Nojapyöräfoorumi

Pari tuntia sitten tuli 103 MW lisää tuulivoimakapasiteettia. Tuulivoiman kokonaiskapasiteetti on nyt 6932 MW.
Laitan tähän vielä Tuulivoimayhdistyksen tekemän tuulivoimatilaston viime vuoden lopulta tähän, koska se on niin hankala löytää Tuulivoimayhdistyksen sivulta. Tässä suora linkki: https://tuulivoimayhdistys.fi/media/tuu ... 2023-2.pdf
Tuon vuodenvaihteessa julkaistun tilaston jälkeen on tuulivoimakapasiteettia lisätty 217 MW, eli kymmenen megawattia päivässä. Toivottavasti tahti jatkuu.

ajarmala kirjoitti: ↑12 Tammi 2024, 19:22

Nähdään, että seitsemän tunnin aikana lämpötila huoneessa laski 24 asteesta 17,3 asteeseen. Ei siis kovin paha seitsemässä tunnissa. Tosin ulkonakaan ei ollut kuin se keskim. -7,7 astetta pakkasta.

Ja vielä: kun 16.1. oli kunnon pakkaspäivä, toistin makuuhuoneen jäähdytyskokeen uudelleen: kokeen alussa ulkolämpötila oli -16 ja seitsemän tunnin päästä kokeen lopussa se oli kiristynyt -22 asteeseen.

Kokeen alussa makkarin lämpötila oli 21,6 astetta ja kokeen lopussa 15,6 astetta. Huone siis jäähtyi 6 astetta seitsemässä tunnissa kunnon pakkassäällä. Ensimmäisen tunnin aikana huone jäähtyi peräti 2 astetta, mutta sitten jäähtyminen hidastui. Kokeen loppuvaiheessa pakkasen kiristyttyä -22 asteeseen makkari jäähtyi kuitenkin vain 0,6 astetta tunnissa. Edelleenkään ei kovin paha, jos ajattelee pörssisähköä käyttäviä talouksia, joiden pitäisi säästää sähköä jonkin viiden tunnin huippuhinnan ohitse.

Tämä on hyvä testi, mutta lisäinfona kaipaisin sähkönkulutuslisän suuruuden huonelämmön nostossa takaisin 21,6 asteeseen, verrattuna tasalämpöiseen huoneeseen. Onko siinä edes merkittävää eroa?

Vilijami kirjoitti: ↑26 Tammi 2024, 09:56

Tämä on hyvä testi, mutta lisäinfona kaipaisin sähkönkulutuslisän suuruuden huonelämmön nostossa takaisin 21,6 asteeseen, verrattuna tasalämpöiseen huoneeseen. Onko siinä edes merkittävää eroa?

Onhan siinä sen verran eroa, kuin viileämpi huone on luovuttanut ulos vähemmän energiaa. Tämä siis myös säästää energiaa, mutta tässä ei ollut kyse energian säästämisestä huonelämpötilaa laskemalla, vaan rahan säästämisestä olemalla käyttämättä sähkölämmitystä kalliin sähkönhinnan aikaan.

70-luvulla olin töissä Lapissa ja silloin oli yö-ja päiväsähkön hinnanero tuntuva. Sen vuoksi taloissa oli yösähkövaraajia pattereiden tilalla ikkunoitten alla. Niisä oli massiivinen kivisisusta ja jonkinlainen termostaattiohjattu automatiikka raotti virtausaukkoa säädellen ulostulevaa lämpöä. Tavoite oli että lämpövarasto riittää päivän ajaksi ja latautuu taas yöllä. Em. testin mukaan ajattelulle olisi taas käyttöä vaikka pörssisähkö ei takaa halpaa hintaa edes yöllä mutta enpä ole mainoksia tällaisista varaajista huomannut. Itsellä on yksi kakluuni ja muutama hehtaari roskametsää, joiden turvin yritetään selvitä. Viidennen päivän sähkölasku oli yli 100 €, vaikka kakluunia lämmitettiin kahdesti.

MM kirjoitti: ↑26 Tammi 2024, 12:59

70-luvulla olin töissä Lapissa ja silloin oli yö-ja päiväsähkön hinnanero tuntuva. Sen vuoksi taloissa oli yösähkövaraajia pattereiden tilalla ikkunoitten alla. Niisä oli massiivinen kivisisusta ja jonkinlainen termostaattiohjattu automatiikka raotti virtaisaukkoa säädellen ulostulevaa lämpöä. Tavoite oli että lämpövarasto riittää päivän ajaksi ja latautuu taas yöllä. Em. testin mukaan ajattelulle olisi taas käyttöä vaikka pörssisähkö ei takaa halpaa hintaa edes yöllä mutta enpä ole mainoksia tällaisista varaajista huomannut. Itsellä on yksi kakluuni ja muutama hehtaari roskametsää, joiden turvin yritetään selvitä. Viidennen päivän sähkölasku oli yli 100 €, vaikka kakluunia lämmitettiin kahdesti.

Minulla on kaksi tällaista n. 18 kWh varaavaa Creda sähköpatteria. Ovat alkujaan Irlantilaiset tuotteet. Sisältävät magnetiittitiiliä ja painavat 110 kg. Vertailuksi voisi mainita, että 200 litran lämminvesivaraajaan saa ladattua yhteensä vähemmän energiaa kuin tähän suhteellisen pieneen patteriin. Lisäksi käyttökelpoisessa muodossa 200 litran varaajassa on vain 10 kWh. (200 litraa x 50 asteen lämpötilaero = 11,6 kWh)

Kivet ja vastukset on pakattu eristettyyn laatikkoon niin, että pintalämpötila ei nouse liian korkeaksi, vaikka sisälämpötila on yli 600 astetta. Pattereissa on kaksi säätöä. Toinen on termostaatti, joka määrittelee käytännössä ladattavan kapasiteetin, eli kivien loppulämpötilan. Toinen säätö on bimetalliläppä, joka avautuu sitä enemmän auki, mitä matalammaksi lämpötila laskee. Se pitää lämmöntuoton tasaisempana vaikka sisäkivet iltaa kohti jäähtyvät. Minulla tuo luukku on kuitenkin yleensä kokonaan kiinni, joten lämmöntuotto hiipuu kohti iltaa.

Näissä on etäohjattavat ja ohjelmoitavat pistorasiat, joten nämä patterit saavat sähköä yleensä vain yhden ja viiden välillä yöllä, jolloin pörssisähkön hinta on lähes poikkeuksetta halvimmillaan. Käytännössä joka päivä silti säädän käyttöjakson pituuden ja ajankohdan kyseisen päivän hintojen ja säätilan mukaan.

Nämä ovat jo kolmisenkymmentä vuotta vanhat patterit. Tuo firma on vielä pystyssä, mutta tuotteet näyttävät hieman erilaisilta. Tämä näyttää samalta, mutta ainakin jalka on erilainen. Koko on 80 x 70 x 17 cm.

Tässä nykyisiä Credan malleja: https://www.hwelectric.co.uk/creda.php#close
Tällä videolla näkyy juuri samanlainen patteri.

Sitten kun on kalliin sähkön aikana tottunu 15,6 asteen lämpötilaan makuuhuoneessa, ei sitä lämpöä enää tartte nostaakaan ja taas säästyy!

Viileässä nukkuu paremmin kuin liian kuumassa.

Vilijami kirjoitti: ↑26 Tammi 2024, 14:08

Viileässä nukkuu paremmin kuin liian kuumassa.

Nukkuiskin. -20 pakkasilla oli makkarissa vähän alle 21. Nyt nollakelissä +23,5. Patteriventtiili kiinni. No kaukolämpöähän se vaan on... kaikenlainen viherkeskustelu on alkanut närästää, kun tieto lisää ilmeisesti närästystä. Onneksi kuitenkin varsinainen närästys on vähentynyt vikaantuneen sappirakon poiston jälkeen merkittävästi.

Jori paljonko tuohon Credaan tunnissa saat tyrkättyä watteja. Jos sinne mahtuu 18kwh, niin saako sen neljän tunnin aikana täyteen? Tarttee isot sulakkeet tai sitten en taas ymmärrä mitään?

PW kirjoitti: ↑26 Tammi 2024, 18:16

Jori paljonko tuohon Credaan tunnissa saat tyrkättyä watteja. Jos sinne mahtuu 18kwh, niin saako sen neljän tunnin aikana täyteen? Tarttee isot sulakkeet tai sitten en taas ymmärrä mitään?

Toinen on 2400 W tehoinen ja toinen 3000 W. Molemmat ovat 16 Ampeerin sulakkeen päässä.

Eihän niitä tietenkään voi koko kapasiteetillaan käyttää, kuten ei vesivaraajaakaan, ellei halua käydä suihkussa esim. 5-asteisessa vedessä. Eikä näitäkään yleensä saa purettua kylmäksi asti, mutta neljässä tunnissa toiseen saa menemään 12 kWh ja toiseen vajaan kymmenen.

Kymmenen kilowattituntia on jo tasaiseksi tehoksi laskettuna lopulle 20 tunnin jaksolle päivää keskimäärin 500 W teho, joka lämmittää kyllä jo oikein hyvin. Vaikka suorat sähkölämmittimet ovat esim. 1500 W tehoisia, niissä on termostaatit, eivätkä ne suinkaan käy koko ajan tuolla 1,5 kW maksimitehollaan.

Vilijami kirjoitti: ↑26 Tammi 2024, 09:56

Tämä on hyvä testi, mutta lisäinfona kaipaisin sähkönkulutuslisän suuruuden huonelämmön nostossa takaisin 21,6 asteeseen, verrattuna tasalämpöiseen huoneeseen. Onko siinä edes merkittävää eroa?

Halusin testillä demonstroida, miten voi säästää rahaa kalliin sähkönhinta-ajan aikana sammuttamalla sähköpatterit siksi aikaa, kun sähkö maksaa kaksi euroa kilovattitunnilta. Jos tämä aika kestää vain viisi tuntia (kuten 5.1. oli), niin ei mitään ongelmaa, patterit kiinni ja sitten taas auki, kun hinta on halventunut siedettävälle tasolle. Uudelleenlämmitys vaatii toki energiaa, mutta jos se maksaa vain kolmasosan tai viidesosan, niin rahallista säästöä tulee silti merkittävästi. Raha siis ratkaisee. Vaikka raha on maallista, sillä on silti taivaallinen voima...

Tuulivoiman tuotantoennätys 29.01.2024 klo 9:00
5958 MWh/h

Vilijami kirjoitti: ↑26 Loka 2023, 16:45

Kesällä rakensin talliin jääkaapin. Tämä ei lisää sähkölaskua lainkaan ja juoma jäähtyy näillä pakkaskeleillä jo ihan kivasti!

Törmäsin tällaiseen videoon, jossa kaveri tekee ITE-meiningillä maalia, joka viilentää. Ideana tuossa on, että maalin pigmentti muuttaa lämpösäteilyn taajuuden sellaiseksi, että se säteilee taivaalle ilmakehän infrapunaspektrissä taivaalla olevasta aukosta avaruuteen ja saa aikaan aluksi oudolta tuntuvan ilmiön: Maalattu pinta jäähtyy monta astetta kylmemmäksi kuin ympäröivä ilma. Tällä videolla tehdään ruokasoodasta, kalsiumkloridista ja sitruunahaposta tiivispakkautuvaa kalsiumkarbonaatti pigmenttiä ja polyakryylin paloista ja asetonista ja vedestä sidosainetta maaliin, joka ulkona jäähtyy ilmaa kylmemmäksi.

Resepti:

Eräs ammattiryhmä on saanut päähänsä, että esim. rakennukset kannattaa maalata tummiksi. Ihan vaikka, vaan esteettisyyden takia. Huoh.