Nojapyöräfoorumi

jori kirjoitti:

Hyvä analyysi jo valmiina, joten ei tarvitse kysellä siitä, mutta voisit tuon kokemuksen perusteella miettiä, vaikuttiko pyöräsi normaalia edempänä sijainnut kampikeskiö onnettomuutta pahentavasti vai olisitko pystymmällä pyörällä satuttanut itseäsi pahemmin. Tarkoitan lähinnä sitä, että nopeuttiko matampi istumakorkeus kaatumista niin, ettet ehtinyt saada jalkaa kunnolla allesi, vaan kaaduit nurin asti.

Mun työmatka CF on melkein kuin normaali miesten pyörä:

Istumakorkeudeltaan eroaa reilu 5cm tavalliseen pyörään ja alle 5cm yksipyöräiseeni(satula vähän normaalia alempana). Joltakin kaatumiselta on saattanut pelastaa kun jalka on tukevasti maassa vaikka pyörä on vain vähän kallistunut, jossakin tilanteessa taas ehkä ratkaisevat sentit ettei ehdi tukevasti laskea jalkaa maahan kun on jo myöhäistä. Aika marginaalinen ero kuitenkin eikä voi sanoa olisiko nyt ollut parempi olla korkeammalla vai matalemmalla pystärillä liikkeellä.

jori kirjoitti:

Tässä viittaan nimenomaan tuohon vertaamaasi yksipyöräiseen, jolla kaadutaan täysin pystystä asennosta ja korkeammalta, jolloin on enemmän aikaa asettaa jalat alle kaatumissuuntaan.

Yksipyöräisellä en edes laske kaatumiseksi jos ei alas tullessa kädet ota maahan, muut on vain tahattomia pysähtymisiä Vertasin vain vaurioeroja tilanteissa joissa toisessa kaatuminen on todennäköistä ja toisessa se tulee täysin yllättäen.
Kolmas tilanne, joka usein pelastaa lähes kaikilta vaurioilta, on humalassa ajaminen. Siinähän kaatumista ei välttämättä tajua ennen kuin makaa maassa, kädet tangossa ja jalat polkimilla

Jukka

jviirret kirjoitti:

Eturenags lukkoon jarrutuksessa, vähän ehdin ottaa jalalla kaatumista vastaan, mutta siitä huolimatta kaaduin ja löin oikean polven ja vasemman käteni tiehen.

Sanoisin että varsinainen virhe oli käyttää etujarrua... toki puolustuksena on tuo 95% sula--aste. Kun kurvissa erehtyy liukkaalla tarjoamaan etujarrua lähtee etupyörä myös nojapyörässä alta ennen kuin ehtii kissaa sanoa, vaikka olisi mikä nastarengas.

Nämä opit mielessä itse en käytä etujarrua talvikeleillä kuin suoraan ohjatessa ja silloinkin on varautuminen mahdolliseen luistoon mielessä jotta pysyy pystyssä.

Toki olihan tuossa vähän liikaa tilannenopeutta, toisaalta sitä tarvittiin. Jälkiviisaana olisin itse yrittänyt vain takajarrulla hidastaa tien toisella puolella ja jos kääntäessä olisi lähtenyt luistoon niin vähemmän jarrua ja antaa mennä suoraan. Tai sitten ohjaus suoraksi ja molemmat jarrut pohjaan, jalat samalla maahan.

mhelander kirjoitti:

Sanoisin että varsinainen virhe oli käyttää etujarrua...

Piti pari päivää "pohtia" ennen kuin keksin syyn virheelliselle jarrujen käyttötottumukselleni. Enkä oikein hyvää syytä keksinyt, tässä kuitenkin pari:
-Etujarru toimii johdonmukaisemmin kun vaijeri on lyhyempi(siksi ei jäädy niin helpolla) eikä vanne ole töhriytynyt ketjuöljyyn. Lisäksi tuossa electran takajarrussa on jatkuva säätämisen tarve. Ketjua pitää aika ajoin kiristää rengasta siirtämällä ja aina ei vain vihti säätää vannejarrua uudelleen
-Etujarru toimii vasemmalla kädellä samalla kun oikea haroo sopivaa vaihdetta jarrutuksen jälkeiseen kiihdytykseen.
Kesän aikana selkäytimeen juurtuneet käyttötottumukset eivät ole yleensä talven aikana muuttuneet, jarrutuksia tulee niiin harvoin, tilanteet ovat ennakoitavissa ja tuollainen liukkauden yllättäminen viikon plussakelien jälkeen on ihan ainutlaatuinen kokemus.

Jukka

Niin, jarrujen käyttöä mun piti alkaa opiskelemaan heti kun lowracerin hankin, ennen sitä oli n. 15 vuoden ajamattomuus fillarilla ja varsinkin talvikeleillä...

jviirret kirjoitti:

Piti pari päivää "pohtia" ennen kuin keksin syyn virheelliselle jarrujen käyttötottumukselleni. Enkä oikein hyvää syytä keksinyt, tässä kuitenkin pari:
-Etujarru toimii johdonmukaisemmin kun vaijeri on lyhyempi(siksi ei jäädy niin helpolla) eikä vanne ole töhriytynyt ketjuöljyyn. Lisäksi tuossa electran takajarrussa on jatkuva säätämisen tarve. Ketjua pitää aika ajoin kiristää rengasta siirtämällä ja aina ei vain vihti säätää vannejarrua uudelleen

Levyjarrut... no joo, tosiaan hydraulinen levyjarru takana ratkaisisi kaikki nuo ongelmat. Teho riittää, tuntuma on aina hyvä ja mikään muu säätäminen ei vaadi jarrujen suhteen toimenpiteitä kunhan takakiekko keskittyy kunnolla haarukkaan. Jos haarukka on hahloilla niin sitten jarrusatulan laippa pitäisi olla siirrettävä, jos ei niin sama ongelma kuin vannejarruilla.

jviirret kirjoitti:

-Etujarru toimii vasemmalla kädellä samalla kun oikea haroo sopivaa vaihdetta jarrutuksen jälkeiseen kiihdytykseen.

Tämän takia multa lähti parin kuukauden ajojen jälkeen grip-shift vaihdekahvat maasturista. Talviajossa ja etenkin maastossa on mulle tärkeää että pystyy jarruttamisen aikana myös vaihtamaan vaihteita. Peukalokahvoilla ja tehokkailla sekä tunnokkailla nestejarruilla voi pitää pikkusormella ja nimettömällä tangosta kiinni, jarruttaa etu- ja keskisormilla ja käyttää vaihdeliipasimia peukalolla. Pysyy jopa pystyssä tiukoissa paikoissa.

Käytännössä yhtä hyvin toimii takavetosten maantienojakkien tangonpää-jarrukahvat yhdessä Double Tap peukalovaihdekahvojen kanssa mutta ote tangosta on molempia käyttäessä vähän huterampi, ei yleensä ongelma tiellä ajaessa.

jviirret kirjoitti:

Kesän aikana selkäytimeen juurtuneet käyttötottumukset eivät ole yleensä talven aikana muuttuneet, jarrutuksia tulee niiin harvoin, tilanteet ovat ennakoitavissa ja tuollainen liukkauden yllättäminen viikon plussakelien jälkeen on ihan ainutlaatuinen kokemus.

Totta, ainakin vauhdit laskee kesän 30-50:n lukemista 20:n tuntumaan ja edes alamäessä ei pahemmin rullaa, jarruja ei kovin paljoa tarvi muulloin kuin porukkalenkeillä ettei rytise.

Tuolla lowracerilla kun opettelin talvella nojailemaan sliksit alla niin vaikka kesällä tulee sillä käytettyä lähes pelkästään etujarrua (etenkin jos takana on täyshiilarinen kiekko) niin talvella oppii nopeesti olemaan täysin käyttämättä etujarrua vaikka takajarrun teho onkin olematon. Nimittäin slikseillä etujarrutus vetää pyörän alta ennen kuin ehtii kissaa sanoa.

Nyt maastoajon kehittämillä reflekseillä jos tulee paniikkitilanne niin pudotan molemmat jalat maahan ja sitten vasta molemmilla jarruilla tehokas jarrutus. Pysyy paremmin pystyssä. Äkkitilanteissa vaan pelkästään takajarrua ja jos lähtee sladiin niin koivet maahan ja yritys pysäyttää. Lowraceri kun ei paljoa käänny äkisti niin hommasta tulee aika mielenkiintoista... siksi sillä olen ajanut MP:n jälkeen talvella vain pari kertaa. MP:llä en sitten montaa kertaa kun maasturin sain tehtyä.

Semmonen ero on tullu mun talviajoon maasturilla että kun siinä on kunnon renkaat ja on muutenkin helpompi käsiteltävä niin eipä noita kaatumisia tule ihan helpolla. Ehkä myös eteen tulee katsottua eri ajatuksella ja varauduttua paremmin vaikeisiin paikkoihin. Noilla nastarenkailla ja käsiteltävyydellä sillä voi käytännössä vetää molemmat jarrut pohjaan ja silti ei karkaa alta ainakaan lumella, porukkalenkeillä saa olla tarkkana ettei kukaan tule konttiin jos vaikkapa edessä joku kaatuu, toisaalta tällä kehtaa väistää vaikka pidemmällekin pöpelikköön ilman kaatumisia.

mhelander kirjoitti:

Levyjarrut...

Kunhan tuosta kiekosta aika jättää niin vaihdan tilalle jalkajarrulla olevan. Voi tosin hetki mennä kun ajoa tulee 1000-1500km/vuosi ja nyt vasta kolmas vuosi menossa

Jukka

Helsinki 9.2.2015 n. klo 11

Mellunmäessä Naulakalliontietä alas n.44 km vauhdilla
ja loivaan ylämäkeen koulun kohdalla vauhti n.24km, kun takarengas
pomppas jäisestä auton renkaan urasta ylös ja
härveli poikittain ja nurin....
Kävi kai tuuri, kun en edes mustelmaa saanut aikaiseksi.
Ja Catrikekin oli ihan ok, kun sitä hetken haastattelin.....

Stapani kirjoitti:

härveli poikittain ja nurin....

Ja Catrikekin oli ihan ok, kun sitä hetken haastattelin.....

Ei tainnut olla ne 650c kisakiekot alla?

Jukka

Stapani kirjoitti:

Helsinki 9.2.2015 n. klo 11

Mellunmäessä Naulakalliontietä alas n.44 km vauhdilla
ja loivaan ylämäkeen koulun kohdalla vauhti n.24km, kun takarengas
pomppas jäisestä auton renkaan urasta ylös ja
härveli poikittain ja nurin....
Kävi kai tuuri, kun en edes mustelmaa saanut aikaiseksi.
Ja Catrikekin oli ihan ok, kun sitä hetken haastattelin.....

Mitäs arvelette tuossa vauhdissa kaatumisen aiheuttaneen, jos alla olisi ollut pystypyörä.

Hyviä selityksiä sille miksei ihminen huomaa liikenteessä kaikkea + ohjeita:
http://www.londoncyclist.co.uk/raf-pilo ... -cyclists/

Koko artikkeli: https://dl.dropboxusercontent.com/u/904 ... 0Final.pdf

Tässä autenttista videota onnettomuuspaikalta.

Be careful out there.

pketola kirjoitti:

Tässä autenttista videota onnettomuuspaikalta.

Be careful out there.

Jännä, miten sokki aiheuttaa selkeyttä ja terävyyttä raportointiin. Joskus tuntuisi olevan toimittajillekin tarpeen jonkinlainen sokkitila.

Laitetaan nyt sitten tännekin tämä.

Saukki kirjoitti:

En nyt oikein tiedä, että kuuluuko tämä tänne vai tuonne onnettomuusketjuun, tai vaikka johonkin huumoriketjuun. Mutta tässä se nyt on. Koko lyhyen lenkin pysyin hyvin pystössä epätasaisilla ja jäisillä teillä, vaikka välillä vähän meinasikin horjahtaa. Mutta sitten viime metreillä kotipihassa jäätikön päälle satanut lumi teki tepposet. Ensin horjahdin (taisi eturenkaalta loppua pito), sitten yritin päästä uudelleen liikkeelle, mutta takarengas pyöri tyhjää jäätiköllä ja siitä sitten nurin. Ei riittänyt Marathon Wintereissä pito. Onneksi pihan valvontakamera tallensi tämän vuoden ensimmäisen kaatumisen.

Hopea kirjoitti:

...Päivitys tilanteeseen 10.2.2015:
Okka ilmoitti että Gekko on rungoltaan kunnossa. Uusiksi menee oikeanpuoleinen etukiekko napadynamoineen (se oli saanut pahiten siipeensä) sekä kammet, etuhammasratas ja sen suojat. Ei siis paha, kunhan valmistuisi ennen kesäkelien tuloa...

Tässä on mennyt pieleen lähes kaikki, mitä noin vähissä jutuissa voi mennä pieleen. Joka tapauksessa eilen käydessäni Lauttasaaressa kaikki osat olivat kasassa ja puuttui sen verran työtä että perjantaina ehkä saan Gekkon takaisin ajoon. Toivossa on hyvä elää, sano...

Onneksi pyöräteitä on sen verran harjattu, että kaksipyöräiselläkin jo pääsee.

Otetaas tämä tänne, vaikkei kyseessä olekaan nojapyörä.

http://yle.fi/uutiset/valtatiella_pyora ... ta/8003187

Oikeus saivartelee ajamisesta reunaviivan "väärällä puolella". Ei kai tämä voi olla totta Suomessa?

Jos valtatiellä pyöräilijän päälle saa ajaa joutumatta vastuuseen, Suomeen pitää HETI saada 60 000 km pyörätietä! Toivottavasti tämä menee korkeimpaan oikeuteen asti, eihän tässä ole mitään järkeä. Millaisia arvontakoneita meidän nykyiset raastuvanoikeudet oikein ovat?

Linkkasin saman jutun toiseen ketjuun - löytyykö laista tosiaan pykälä jonka mukaan pitää ajaa pientareella? Kuinkas kinnerit ym?
Shocked miekin!