Nojapyöräfoorumi

Lyhyin suora ohjaustanko mikä minulla on ollut käytössä on ollut vain noin 20 cm. Tanko oli M5 Ticassa. Eli koko oli sellainen että vaihtajat ja kädet mahtuivat juuri ja juuri kyytiin. Oli itseasiassa aika mukava tanko ja vakaa ajettava. Ticassa ohjaustanko oli aika ylhäällä edessä, osaksi näkökentässä, joten lyhyt tanko sopi siihen hyvin.

Yksi asia minkä olen huomannut on että kun yläohjattavassa pyörässä tanko on leveä ja lähellä, niin että kyynärpäät lepäävät kyljillä, ajo tahtoo olla monesti horjuvaa. Tällöin kai yläruumiin liike vaikuttaa helposti myös ohjaukseen. Mielestäni liian leveällä liian lähellä olevalla tangolla on huono ohjaustuntuma ja systeemi on ruma. Kompromissi taitaa näissä asioissa olla oikea ratkaisu. Urheilullisissa pyörissä kapea, kädet mahdollisimman suorana on kuitenkin omalla kokemuksella se paras ratkaisu - nopea, stabiili ja tarkka.

lowrides kirjoitti:

Lyhyin suora ohjaustanko mikä minulla on ollut käytössä on ollut vain noin 20 cm. Tanko oli M5 Ticassa. Eli koko oli sellainen että vaihtajat ja kädet mahtuivat juuri ja juuri kyytiin. Oli itseasiassa aika mukava tanko ja vakaa ajettava. Ticassa ohjaustanko oli aika ylhäällä edessä, osaksi näkökentässä, joten lyhyt tanko sopi siihen hyvin.
...

Millä etäisyydellä kasvoista, senttimetreissä? Tai esim. sivuprofiilipiirros auttaisi.

lowrides kirjoitti:

Yksi asia minkä olen huomannut on että kun yläohjattavassa pyörässä tanko on leveä ja lähellä, niin että kyynärpäät lepäävät kyljillä, ajo tahtoo olla monesti horjuvaa. Tällöin kai yläruumiin liike vaikuttaa helposti myös ohjaukseen. Mielestäni liian leveällä liian lähellä olevalla tangolla on huono ohjaustuntuma ja systeemi on ruma.

Tai sitten vain johtuu siitä, että lähellä oleva tanko on kauempana ohjausakselista ja näin ohjatessa pitää tehdä laajempia liikkeitä. Suora tanko tosiaan toimii jos se on niin kaukana että kädet on liki suorassa. Tällöin se vain pitää nostaa ylös jotta polvet ei ota siihen ja sitten se onkin herkästi näkökentässä. Liki suora tanko minullakin oli tuossa 24/24swb:ssä mutta loivemmilla nojakulmilla auttamattomasti näkökentässä:

http://www.kotinet.com/ninajukk/24swb.htm

Jukka

lowrides kirjoitti:

Yksi asia minkä olen huomannut on että kun yläohjattavassa pyörässä tanko on leveä ja lähellä, niin että kyynärpäät lepäävät kyljillä, ajo tahtoo olla monesti horjuvaa. Tällöin kai yläruumiin liike vaikuttaa helposti myös ohjaukseen.

Näinhän esim. miunlla on nykyään, mutten ole kyllä missään vaiheessa kokenut yläruumiin kytkentää ohjaamiseen ajovakautta heikentävänä. Sehän on polkupyörä, asiaan kuuluu että kaikki liikkeet vaikuttavat tasapainoon. Jos jossain ylämäessä joutuu ylävartalotöihin, tulee yleensä kuitenkin kiskottua tangosta niin kovaa polkemista vastaan, että polkeminen joka tapauksessa vaikuttaa ohjaukseen, ihan kuin pystypyörällä seisoessa.

Käsien asento on jopa leppoisa. Kädet eivät väsy vaikka ajaisi koko päivän, kun ne on molemmista päistä kunnolla tuettu. Tangosta ei tarvitse mitenkään erikseen pitää kiinni, kyllä ne kädet pysyvät siinä pitämättäkin.

Aerodynamiikan kannalta ratkaisu on tietty täysi katastrofi. Mutta se onkin mukavastiajopyörä, ei kovaa-ajopyörä.

lowrides kirjoitti:

Lyhyin suora ohjaustanko mikä minulla on ollut käytössä on ollut vain noin 20 cm. Tanko oli M5 Ticassa. Eli koko oli sellainen että vaihtajat ja kädet mahtuivat juuri ja juuri kyytiin. Oli itseasiassa aika mukava tanko ja vakaa ajettava. Ticassa ohjaustanko oli aika ylhäällä edessä, osaksi näkökentässä, joten lyhyt tanko sopi siihen hyvin.

Yksi asia minkä olen huomannut on että kun yläohjattavassa pyörässä tanko on leveä ja lähellä, niin että kyynärpäät lepäävät kyljillä, ajo tahtoo olla monesti horjuvaa. Tällöin kai yläruumiin liike vaikuttaa helposti myös ohjaukseen. Mielestäni liian leveällä liian lähellä olevalla tangolla on huono ohjaustuntuma ja systeemi on ruma. Kompromissi taitaa näissä asioissa olla oikea ratkaisu. Urheilullisissa pyörissä kapea, kädet mahdollisimman suorana on kuitenkin omalla kokemuksella se paras ratkaisu - nopea, stabiili ja tarkka.

"Urheilullisissa pyörissä kapea, kädet mahdollisimman suorana on kuitenkin omalla kokemuksella se paras ratkaisu - nopea, stabiili ja tarkka"

Kerro tai näytä kuva, missä pyörässä voi ohjaustanko olla kapea ja kädet mahdollisimman suorina. Eikö kädet tule silloin polvien eteen käännyttäessä tai sitten ohjaustanko tulee näköesteeksi?

Olen nyt tehnyt kolme n. 20 km lenkkiä sh11:llä ja koittanut puoliväkisellä totutella itseäni heinäsirkkaohjaukseen. Lämmintä, kun on ollut, ovat kyynärsisätaipeet hikoilleet ja olen kaatunut ainakin kolme kertaa eri pysähtymistilanteissa. Kädet eivät ole vieläkään tottuneet ja kaipailevat lekoa ala-asentoa. Menin onneton innoissani leikkaamaan alaohjaustangot etuhaarukasta pois.

Sakari

irakas kirjoitti:

"Urheilullisissa pyörissä kapea, kädet mahdollisimman suorana on kuitenkin omalla kokemuksella se paras ratkaisu - nopea, stabiili ja tarkka"

Kerro tai näytä kuva, missä pyörässä voi ohjaustanko olla kapea ja kädet mahdollisimman suorina. Eikö kädet tule silloin polvien eteen käännyttäessä tai sitten ohjaustanko tulee näköesteeksi?

Lowridesillä varmaan suorituskyky ratkaisee käytännöllisyyttä enempi, eli hyväksyy tuon näkökenttän supistumisen.
Näissä korkeammissa vaakaan tai alaviistoon poljettavissa yläohjauksen toteuttaminen on paljon vapaampaa:

Polvet jäävät polkiessa alemmas ja tangon paikka voi olla oikeastaan missä vaan mihin kädet ylettyy

Jukka

Jukka toi esille tuolla sh14 osastolla kuvan yhdestä lowracerista:

Muuten varmasti hyvä nojakki, mutta minusta tässä on hyvä malliesimerkki ohjaustangosta, joka selvästi rajoittaa kääntymiskulmaa. Alaskäännetyt kädensijat ottavat käännettäessä turhan päiten liian aikaisin kiinni joko vatsaan (jos sitä on) ja joka tapauksessa polviin. Niskatukikin noin loivassa selkänojassa pitäisi olla.

Sakari

irakas kirjoitti:

Muuten varmasti hyvä nojakki, mutta minusta tässä on hyvä malliesimerkki ohjaustangosta, joka selvästi rajoittaa kääntymiskulmaa. Alaskäännetyt kädensijat ottavat käännettäessä turhan päiten liian aikaisin kiinni joko vatsaan (jos sitä on) ja joka tapauksessa polviin.

Siinähän on nivel, tankoa voi nostaa jos joutuu tekemään poikkeuksellisen jyrkän mutkan, ja muuten meinaa ottaa kiinni.

Paikallaan vekslatessa yläohjaus on ainakin minulla näppärämpi kuin se vanha alaohjaus, kun alaohjaus ei mennyt noin 45 astetta pitemmälle, tämä yläohjaus menee vaikka kokonaan ympäri jos välttämättä haluaa. Asia nyt tulee yleensä ajankohtaiseksi vain ja ainoastaan pyörää firman pyörätallissa pysäköidessä, siellä kun on hieman ahdasta.

irakas kirjoitti:

Jukka toi esille tuolla sh14 osastolla kuvan yhdestä lowracerista:

Muuten varmasti hyvä nojakki, mutta minusta tässä on hyvä malliesimerkki ohjaustangosta, joka selvästi rajoittaa kääntymiskulmaa. Alaskäännetyt kädensijat ottavat käännettäessä turhan päiten liian aikaisin kiinni joko vatsaan (jos sitä on) ja joka tapauksessa polviin. Niskatukikin noin loivassa selkänojassa pitäisi olla.

Nää on näitä myyntikuvia. Selkänoja ja tanko väännetään mahdollisimman alas jotta saadaan virtaviivaisen näköinen kuva, välittämättä siitä voiko ko. säädöillä kukaan ajaa. Tässä kuva samasta pyörästä, tod. näk. säädöillä joilla ajaminen on mahdollista

Käytännössä kaikki pyörien valmistajat käyttävät samoja kikkoja kuvia ottaessaan, pystympään säädettynä pyörä ei vain näytä niin houkuttelevalta kuin litistetty.

Jukka

Otin vielä kuvan sh11:n ohjauksesta ennenkuin lähden sitä muuttamaan suorakätiseksi (Oliko se nyt teräsmiesohjaus?):

En nimittäin millään totu tähän heinäsirkkaohjaukseen, kun tiedän, että ohjaus voisi olla parempi. Aion nyt kokeilla ohjausta suorilla käsillä tapahtuvaksi, josko se olisi yhtä hyvä kuin suora alaohjaus.

Lämpömittarista nippa nappa näkee, että kuvaushetkellä on lämpöä 27,6 astetta.

Sakari

irakas kirjoitti:

Aion nyt kokeilla ohjausta suorilla käsillä tapahtuvaksi, josko se olisi yhtä hyvä kuin suora alaohjaus.

Ei se ainakaan olkapäille ole yhtään parempi, koska kädet heiluu koko pituudeltaan ilmassa kuten alaohjauksissakin.
Lisäksi jos sinulla on vaikeuksia pitää käsiä tangossa, niin suorilla käsillä se on vielä vaikeampaa.

Jukka

Olen nyt lähiakoina päässyt koeajamaan Savenmaa Alku ja Hase Kettwiesel, joissa kummassakin ohjaus oli pystyssä. Mielestäni niissä oli kuitenkin jarrujen käyttö hankalaa ja vaihteiston käyttö myös kierrettävästä valitsimesta oli mielestäni hankalaa kun siitä ei saanut kunnollista puristusta kämmenen alaosalla. Vaakasuuntainen ohjaus tuntuu itsestäni kuitenkin paremmalta ja SH8 ohjaus on itselleni ainakin juuri oikeassa kohdassa. Ei aiheuta kurotteluja tai liian lähellä olemista. Nappivaihteet toimii myös hyvin, välillä joutuu lämpitilojen muuttuessa säätämään vaijerin pituutta kääntämällä säätöruuvia puolikierrosta, jotta vaihteisto vaihtaa hyvin.

psa kirjoitti:

Olen nyt lähiakoina päässyt koeajamaan Savenmaa Alku ja Hase Kettwiesel, joissa kummassakin ohjaus oli pystyssä. Mielestäni niissä oli kuitenkin jarrujen käyttö hankalaa ja vaihteiston käyttö myös kierrettävästä valitsimesta oli mielestäni hankalaa kun siitä ei saanut kunnollista puristusta kämmenen alaosalla. Vaakasuuntainen ohjaus tuntuu itsestäni kuitenkin paremmalta ja SH8 ohjaus on itselleni ainakin juuri oikeassa kohdassa. Ei aiheuta kurotteluja tai liian lähellä olemista. Nappivaihteet toimii myös hyvin, välillä joutuu lämpitilojen muuttuessa säätämään vaijerin pituutta kääntämällä säätöruuvia puolikierrosta, jotta vaihteisto vaihtaa hyvin.

Nappivaihteilla varmaan tarkoitat vipuvaihtimia, jotka ovat myös tässä sh11:ssa. Ne toimivat tosiaan paljon paremmin kuin kierrettävät vaihtimet. Vaikka ovat Biltemasta ostetut.

Sakari

jviirret kirjoitti:

irakas kirjoitti:

Aion nyt kokeilla ohjausta suorilla käsillä tapahtuvaksi, josko se olisi yhtä hyvä kuin suora alaohjaus.

Ei se ainakaan olkapäille ole yhtään parempi, koska kädet heiluu koko pituudeltaan ilmassa kuten alaohjauksissakin.
Lisäksi jos sinulla on vaikeuksia pitää käsiä tangossa, niin suorilla käsillä se on vielä vaikeampaa.

Jukka

Saattaa juuri näin olla ja siksi olenkin aika epätietoinen, mitä tekisi. Heinäsirkkaohjaus ei ole ollenkaan rasittanut olkapäitä, mutta se on osoittautunut hankalaksi kaupunkiajossa kiverissä käännöksissä ja varsinkin vastamäessä käännettäessä. Ajo on jotenkin hermostuttavaa eikä ollenkaan niin leppoisaa kuin alaohjauksella.

Olen ajatellut, että teinkö liian äkkinäisen ratkaisun, kun rälläköin alaohjaustangot pois, kun saattoi olla niin, että olkapääkipu johtui siitä, että ohjauslaakerit olivat liian tiukalla, ohjaus jäykkä ja olkapää rasittui sen takia. Kun putsasin laakerit ja jätin vähän löysemmälle, on ohjaus nyt paljon kevyempi, ja voisi homma taas toimia alaohjauksena ilman olkapääongelmia.

Sakari

Elä Sakari ainakaan suorin käsin ajamaan ala, varmaan huonoin vaihtoehto. Itellä kun on nivel tuossa ohjain putkessa, niin sitä voi pukata eteempäin ajaessa, ei yhtään tunnu hyvältä kädet suorana. Mikä tuossa heinäsirkassa tarkalleen mättää? Veikkaisin että leveys, noin kapea tanko ei taida sopia kuin suoraan kilpa-ajoon Jos nykyinen tangon etäisyys ei tunnu liian pieneltä, kokeile sitä leveempää, hiukan kaartuvaa tankoa. Luulisin että kaupunkiajo ja käännökset tulee huomattavasti helpommiksi.