Nojapyöräfoorumi

Hienoa käsityötä!
Noista valoista. Jos guttaperkkaan kiinnitetyt valot tutajavat liikaa, voisi harkita traktorimallista ratkaisua ja kiinnittää ne takajoustinkaareen läpiviennillä, joka joustaa kuoren liikkeissä. Katolle nostettuina mikkihiirenkorvina sama parkki/vilkku näyttäisi eteen ja taakse ja näkyisi toiselle puolellekin. Kenties myös ajovalot toimisivat sieltä korkealta ja jos löytyisi valasintyyppi jossa olisi kaikki toiminnot, kaksi yksikköä riittäisi.

jori kirjoitti: ↑18 Helmi 2021, 11:25

Oletko Vilijami kokeillut toisella selaimella, josko nuo lainaukset korjautuisivat.

Lainaukset tökkivät vain tällä (ensimmäisellä ja viimeisellä) applen tabletilla. Eikä joka kerta, vaan satunnaisesti.

jooseha kirjoitti:

Vilijami kirjoitti: ↑18 Helmi 2021, 11:21

Plexiglass on vain tuotemerkki jostain ajalta ennen sotia. Puhekieleen se on vaan vakiintunut minkä vaan muovisen läpinäkyvän materiaalin nimeksi.

On rekisteröity tuotemerkki ja vieläkin käytössä Näitten kanssa tekemisissä olevat mieltävät kaikki pleksin akryyliksi. Vain matti meikäläiset eivät erottele nimeä ja ehkä toimittajat Kirkasmuovi näyttää mistään tietämättömälle vain kirkkaalta muovilta eli jos eroa ei ymmärrä, sitä ei myöskään osaa ilmaista, mutta ei tämä ole läheskään ainoa asia missä menee puurot ja vellit yleisesti sekaisin.

Oikein arvasin, että tuo Puuilon tuotetarra herättää keskustelua -> kannatti laittaa näkösälle .

MM kirjoitti:

Hienoa käsityötä!
Noista valoista. Jos guttaperkkaan kiinnitetyt valot tutajavat liikaa, voisi harkita traktorimallista ratkaisua ja kiinnittää ne takajoustinkaareen läpiviennillä, joka joustaa kuoren liikkeissä. Katolle nostettuina mikkihiirenkorvina sama parkki/vilkku näyttäisi eteen ja taakse ja näkyisi toiselle puolellekin. Kenties myös ajovalot toimisivat sieltä korkealta ja jos löytyisi valasintyyppi jossa olisi kaikki toiminnot, kaksi yksikköä riittäisi.

Kattovalojakin harkitsin, saattaa sellaiset (lisäetuvalot) vielä tullakin...

tm kirjoitti: ↑18 Helmi 2021, 15:16

MM kirjoitti:

Hienoa käsityötä!
Noista valoista. Jos guttaperkkaan kiinnitetyt valot tutajavat liikaa, voisi harkita traktorimallista ratkaisua ja kiinnittää ne takajoustinkaareen läpiviennillä, joka joustaa kuoren liikkeissä. Katolle nostettuina mikkihiirenkorvina sama parkki/vilkku näyttäisi eteen ja taakse ja näkyisi toiselle puolellekin. Kenties myös ajovalot toimisivat sieltä korkealta ja jos löytyisi valasintyyppi jossa olisi kaikki toiminnot, kaksi yksikköä riittäisi.

Kattovalojakin harkitsin, saattaa sellaiset (lisäetuvalot) vielä tullakin...

Sitten se kampikammionkattovalo vielä tarvitaan

PW kirjoitti:

Sitten se kampikammionkattovalo vielä tarvitaan

Niinpä tietysti .

tm kirjoitti: ↑18 Helmi 2021, 18:45

PW kirjoitti:

Sitten se kampikammionkattovalo vielä tarvitaan

Niinpä tietysti .

Mielestäni kinnereihin on hyvin perusteltua laittaa valo polkimien yläpuolelle, näkee mm. etsiä pohjalle pudonneita tavaroita.

Porailin tuulilasinkarmiin reiät, ja painelin tuulilasiin (3 mm polykarbonaattilevy) vastaavat kolvilla. Tuntuu tuo sulattamalla reiän muoviin tekeminen poraamista helpommalta, varsinkin kun alumiinikarmin reikä toimi ohjurina.

20 kpl M4-ruuveja, eiköhän se tuulilasi noilla pysy kiinni .

Kuvan mukaisesta Puuilon levystä saa tehtyä kaksi tuulilasia, joten hinta ei ole hirveä.
Vaikka joutuisi silloin tällöin vaihtamaankin esim. naarmuuntumisen takia.

Isoa tasomaista tuulilasia ei voi suositella painonsäästömielessä, kaarevaksi taivutettuna myös ohut (kevyt) muovilevy pysyisi hyvin muodossaan. Tuulilasi karmeineen nyt n. 2 kg.

Kinnerin massa siis sen kun kasvaa, joutuukohan sitä kohta vaihtamaan vääntävämmän sähkömoottori nykyisen tilalle ?
Ylämäissä on massaa liikuteltavaksi jo reilusti.

Nykyisessä moottorissa on myöskin sellainen "ominaisuus", että se jumittaa välillä kinneriä takaperin työnnettäessä.
Riittäisiköhän nimellisteholtaan 500 - 1000 watin suoravetomoottoreissa vääntö?
Nykyistä isompikokoisen moottorin sovittaminen nykyiseen tilaan voi vaan olla haastava homma...

tm kirjoitti: ↑19 Helmi 2021, 22:57

Riittäisiköhän nimellisteholtaan 500 - 1000 watin suoravetomoottoreissa vääntö?
Nykyistä isompikokoisen moottorin sovittaminen nykyiseen tilaan voi vaan olla haastava homma...

Oma alennusvaihteellinen 250w moottori on rasittava pintakaasun reuhtoja, mutta varsinainen huippuvääntö jää alkutunnelmaa vähäisemmäksi.
Kun taas entinen 500w suoraveto oli pehmeän mukava, sellaisella norsumaisella muhkealla väännöllä. Ainakin omalla kokemuksella 60kg pyörää ja 115kg kuskia kuljetti vaivatta mäet ylös, polkien tai polkematta.

Suoravetomoottoria ostaessa pitää valita onko se vääntökäämitty vai vauhtikäämitty. 500w 36v vääntökäämitty kulkee (559 kiekolla) rajoittamatta noin 30km/h ja vauhtikäämitty noin 40km/h.

Eilen väkästelin tuulilasikehikkoon sivukolmiolasit. Materiaalina 2 mm paksu polykarbonaattilevy. Sen leikkuu sujui parhaiten peltisaksilla: 1 mm levy (ohjaamon sivulasit) onnistui vielä tavallisilla saksilla, ja 3 mm tuulilasin leikkuussa käytin rälläkkää.

Suunnittelun alkuvaiheen (paperi+kynä-luonnostelun jälkeen) tykkään tehdä cad-ohjelmalla, kun sieltä saa suoraan lähtömitat kappaleiden valmistusta varten. No valmistustoleranssit on itsellä mitä on, ja myös suunnitelmien on tapana elää vielä valmistusvaiheessa. Niinpä lopputulos on yleensä ainakin jossain määrin erilainen kuin tietokoneen ruudulla. Näitä muutoksia ei tule enää päivitettyä cad-malliin, kun ei tarvitse... omaan käyttöön tapahtuvassa yhden kappaleen protoilussa ei ole niin väliä. Niinpä homman edetessä ja työn alla olevan projektin erkaannuttua riittävästi cad-mallista, on parempi ottaa käyttöön perinteiset keinot. Näin myös noiden kolmiolasien kanssa: viivaimen kanssa ensin arvio muodosta, sitten pahvista malli ja sen sovitus ja uudelleenmuotoilu, jonka jälkeen vasta lopullisen muovilevyn leikkaus pahvimallia apuna käyttäen.

Vaaka näytti tuulilasikokonaisuudelle lukemaa n. 2,4 kg. Ja jottei päässyt tämänkään jälkeen lipsahtamaan keventelyn puolelle, niin kruunasin massakauden vielä vaihtamalla nastarenkaat 1CV:n alle. Pyörivää massaa tuli roimasti lisää verrattuna kevyisiin Shreddoihin:

• Schwalbe Shredda 50-507: 452 g (punnitsin vain yhden...)
• Suomi Tyres Mount&Ground W144 47-507: 957, 966, 978 ja 1003 g
• sisärengas Schwalbe No.10 (40/62-507): 167 g

Koska turvallisuus on oleellista fillarihommissakin, niin virittelin etu- ja takavalotkin vielä toimimaan koeajoa varten. Valitsin helpomman ja nopeamman toteutuksen sähkön saamiselle, eli erillisen "paristo"kotelon n. 12 voltin aikaansaamiseksi (3 kpl 18650 Li-ion -kennoja sarjaan kytkettynä). Jännitteen ottaminen ja alentaminen 36 voltin ajoakulta olisi vaatinut enemmän rakentelua ja sitä kautta aikaa -> nyt ei malttanut, kun oli kova hinku päästä koeajolle .

Tänään oli sitten vuorossa SUURI päivä, eli 1CV:n ensimmäinen koeajo korin kanssa.
Lainasin vielä Questista toisen sivupeilin, että näkisi paremmin taakseen.
Peili oli ihan sopusuhtaisen näköinen tähänkin kulkupeliin, joten taidan hommata pari tuollaista.
Peruutuskameran virittely peilien korvikkeeksi saa vielä odottaa aikaa parempaa, monta asiaa tehtävälistalla ennen sitä.

Sää oli suotuisa koeajon kannalta: pilvistä, lämpötila nollassa, eikä taivaalta sadellut lunta eikä vettä (tuulilasin pyyhkijä/pyörivä kiekko puuttuu vielä...).
Edellisenä päivänä ja yönä oli sadellut reilut 5 cm (alle 10 cm) lunta, josta osa nuoskaa.

Ensin kiersin korttelin: kotikatua ei ollut aurattu, vain autojen ajouria. Heti pihasta tielle kurvatessa selvisi, että testilenkistä tulisi äänimaailmaltaan melko infernaalinen kakofonia: kori pomppi ja heilui ja kolisi kannekkeissaan, tuulilasi tärisi ja kolisi koria vasten, ja sivulasien alareunat rämisivät vielä oman "soolonsa" konserttoon. Puhumattakaan muista äänilähteistä, joita ei kaikkia pystynyt täysin erottelemaan.

Eteenpäin kuitenkin pääsi, vaikka 1CV vähän kiemurtelikin autojen ajourissa. Sitten vuorossa oli auraamaton pyörätie, johon oli aurattu lumet autotieltä. Aluksi pääsi etenemään joten kuten jonkun pienen Bobcatin jäljissä, mutta kun ne loppuivat, niin hyytyi meno... ja liikkeelle ei enää päässyt. Luomuvedon pyörä suti paikallaan tyhjää, ja sähköapu ei suostunut toimimaan: nytkähti kyllä aina kun polkemisen aloitti, mutta siihen se jäikin, liekö virtarajoitus iskenyt päälle, tai sitten akun jännite "kyykkäsi". Ei auttanut muu kuin nousta kyydistä ja vetää kinneri takaisin edelliseen tiehaaraan, ja siirtyä ajotielle. Siellä matka jatkuikin ongelmitta.

Korttelin kierron jälkeen pysähdyin kotipihassa, tsekkasin silmämääräisesti ettei mitään ollut rikkoutunut tärinässä, ja jatkoi matkaa. Rounionkadun pyörätie oli aurattu, joten meno sujui jo paremmin. Tasaisella nopeus nousi jo sähköavun loppumiseen asti (25 km/h). Vaikka ajoalusta oli huomattavasti tasaisempi kuin alkumatkasta, niin nopeuden kasvun takia ääntä oli kabiinissa yli oman tarpeen, korin täristessä ja heiluessa.

Jatkoin Kolmenkulman ABC:n ohi Kolmihaarankadulle, jota Ikurin risteykseen asti. Koska hyvää tuuria oli riittänyt näinkin pitkälle eli mitään ei ollut vielä hajonnut, niin päätin pelata varman päälle ja palailin takaisin samoja jälkiä.

Mitä lyhyestä koeajosta (vajaa 10 km) sitten jäi käteen?
Listasin ajon jälkeen plussat ja miinukset:

Plussaa:

• 1CV ylipäätään liikkui eteenpäin lumikelillä
• mitään ei särkynyt, kori kesti ehjänä eikä ratkennut mistään (vaikka tärinä ja heiluminen oli kovaa)
• kulki ilman isompia ongelmia auratulla lumialustalla
• näkyvyys ohjaamosta ulos hyvä, paitsi takaviistoon
• ohjaamo valoisa ja tilava
• ajoviima/tuuli ei osu kuskiin (pois lukien niska...)
• sauvaohjauksen tuntuma riittävän hyvä myös lumikelillä
• ajoasento ok, eivätkä polkimet tuntuneet olevan liian lähellä toisiaan sivusuunnassa (totuus selviää vasta pidemmän ajan kuluessa)
• etuvalot huomiovaloina tod.näk. riittävät (Biltema 1 W led)
• 1CV erottui liikenteessä kanssakulkijoiden reaktioista päätellen, vaikka oli vielä talvisessa maastovärissä . Keltaisena tulee erottumaan vielä paremmin.

Miinusta:

• epätasaisella alustalla infernaalinen räminä ja kolina: kori hyppii kannakkeissaan, tuulilasi ja sivulasien alareunat tärisee -> näitä yritettävä korjattava
• tuulilasi "nurjahti/vääntyi" kylmässä (alumiinikarmi+muovilevy lämpölaajenee eri tahtiin?), jolloin toinen ylänurkka jousi irti korista -> yläreunaan tuleva lukitus estänee tämän, tosin vääntymä siirtynee sitten alareunaan...
• tuulilasin alareuna hakkaa kiinni koriin -> pehmustetta (ikkunatiiviste) väliin
• kori hyppii pois takakannakkeen urasta (20 mm Al U-profiili) -> ruuvi-/nippusidekiinnitys + jotain joustavaa väliin + vahvikkeiden liimaus korin sisäpintaan
• kori veltto, pitäisi ehkä yrittää jäykistää: toisaalta joustosta ei sinällään isompaa haittaa, jos ei meluaisi...
• huono etenemiskyky nuoskalumessa, kun maantieltä aurattu lumet pyörätielle, n. 10 cm -> olin odottanut vähän parempaa suoritusta... osasyy heikossa sähköavussa
• sähköavulle ISO miinus: toiminta oli hengetöntä lumikelillä, vaikkei mainittavia ylämäkiä edes osunut reitille
• sähköapu lopetti pariin kertaan itsekseen toiminnan, vaikkei tuolloin edes isoa kuormitusta: alkoi jälleen toimia vasta virtojen katkaisun ja käynnistyksen jälkeen
• sähkömoottorin vaihde (L/H) ei vaihtunut valintakytkimestä pariin otteeseen, vaihteiden vaihtuminen muutenkin erittäin hidasta, automaattiasentoa ei kannata edes yrittää käyttää
• lunta tuli sisään sisälokarien ja korin välistä, vasen takapyörä pahin -> väliä pitää yrittää pienentää
• korin etukiinnitysruuvi löystyi tärinässä (ehkei kunnolla kiristetty?)
• korin sivukannakkeet kolisevat vanerirunkoa vasten epätasaisuuksissa -> pehmeää materiaalia väliin melua vaimentamaan, lukitus estämään pomppiminen?
• sivupeili kääntyi itsekseen tärinässä -> tukevampi kiinnitys ettei pääse pyörähtämään
• ajoviima tuntuu niskassa: takalasi puuttuu, aukkoa voisi pienentää, voisi olla myös aukikäännettävä takalasi, saranat yläreunaan
• nastarenkaissa oli liikaa painetta (3 bar), lisäsi tärinää -> seuraavaksi kokeiluun n. 2 bar
• nastarenkaat lisäksi paksu- ja jäykkäkylkiset, tärinä tulee läpi enemmän kuin ohutkylkisissä Shreddoissa.
• jousituksen ilmaiskarien paineen lasku? toimivat vielä muutenkin vähän naheasti, jousitus ei herkimmillään -> ilmaiskarien korvaaminen kierrejousilla alkuherkkyyden parantamiseksi?
• takavalot heikkotehoiset -> pitää kytkeä seuraavaksi päälle tehokkaampi jarruvalomoodi
• takavalojen valokeila vaikutti melko kapealta
• 1CV:n nokka tylsän näköinen etenkin suoraan edestäpäin katsottuna, joku jäähdytinsäleikkö tai hymynaama pitää lisätä...

  

  sivupeili.jpg (44.64 KiB) Katsottu 2931 kertaa

  

  kylmässä_vääntynyt_tuulilasi.jpg (43.04 KiB) Katsottu 2931 kertaa

  

  lunta_tupaan_vasen.jpg (97.38 KiB) Katsottu 2931 kertaa

  

  lunta_tupaan_oikea.jpg (91.72 KiB) Katsottu 2931 kertaa

  

  lunta_lattialla.jpg (136.8 KiB) Katsottu 2931 kertaa

Mulla on suht saman näköinen sähköavustus talvipyörässä. Se kans pätki jossain vaiheessa ja lopulta pätkimisen syyksi paljastui löysä keskiölaakeri. Kammen asentotunnistin on tosi herkkä etäisyyden vaihteluille ja mikäli kampirakenne joustaa, se voi aiheuttaa outouksia avustukseen.

On kyllä hieno kapine ja toivottavasti saat vastoinkäymiset selätettyä, niin että laitteesta tulee käyttökelpoinen jokapäivöiseen ajoon. Kateudella täällä seurataan sun tarmokkuutta.

Mahtavaa, että olet päässyt näin pitkälle. Nostan hattua ja korkealle. Tuosta sisämelusta on kyllä tuolla rakenteella todella vaikea päästä eroon.
Minulla on Arcuksen 1. versiossa käytössä n. 5 mm vaimentava vaahtomuovi koko takakopassa. Auttaa, mutta kolina on etenkin talvella silti melkoinen. Kesällä tasaisella asfaltilla meno sen sijaan on todella nautinnollista.

Härski kirjoitti: ↑21 Helmi 2021, 20:29

Mulla on suht saman näköinen sähköavustus talvipyörässä. Se kans pätki jossain vaiheessa ja lopulta pätkimisen syyksi paljastui löysä keskiölaakeri. Kammen asentotunnistin on tosi herkkä etäisyyden vaihteluille ja mikäli kampirakenne joustaa, se voi aiheuttaa outouksia avustukseen.

On kyllä hieno kapine ja toivottavasti saat vastoinkäymiset selätettyä, niin että laitteesta tulee käyttökelpoinen jokapäivöiseen ajoon. Kateudella täällä seurataan sun tarmokkuutta.

Hyvä vinkki, kiitoksia! Tuo kammen "PAS"-anturin kiinnitys on mallia "vahvasti modattu" johtuen veivikammista eikä kovin tukeva... Voi hyvinkin aiheuttaa noita pätkäisyjä.