Sähkön hinta

[Vilijami]

Mitenkähän rehtiä sähkön pörssikauppa mahtaa tosiaan olla…yhtiön tehtävä on tuottaa voittoa eikä mitään yhteiskunnallista hyvää…

Mitä yleensäkään tarkoittaa käsite ”rehti” osakeyhtiö/pötssiyhtiö kontekstissa?

[jori]

Kiinteähintaisilla hinnoilla sähköä ostavat kärsivät samasta asiasta korkeampina kiinteinä sähkönhintoina.

Ja vastaavasti matalan hinnan päivät laskevat kiinteitä hintoja.

Oikeastaan ei. Matalan hinnan jaksot tuottavat polttoainevoimaloille tappiota, joka pitää korkean hinnan jaksoina (kun ei tuule) kompensoida, jotta firma pysyy pystyssä. Tämä tilanne haittaa suuria lämpövoimaloita, joiden tehoa ei voi kätevästi säätää, kuten ydinvoimaloita ja suuria hiilivoimaloita. Suuria hiilivoimaloita ei kai enää olekaan kovin monta jäljellä.

Eletään murrosaikaa, jossa polttoainevoimaloiden kokojen kannattaa pienentyä, jotta niiden tehonsäätö nopeutuu ja ne kykenevät reagoimaan tuurivoiman vaihteluun. Tällaiset voimalat säästävät polttoainekustannuksissa halvan sähkön aikana, jolloin niille ei ole välttämätöntä kompensoida hirmuisia tappioita ylikorkeilla hinnoilla tuulettomina päivinä. Dinosaurusten aika alkaa olla ohi.

[jori]

Mitenkähän rehtiä sähkön pörssikauppa mahtaa tosiaan olla…yhtiön tehtävä on tuottaa voittoa eikä mitään yhteiskunnallista hyvää…

Mitä yleensäkään tarkoittaa käsite ”rehti” osakeyhtiö/pötssiyhtiö kontekstissa?

Aivan sattumalta vuonna 1992 kartellilaki kumottiin ja aivan sattumalta Kilpailuvirasto on pantu ruotimaan yksittäisten koirantrimmaajien ylilaskutuksia ja Markkinatuomioistuin MAO täyttyy jutuista, jossa joku julkinen hankinta on väärin kilpailutettu. Isot yritykset saavat temmeltää aivan omassa rauhassaan, eikä noista kumpikaan ole lähtenyt ajamaan juttuja oikeasti merkittävissä asioissa. Ihan sattumalta.
Laitan tähän alle linkin Rakennuslehden juttuun asfalttikartellista ja kartellilain uudistamisesta = poistettiin rikoslaista.
https://www.rakennuslehti.fi/2016/10/ta ... ista-1992/

Hallitus avasi tien pelureille
Hallitus itse avasi tien kartelliyrittäjille poistamalla vuonna 1992 kartellin rikoslaista. Ainoaksi seuraamukseksi jäi kilpailunrajoitusmaksu.
Tämä jätti vapaat kädet niille yritysjohtajille, jotka ajattelevat, että kaikki mikä ei ole rikollista, on sallittua. Syntyi tilanne, josta voi käyttäää MIT:n professori Bengt Holmstömin lanseeraamaa käsitettä moraalikato.

Vilijami ei taida muistaa 80-luvun liike-elämän tapahtumia kovin hyvin, joten on aivan luonnollista, että pitää normaalina tilannetta, jossa kaikki tekevät vilunkia. Näin ei siis aina ole ollut, eikä tarvitse olla. Se on tahallaan luotu tilanne.

[Vilijami]

Vilijami ei taida muistaa 80-luvun liike-elämän tapahtumia kovin hyvin, joten on aivan luonnollista, että pitää normaalina tilannetta, jossa kaikki tekevät vilunkia. Näin ei siis aina ole ollut, eikä tarvitse olla. Se on tahallaan luotu tilanne.

Sotien jälkeen uudelleenrakennus käynnistyi ja kaikki puhalsivat yhteen hiileen. 60-80 luvuilla aikuistuneet ovat siinä harhakäsityksessä, että maailma muuttuu koko ajan paremmaksi, koska ovat aikuistuessaan kokeneet Suomen kultaisimmat vuodet. Töitä oli kaikilla halukkailla ja huimaa kehitystä sekä suuria rakennushankkeita toteutettiin. Tähän ikäluokkaan ei ysärilamakaan iskenyt niin pahasti kun meihin pahimman laman keskellä täysi-ikäistyneihin. Se realismi iski naamaan täysillä, kun ei ollut työpaikkoja mihin edes hakea töihin. Edellisen sukupolven ihmiset olivat jo niissä työpaikoissa, mitä oli jäljellä. Ei ollut yrityksestä eikä taidonpuutteesta kysymys, että jouduin olemaan viitisen vuotta ilman työpaikkaa. Juuri silloin kun sitä olisin kipeimmin tarvinnut. Se opetti inhorealistista elämänasennetta.

Tuo on ihan höpöhöpöä, että liskoihmiset salaseuroissaan tahallaan luovat tilanteita. Se on vain ja ainoastaan luonnollinen kiertokulku, miten asiat aina menevät. Nousu, romahdus, nousu, romahdus. Dinosaurukset, rooman valtakunta, jne. Niin se maapallo pyörii.

[Vilijami]

Ei ollut yrityksestä eikä taidonpuutteesta kysymys, että jouduin olemaan viitisen vuotta ilman työpaikkaa.

Tästä ei pidä kuitenkaan vetää sitä johtopäätöstä, että olisin jäänyt katkeroituneena sohvalle makaamaan. Ehei, en jäänyt vaan naapurin pojan kanssa juuri valmistuneina ajoneuvoasentajina aloimme korjata ihmisten autoja kotitallissa. Halpojen autojen korjaustarvetta riitti ajan hengen vuoksi, koska ihmiset eivät oikein uskaltaneet ostaa tuoreempia autoja, vaan korjauttivat entisiä. Yritystä emme kuitenkaan perustaneet, koska varoittavia esimerkkejä kaiken menettäneistä yrittäjistä oli tuolloin yllinkyllin. Eikä kyllä sen hintaisia autoja olisi pystynyt korjaamon kustannusrakenteella korjaamaankaan. No rikos on jo vanhentunut, eikä siinä mitään moraalisesti väärää tehtykään, kun toinen vaihtoehto olisi ollut sohvalla makaaminen sosiaalihuollon rahoituksella.

[MM]

Olit aikaasi edellä. Nythän uutisissa kuulutettiin nuoria autonasentajia ts. heistä on pulaa. Sähköautotekniikasta toivottiin kiinnostuksenherättäjää alalle. Sähköautojen korjaaminen on ainkin joiltain osin luvanvaraista, joten autotalli-viliamin ansaintamahdollisuuksia se kyllä vähentää.

[Vilijami]

Ei kai tuo sähköauton korjaus vaadi kuin 139€ sähköturvallisuus-verkkokurssin. Ja kuka se tulee kyselemään edes tuota kotiasentajalta?

[PW]

Meidän toteutuneen sähkönhinnat marraskuussa 6,05snt/kwh ja joulukuu 8,94snt/kwh - hinnat sisältää alv24%.

[ajarmala]

Hip! Innostuin aamulla klo 5 mittaamaan, miten nopeasti makuuhuoneen lämpötila kylmenee, jos lämmityspatterin laittaa täysin kiinni (patteri oli liian kuumalla ja heräsin kuumuuteen, kun makkarin lämpötila oli 24 astetta). Nousin saman tien sitten ylös eikä makuuhuoneeseen jäänyt ketään. Suljin oven. Makuuhuone on yksikerroksisen rivitalon ulkokulmassa, joten siinä on kaksi ulkoseinää, yksi ulkokatto ja kaksi seinää lämmitettyjä huonetiloja vasten.

Klo 5 ulkolämpötila oli -10,5° ja testin päättyessä klo 12 avasin patteriventtiilin suurin piirtein samaan asentoon kuin ennen testiä. Silloin ulkolämpötila oli tosin jo lauhtunut -5 asteeseen. Talo on kaukolämmössä Oumanin lämmönsäätimien takana. Ne säätävät veden lämpötilaa ulkolämpötilaa seuraten.

Nähdään, että seitsemän tunnin aikana lämpötila huoneessa laski 24 asteesta 17,3 asteeseen. Ei siis kovin paha seitsemässä tunnissa. Tosin ulkonakaan ei ollut kuin se keskim. -7,7 astetta pakkasta. Silti voisi kuvitella, että jos vastaan tulee vaikka viiden tunnin jakso, jolloin sähkön hinta on keskimäärin yli 2 euroa kilovattitunnilta, niin ei muuta kuin patterit kiinni. Ei se talo viidessä tunnissa aivan hirveästi jäähdy. Riippuu toki lämmöneristeistä... Tämä talo on rakennettu vuonna 1974.

Panenpa tähän vielä mittaustulokset graafeina:

[Wacky]

Nyt varoitellaan jo.

SÄHKÖNTUOTANTO Olkiluodon ydinvoimalaitoksen kolmannessa yksikössä eli OL3:ssa keskeytyy maaliskuussa reilun kuukauden ajaksi. Syynä on reaktorin ensimmäinen vuosihuolto, joka alkaa lauantaina 2. maaliskuuta ja päättyy maanantaina 8. huhtikuuta. OL3:n huoltotauko kestää siis 37 päivää.

https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000010116496.html

[jori]

Eilen tuulivoiman kapasiteettia lisättiin 114 MW verran. Tuulivoiman kokonaiskapasiteetti on nyt 6829.

[jori]

Miksi tuulivoiman määrä Tuulivoimayhdistyksen ja Fingridin tilastoissa ei ole sama

Ihmettelin tätä Rosa Lampelan Tekniikka&Talous kirjoituksessa ja kysyin häneltä.
Hän oli saanut tiedon Tuulivoimayhdistykselta ja se oli 230 MW suurempi kuin Fingridin sivulla ilmoitettu teho.

Ero johtuu siitä, että Fingrid kirjaa tuulivoimakapastiteetiksi vain ne voimalat, jotka antavat mitattavaa tehoa verkkoon. Tuulivoimayhdistyksen luvussa on mukana myös remontin, huollon, tai muun syyn takia seisovat tuulivoimalat.

Näyttäisi siis siltä, että tuulivoimaloiden keskimääräinen huoltoseisokkien ym. seisottamisen aiheuttama kapasiteetin menetys on 3,3 %. Melko luotettavia vehkeitä nämä siis ovat.

Samalla täytyy myös huomauttaa, että minun tähän ketjuun kirjaamani kapasiteettitiedot ovat olleet (ja tulevat myös tästä lähin olemaan) Fingridin ilmoittamia kytkettynä olevien tuulivoimaloiden tietoja, vaikkei se tarkkaan ottaen olekaan aivan totta. Tämä siksi, että Fingridin tieto on koko ajan päivittyvä ja saatavilla, kun taas Tuulivoimayhdistyksen tieto päivittyy vain puolen vuoden välein ja on hankala etsiä.

Tuulivoimakapasiteetin lähdetieto

Kerrot 2.1.2024 julkaistussa jutussasi: ” Vuosi 2023 oli Suomen toiseksi vilkkain tuulivoiman rakentamisvuosi koskaan – tehoa jo yhteensä 6 946 megawattia”. Fingridin sivustolla tuulivoiman kapasiteetti näyttää olevan 6715 MW. Osaatko kertoa, mistä tämä ero johtuu.
Tässä linkki Fingridin tuulivoimasivulle. https://www.fingrid.fi/sahkomarkkinainf ... -tuotanto/

Ystävällisin terveisin
Jori Montonen

---

Hei Jori,

Tarkistin tämän Fingridin asiantuntijalta. Hänen mukaansa Fingridin lukema kuvaa mittausten perusteella havaittavaa tuotantoa. Tulivoimayhdistyksen luku puolestaan kertoo täyden kapasiteetin ikään kuin teoreettisemmin. Fingridin asiantuntijan mukaan molemmat luvut ovat oikein, ja heitto näiden välillähän on varsin pieni.

ystävällisin terveisin
Rosa Lampela

toimittaja / journalist
Tekniikka&Talous

[jori]

Vieläkin tuulee 4700 MW edestä, mutta eilen illalla tuli tuulisähkön tuotantoennätys 5700 MW. Edellinen ennätys oli 5 429 megawattia kahden kuukauden takaa 23.11.2023. Keskimäärin tuulisähkön tuotanto on näiden ennätysten välillä ollut 2067 MWh/h.

[PW]

Onko tietoo mikä notkahdus ydinvoimatuotannossa kävi eilen?

[jori]

Onko tietoo mikä notkahdus ydinvoimatuotannossa kävi eilen?

Olkiykkönen jotain sätki. Selvitän, jos löydän syyn...