helposti onnistu missään kinnerissä jossa sellainen reikä on, kun se keulan reiässä oleva tötterö on tyypillisesti samalla poljinpuomin toisen pään kiinnityspiste eli aikas tärkeä kapistus. Ilma tulee siis sisään poljinpuomin läpi.

Vissiin Alpha7 ja mahdollisesti uudemmissa DF:ssä puomi on kasvatettu 40mm->50mm joten ilmaakin luulis tulevan vähän enemmän.

Mango/Quest/QV ainakin on pohjassa jalka-aukot joista tulee vähän enempi ilmaa sisään, kai.

Mitä sähköihin tulee, jos pysytään laillisissa sähköavustetuissa ilman vakuutuspakkoa (avustus vain poljettaessa, avustus loppuu 25 km/h), ei ole hirveästi pointtia. Liikennevaloista voi päästä liikkeelle vähän nopeammin, ja kaikkein jyrkimmissä nyppylöissä sähkoistä voi olla apua, mutta muuten pääasiassa liikutaan yli 25 km/h nopeusalueella ihan luomuna pahemmin ponnistelematta. Hiki tulee joka tapauksessa.

[Vilijami]

Onkos kinnerillä mahdollista ylittää 30kmh keskaria hikoilematta?

Sähköt rajaa nopeuden lain puitteissa 25km/h, jos ei katsasta mopoksi. Ja mielestäni yli tuon nopeuden pyöräilijät -oli luomu tai sähkö- eivät kuuluu enää kevyen liikenteen väylille. Tuo 30-40km/h nopeus on yleensäkin aika haastava millä laitteella hyvänsä, pyörätiellä vaarantaa toiset ja autojen seassa itsensä.

[jvuotila]

Mitä sähköihin tulee, jos pysytään laillisissa sähköavustetuissa ilman vakuutuspakkoa (avustus vain poljettaessa, avustus loppuu 25 km/h), ei ole hirveästi pointtia. Liikennevaloista voi päästä liikkeelle vähän nopeammin, ja kaikkein jyrkimmissä nyppylöissä sähkoistä voi olla apua, mutta muuten pääasiassa liikutaan yli 25 km/h nopeusalueella ihan luomuna pahemmin ponnistelematta. Hiki tulee joka tapauksessa.

Retkeilyssä olisi minusta paljonkin pointtia jos kinneri reissutavaroineen painaa vaikka 60 kiloa. Ei tarvitse tappaa koipia ylämäissä noilla pikkuteillä. Päivämatkat kasvaisi helposti hyvinkin paljon.

[jvuotila]

Sähköt rajaa nopeuden lain puitteissa 25km/h, jos ei katsasta mopoksi. Ja mielestäni yli tuon nopeuden pyöräilijät -oli luomu tai sähkö- eivät kuuluu enää kevyen liikenteen väylille. Tuo 30-40km/h nopeus on yleensäkin aika haastava millä laitteella hyvänsä, pyörätiellä vaarantaa toiset ja autojen seassa itsensä.

Mites muuten nämä pyörätiet yleensä, käytättekö niitä kinnereillä? Itse en suostu menemään niille kuin pakon edessä. Ne on yleensä niin täynnä routavaurioitu että ovat aivan kamalia ajaa 20" renkailla varustetulla laitteella. Tuntuu että hampaat tippuu suusta siinä ryskytyksessä.

[Saukki]

Enpä minäkään kovin pitkälle pääse kinnerillä hikoilematta.

Mitä sähköavustukseen tulee, niin ainakin täällä tasamaalla kesäkelissä pidän sitä aika turhana. Mulla on keskinopeus oikeastaan koko ajan yli 30 km/h, eli siinä ei kovin paljon ole hyötyä raahata mukana 25 km/h avustavaa sähkömoottoria + akkua. Mäkisessä maastossa ja kaupunkiajossa sähköistä on enemmän hyötyä.

Ja kinneri kannattaa valita ennemminkin niin, että valitsee sellaisen kevyen mallin, jolla pystyy helposti ajella ilmankin sähköjä ja sitten tarvittaessa sähköistää sen. Ei kannata hankkia sellaista painavaa kinneriä, joka on suunniteltu ajettavaksi sähköavulla.

[Vilijami]

Itseasiassa olen edelleenkin siinä tilanteessa että tunnen ajavani pystärillä helpommin 30 km/h keskaria kuin kinnerillä. Ylämäet on jotenkin tuolla kinnerillä niin raskaita että keskarit romahtaa vaikka tasaisella mentäisiin lähemmäs 40 km/h vauhtia pitkiä pätkiä. Sitten tulee se ylämäki jota kitkutetaan ylös 10 minuuttia nopeudella 6 km/h ja keskarit sukeltaa.

Pieni (=250w) vapaakytkimellä varustettu sähköapu pienellä ja kevyellä akulla saattaisi olla ratkaisu tuohon ylämäen ongelmaan. Silloin saisit pidettyä ylämäen vauhdin yli 20km/h, mutta ei hidasta luomu 40km/h vauhteja tasaisella. Pieni akkukin riittäisi, koska avustusta käytettäisiin vain tarvittaessa.

[Saukki]

Sähköt rajaa nopeuden lain puitteissa 25km/h, jos ei katsasta mopoksi. Ja mielestäni yli tuon nopeuden pyöräilijät -oli luomu tai sähkö- eivät kuuluu enää kevyen liikenteen väylille. Tuo 30-40km/h nopeus on yleensäkin aika haastava millä laitteella hyvänsä, pyörätiellä vaarantaa toiset ja autojen seassa itsensä.

Mites muuten nämä pyörätiet yleensä, käytättekö niitä kinnereillä? Itse en suostu menemään niille kuin pakon edessä. Ne on yleensä niin täynnä routavaurioitu että ovat aivan kamalia ajaa 20" renkailla varustetulla laitteella. Tuntuu että hampaat tippuu suusta siinä ryskytyksessä.

Yleensä välttelen. Työmatkalla kuitenkin ajan n. puolet matkasta pyörätiellä, koska ajoradalla on kova liikenne ja tärinäraita. Siinä aika hyvin oppii pyörätien routavauriokohdat ulkoa, kun samaa pätkää veivaa päivittäin. Oudossa kaupungissa taas ei huvittaisi pyöräteillä seikkailla, kun ei osaa reittiä eikä tiedä missä on routavaurioita.

[Mahe]

Tästä ketjusta sais helposti kolme On puhuttu kinneri/streamliner/polkuauto -jaottelusta ja nyt arkiajosta ja väylän valinnasta alkuperäisen aiheen lisäksi

Väylän valkkaan liikennetilanteen ja itse väylän mukaan.

Ruuhka-aikana taajamassa pääasiassa kelvillä, turha ärsyttää ennestään stressin takia järkensä menettäneitä menemällä sekaan tien tukkeeksi.

Kehäkolmosen sisällä kelvillä, liikennettä on sen verran, että sekaan mahtuu liikaa k**ipäitä. Optimoin siis omaakin stressiäni

Syrjemmässä ajoradalla, paitsi jos näen / tiedän että kelvi on hyvässä kunnossa. Eli yleensä ajoradalla

Ajoradalla pikkuteillä reilusti kaistan puolella, isommilla (kaksinumeroiset / osa kolminumeroisista) niin reunassa kuin on turvallista, varsinkin ylämäissä ihan reunassa jos vaan tärinäraita sallii.

Valtateille (yksinumeroiset) en mene kuin äärimmäisestä pakosta (ei vaihtoehtoista kinnerikelpoista reittiä)

[Ralii]

Itseasiassa olen edelleenkin siinä tilanteessa että tunnen ajavani pystärillä helpommin 30 km/h keskaria kuin kinnerillä. Ylämäet on jotenkin tuolla kinnerillä niin raskaita että keskarit romahtaa vaikka tasaisella mentäisiin lähemmäs 40 km/h vauhtia pitkiä pätkiä. Sitten tulee se ylämäki jota kitkutetaan ylös 10 minuuttia nopeudella 6 km/h ja keskarit sukeltaa.

Pieni (=250w) vapaakytkimellä varustettu sähköapu pienellä ja kevyellä akulla saattaisi olla ratkaisu tuohon ylämäen ongelmaan. Silloin saisit pidettyä ylämäen vauhdin yli 20km/h, mutta ei hidasta luomu 40km/h vauhteja tasaisella. Pieni akkukin riittäisi, koska avustusta käytettäisiin vain tarvittaessa.

Jeps. Mullahan on tandemissa 500w vapaakytkimellä varustettu napamoottori jonka tehoo on korotettu tonne 1000w kieppeille. Kahdestaan suoralla tiellä jakso kohtuullisen hyvin mennä lähelle 30kmh ilman avustusta ja mäet vei kivasti aina ylös 25km/h hyytymättä. Siks tää kinneri-setup alkoi kiinnostaa mutta voi olla että parantunut aero eli vähentynyt tuuletus tosiaan tois sitä hikoiluongelmaa sit mukana.

Jälkihiki on varmaan toinen asia mihin pitäis kiinnittää huomiota vaikkei ajaessa niin paljoo soijaa puskiskaan. Työmatkapyörällä tulee aina ajettua vikat pari kilometria ainakin osittain kaasulla tän takia.