Nojapyöräfoorumi

PW kirjoitti:

20160403_161056.jpg

Pasilassa eilen parkkeerasin moottoripyörän viereen. Jos miul ois motskari sen täytys olla tommonen;)

Olitko Helsinkinojakilla liikkeellä? Värikin on sama –paikoin.

jori kirjoitti:

PW kirjoitti:

20160403_161056.jpg

Pasilassa eilen parkkeerasin moottoripyörän viereen. Jos miul ois motskari sen täytys olla tommonen;)

Olitko Helsinkinojakilla liikkeellä? Värikin on sama –paikoin.

No se oli siinä kasattavana - Helsinkinojakki.

Rottapyörälook on aina varma valinta. Niitä ritsoja ei varasteta...

Murskasin ennätykseni verrokkilenkillä tri pyörällä, kun su aamulla ei ole niin paljon esteitä ajolle. 51 min > 44 ja rapiat. Ei paha huomioiden väsy eilisestä rääkistä.

Myöhemmin läpimurtoja kaksi väärän käden frisbeen heittotekniikkaan. Käytettävyys mahtuu jo radalle ainakin avoimiin paikkoihin ja pituus pitää setviä, kun on tyyntä ja pitkät lätyt mukana. Nyt meni tuulen avulla hitaat kiekot lähelle tyynen nopean kiekon enkkaa. Se tarkoittaa ihan muuta mittaa nopeille kiekoille. Juhlapäivä kahden lajin edistyksissä merkittävästi. Ei ole ennen noin mehukasta päivää ollut ja ei ehkä toistu. Ei haittaa, johan tässä iloa ja hyötyä tulikin.

Jos oikein mittasin, Pääskylänrinteen jyrkin kohta on 19,4 % ja yrittäessäni maksimikadenssia pienellä vaihteella penkistä irti hyoähdellen kadenssista ja liian pienestä vaihteesta johtuen vauhti oli 22 km/h. Hermojen nopeutusta haen maksimikadenssilla ja ylämäkeen sijoitus tehon tuoton treeninä sekä laillisissa nopeuksissa pysymisessä. Muissa mäissä sama hulina.

vaaka kirjoitti:

Murskasin ennätykseni verrokkilenkillä tri pyörällä, kun su aamulla ei ole niin paljon esteitä ajolle. 51 min > 44 ja rapiat. Ei paha huomioiden väsy eilisestä rääkistä.

44 ja rapiat mitä yksikköä?

Ai nyt mä ymmärsin. PUdotus 51 minuutista 44:ään. Okei. Aika kova muutos.

En usko hetkeäkään, että punttis ja kuntopyöräily talvella olisi auttanut noin suureen muutokseen. Enemminkin varmaan luulen arvaan, että kunto kasvoi sen verran, että jaksoi painaa pidemmän ajan kovaa, kun seis ja kiihdytys profiili Helsingin keskustassa on tyypillistä ja vältin sen aikaisella ajankohdalla. En kyykännyt pahasti rypistelystä huolimatta, vaikka hetkittäin hengähtelinkin. Kuumemmalla säällä ilman edeltävän päivän rääkkiä seuraava enkkayritys varmaan. Kiva muutos kumminkin. On tämä kaupunkiajo vaan oma lajinsa maantiehen verrattuna.

vaaka kirjoitti:

En usko hetkeäkään, että punttis ja kuntopyöräily talvella olisi auttanut noin suureen muutokseen. Enemminkin varmaan luulen arvaan, että kunto kasvoi sen verran, että jaksoi painaa pidemmän ajan kovaa, kun seis ja kiihdytys profiili Helsingin keskustassa on tyypillistä ja vältin sen aikaisella ajankohdalla. En kyykännyt pahasti rypistelystä huolimatta, vaikka hetkittäin hengähtelinkin. Kuumemmalla säällä ilman edeltävän päivän rääkkiä seuraava enkkayritys varmaan. Kiva muutos kumminkin. On tämä kaupunkiajo vaan oma lajinsa maantiehen verrattuna.

Nyt ei olla kyllä turvallisella tiellä, kun kaupunkialueella ajetaan ennätyksiä. Tämä kuuluu sarjaan työmatkatempo, johon suhtaudun nyreästi, sillä siinä asetetaan sivulliset vaaraan jonkun aivan tyhjänpäiväisen itse keksityn kilpailun tai ennätyksenrikkomisen takia. Liikennealue ei ole kilpakenttä, joten järki päässä noissa "ennätysten" rikkomisissa.

Kaikenlainen määrän mittaamiseen perustuva kilpailu elämässä johtaa ennemmin tai myöhemmin pahoihin asioihin. Keskittykää laatuun!

Laitan tämän tänne kun tuo vitutusketju on niin pahasti suositumpi Enkä muutenkaan suostu kirjoittamaan vitutusketjuun, sitäpaitsi, olishan tässä voinut huonomminkin käydä, olkoon se vaikka syynä tämän ketjun käyttöön.

Poika 5v innostui skeittaamisesta. Tuntui niin mukavalta hommalta että minäkin hankin longboardin. Mutta niin siinä vain kävi että aloitin harrastuksen uudelleen siitä mihin lopetin 28v sitten, eli käsiremonttiin... Tällä kertaa ei murtunut ranne vaan repesi peukalon ensimmäisestä nivelestä nivelside (ligamentti tjsp) joka pitää peukun suorassa, peukku meni hervottomaksi sivusuunnassa. Hoitokonsti on että peukun sisään laitettiin rauta neljäksi viikoksi ekan nivelen läpi ja peukku korjaa itsensä. Melko kipeää tekee välillä kun peukku yrittää taipua muiden sormien mukana Viime torstaina se sinne laitettiin. Pahinta kai tässä on että nyt ei voi skeitata, toisaalta kun ei saa suojahanskoja käteen, toisaalta jos sattuu jotain kun ei kehtaisi näyttää naamaansa päivystyksessä ennen kun on edellinen vamma on parantunut

Tehoillani ja kestävyydellä ei ihmeitä kulje nopeuden puolesta tuon pituinen matka. Ajoteitä ja teiden tyhjyyttä aikaisin su aamuna hyödynnetty. Olisi eri juttu laittaa urheilija pyöräkaistalle riehumaan. Ei tuolla lenkillä revittely paljon kovempaa ole pyörätieosuuksilla mahdollista kunnollani, turvallista ja laillista. Huonokuntoinen mahtuu useammalle pyörätielle hengähtämään. Naama punaisena rasituksesta.

Polvi vihainen vielä, joten selvä tarve kehittää pyörittämisen muistamista ja sen vaatimia lihaksia. Voi tulla cruise control alemmille nopeuksille mitan ja kilsakisatulosten tekemiseksi. Jos tekniikan hyödyntäminen ei jatkossa suojaa polvea rypistäessä.

Muoks: Tasaisella alemmasta vauhdista kiihdyttäen huippunopeus 37,5 km/h, jos luottamista on Sports Trackeriin kännykässä. Siis selvästi yli pyörätien laillisuuden. Tapahtui ajoradalla. No joo olihan alamäkien ansiosta 50 rikki myös samalla caveatilla.

Onpa hurjan näkönen peukaloviritys

PW kirjoitti:

Onpa hurjan näkönen peukaloviritys

Melko kyborgi.

Eilen työkykyiseksi arvio lekurilta, vaikka pari kuukautta olen käden kolhimisen jälkeen ollut töissä. Byrokratia. Juoksin todistuksen kanssa töihin ja lisää perään. Vuoden eka lenkki oli helpompi mulle kuin viime vuoden vika.

Tänään reidet tönkköinä muutaman sataa metriä kävellessä kiekonheittopaikalle. Kipu katosi matkalla, mutta jalat olivat heikkoja ja heitto väärällä kädellä hankalaa. Kun lämpenin, hitu parani ja sitten piti vaihtaa kättä. Ei juuri tuntunut miltään, vaikka kahteen sormeen tuli verirakko.

Oikea käsi 90-95% tehon draiveilla useasti 120 m, joten pitää palata radoille jossain vaiheessa ennen kilsakisaa.

Palatessa tuntematon musta Labradorin noutaja tuijotti minua ja kai tunnisti urheilijaksi, kun niskaa nakkaamalka heitti pallon minulle. Pallo pomppasi kengästäni metrin korkeuteen ja vähän takaisin päin, jolloin koira hyppäsi ja nappasi pallon suuhunsa ilmasta. Kesä tulee eläimetkin villiintyy

Myin tänään auton pois, enää ei tarvi miettiä millä lähtee liikenteeseen
Jospa tämä päätös vauhdittaisi kinnerin rakentamista?

Sattuipa Helsinginreissulla: ooteltii punasissa valoissa pääsyä Hämeenkadulle. Hämeenkatua pitkin ajoi pitkä letka liivikerholaisia motskareilla kun valot vaihtui jengille punaseks, yks harikka pysähty meidän eteen kunnes koko letka pääs risteyksen ohi. Onneks meijän valot ei kerent vaihtuu vihreiks, ei tarvint ajaa harrikan yli;)

Sopisi liikennepolitiikka- ja ketutusketjuunkin, mutta mitä stressaamaan, joten tänne vaan.

Onko olemassa joku tekninen syy, miksi päältä katsoen ei vielä tai jo korjattu putki/sähkötyö pyörätiellä ja jalkakäytävällä telaketjullisella työkoneella, jossa ulkonevat "lapiot" ei voi ajaa asfaltilla? Muuta syytä en keksinyt työmatkalla outoon juttuun. Tietyö käynnissä ja taisi osa asfaltista olla jyrsitty. Toisen puolen jalkakäytävä ja pyörätie tukittu betoniporsain ja toiselta puolelta poistettu 100 m asfalttia.

Ajoin pe/la yönä töihin kiireellä, kun piti pumpata takarenkaaseen ilmaa. No onnistuihan se. Vanhan enkan kanssa tasoihin ja ei yököttänyt perille saavuttuani. Erona selkäreppu tällä kertaa toisin kuin mittareissulla ei työvuoroon kaksi vuotta sitten. Vähän harmitti, että en saanut todellista aikaa, mutta ei se kauheaa ole, kun pyörä kulkee ja ukko toimii. Jäi kalvamaan, eli tehtävää uuden enkan saavuttamiseksi, kun ei tarvitse pysähtyä ja pähkiä, että mitähä? Sitten ihmetellä, miksi? Kengän suojat päälle, pyörä olkapäälle, marssiksi ja suojat taskuun. Samoin sormikkaat pois ja päälle. Aikaahan tuossa palaa. Kaksi vuotta sitten ajoin pisimmän päiväsuoritukseni 186 km ja ei ollut tehot ja kovan vauhdin kestävyys lyhyemmillä lenkeillä tällä tasolla. Jes!

Luupiikki haitannut viitisen vuotta ja auttavia niksejä löytynyt. Olo parempi kolme täyttä hoitoviikkoa takana. Haaveelta tuntui uuden maratonin veto keväällä. Tuntuu jo alkukesältä nyt. Nyt vaikuttaa jo ihan mahdolliselta 200k myöhemmin kuntoa kohotettuani ja kättä kuntoutettuani.

Jääpallo lajin pallolla jalkoja hierominen on lähes kokonaan vienyt tiukkuuden ja kovuuden pohkeiden takaulkosyrjällä olevilta oletan jänteiltä. Vain yksi kipupiste oikealla koko matkan jumin sijaan stereona. Eilen enkkatahtia pyöräilyävauhtia ja kova työpäivä välissä. Siihen nähden vain yksi kipupiste vasemmassa takareidessä lupaa hyvää. Sen verran koville otti, että nukuttaa hyvin ja pitää odottaa kilsakisan avaamista nokkaunien jälkeen. Palauttava treeni tehnee hyvää. Otan järeämmin renkain varustetun maantiepyörän alle, kun jo eilen puolen päivän jälkeen väistin ekaa rikottua lasipulloa.