Nojapyöräfoorumi

Ristiinpostitan pyöräily- ja frisbeepuolelle viestin, kun sisältö liittyy molempiin ja edistystä on tarjolla ja osin tullut jo. Pitkä viesti painavasta monifaktaisesta ja -spekulatiivisesta sisällöstä johtuen.

Minulla on olemassaolevista vammoista ehkä ollut väärä mielikuva ollut siitä, mikä on aiheuttanut kipua ja miten vaivat syntyvät sekä miten pitää kuntouttaa. Tämä on huono asia, jota uudet havainnot ja kuntoutustavat tuntuvat auttavan, joten vaikeuksien kautta edistystä on kolmen viikon aikana tullut. Tenniskyynärpää ei ehkä olekaan ollut leikkauksen jälkeen isoin pulmani, vaan pronaattorisyndrooma on kai haitannut ja ainakin hämmentänyt lekureita epätyypillisillä oireilla "tenniskyynärpääksi". Ihanko, jos vika onkin muualla. Ei ole diagnostisointi helppoa, kun 16 v on odoteltu ja diagnoosit ovat vaihdelleet. Pelotti siinä vaiheessa, kun karpaalitunnelisyndroomaksi tulkittiin. Onneksi se on kumottu parantuvaksi ainakin osin luokitellulla pronaattorisyndroomalla. En osaa sanoa, onko medius hermon hidas toiminta pinteestä johtuen parantumaan päin kiinnikkeiden hajotessa. Koko viestiä en voinut kirjoittaa kännykällä oikealla kädellä, kun pistelee ja turvottaa sormia. Helpottaa heti, kun ei treenaa yhtä kovaa nou hätä.

Viime talven käsikolhun jälkeen ekaa kertaa hermot venyvät liikeradan verran tai lähes useampana peräkkäisenä päivänä. Venyttely ei johda enää kipuihin tai pahoihin ainakaan. Siksi ekaa kertaa pystyn kahdesti päivässä venyttelyyn ja eilinen elämäni rajuin kämmenheittotreeni monine läpimurtoineen ei rajannut hermojeni liikkuvuuteen. Oletettavasti vammoista johtuvat eri kudosten väliset arvet ja muut kiinnikkeet, joita terveellä ei ole, ovat revenneet tai hajonneet ja nyt olen palautunut normaalia lähempään anatomiaan ja käden toimintaan. Kivuliasta on ollut hajotustyö kämmenheittoja entistä kovemmilla tehoilla tehden. Se kuuluu kuvaan ja on kai vaaratonta sekä lekurien ohjeiden mukaista niin kauan kuin ei maskeeraa ylirasitusta ja kolhujen lisäystä.

Sikaa on annettava ylimääräisten kiinnikkeiden rikkomisen lisäksi lihasten ja jänteiden vahvistamiseksi, jotta jänteet vahvistuvat sekä kasvavat lihasten ohella. Näin kiinnikkeitä tehokkaasti rikkova pehmytkudosten hölskyntä kämmenheitossa ei revi alikokoisia jänteitä ja lihaksia, kun rasitus jakautuu suurempaan ja jäykempään kudokseen. Tulevat vammautumiset ovat epätodennäköisempiä vahvemmasta kädestä johtuen leikkauksen jälkeisen kuntousta valvoneen lääkärin mielestä. Pyöräilyssä töyssyihin osuminen varsinkin kapeilla korkeapaineisilla renkailla on myrkkyä kädelleni. Kun 32 mm renkaat alle suosituspaineiden ja massiiviset pehmusteet eivät riitä ja nostan käden tangolta töyssyjen lähestyessä. Jatkossa voin tuurilla selvitä kisakykyisemmillä renkailla kuntoutuksesta johtuen. Frisbeepuolella etuja tuli jo. Pituutta kämmenheittoon on jo tullut lisää kontrollin lisääntyessä selvästi. Jälkimmäinen auttaa enemmän.

Nippelitietona fribapuolella tarvittiin paljon sinänsä rystypuolelta tuttuja juttuja parannukseksi. Onneksi ranne on vahvempi ja liikkuvampi kämmeneltä kuin rystyltä. Siten saan painettua kiekon nokan alemmas toistettavasti aeroetujen aikaansaamiseksi kämmenellä. Silti painonsiirto takaa eteen tarvittiin. Isoin ongelma on keskivartalon kunto edelleen, joten selkä taittuu taakse turhan helposti lantiosta. Alkuvaiheessa ei ongelma, kolmas tunti kenttätreeniä oops. Ei ole mitään jakoa taittaa muutamaa astetta enempää kyynärpäätä yli puolitehon vammasta johtuen. Yllätyin siitä, miten kovaa voin heittää suoralla tai lähes suoralla kädellä. Otteen löysennys ja hammer drill kerrottuna kahdella auttoi eniten ristiaskelhypyn kanssa. Brinsterin bunny hop matalampana kämmenen puolella rentoutti koipia ja keskivartaloa sekä vapautti aivojen ohjauskapasiteettia käden ohjaukseen luoden rutiinia muuhun kuin ylävartalon edessä pitoon olkapäästä alas. Käsi rentona eteen ekalla hammer drill ranteella vasaran lyönnillä kesken ristiaskeleita ja taakse vienti kädellä uudella pakkivasaran lyönnillä sekä junttausaskeleessa heiton kolmannella vasaran iskulla ranteesta plus sormilla perään eteen ja vasemmalle lyöden kierteet kiekossa kasvoivat reilusti. Väpätys katosi ja tehot sekä kontrolli hyppäsivät. Ranteessa riittää jerkkua alas painamiseen jo liiankin alas heittämiseen, mutta hienosäätö puuttuu, kun liikaa korkeuttakin tulee vielä. Hoitunee toistoilla, kun perusteet ovat kohtuulliset. Hajonta pienentyi radoille mahtuvaksi kontrollitehoilla ja viime vuoden enkka 90 m ylittyi reilusti usein tarkemmilla heitoilla ilman pisimpien kiekkojen käyttämistä. 99,5 m on enkka ilmassa menneistä heitoista ja 95 on kevyttä kauraa. Pisin hyppy ja vierintäheitto meni 110 m ollen ainoa satasen ylitys ei rollereista. Yö ja päivä ero ihan liian vähällä harjoittelulla siis. Amatööritasosta rystydominantin alemman tason ammattilaisen lähelle kolmessa viikossa.

Kuminauhatreeni puntin ohella ja kevyin kämmenheitoin rajuin rystyheitoin ei riittänyt 16 v aikana tähån tasoon kuntoutukseen ja heittokykyyn. Toki joudun vammoista johtuen ottamaan takkiin tehon tuotossa kyynärpään taittamattomuudessa, kun kyynärpää ei taivu kolhuitta, kun lihakset ja jänteet eivät veny normaalisti.

Jäädytys pronator teres lihakselle, hermoratavenytykset, kumppari ja puntti kovempien ja useampien kämmenheittojen ohella auttoi, mutta ei ilman ongelmia. Kivunsietoa ja kylmäpäistä kivusta huolimatta treeniä vaadittiin kiinnikkeiden poistoon tai oikeammin niiden rikkomiseen, ovat ne arvet ja muut jumittajat olemassa ja odottavat uudestaan lukitttumista uusista kolhuista tai liikkumattomuudesta johtuen. En olisi pystynyt ilman kivunlievitystä noin kovaan treeniin, mitä vaadittiin kiinnikkeiden irrottamiseen toisistaan.

Kullan arvoiset niksit kivun ei medikaaliseen lievitykseen ovat nesteiden poisto kädestä kohoasennolla nyrkkiin puristuksella ja pidolla sekä ravistelu. Toimii kivusta riippuen puolesta minuutista pariin minuutiin, joten pesee lääkkeet ja alkon 6-0, joten kemiaa ei käytetty.

Vasta lisäheitot ja rutiini kertovat edut frisbeepuolella ja pyöräilystä tarvitaan täyden kauden kokemus vähintään tärskynkeston mahdollisen parannuksen arviointiin ja mahdollisesti käytettäviin renkaisiin. Nyt on hitonmoiset jarrut alla grr. On työkyvyn kannaltakin tärkeää lisätä lihasmassaa ja vahvistaa jänteitä, mutta vajaasti toimiva pronaattori on isoin kivun lähde ja heikoin lenkki. Kun osa lihassoluista ei toimi, voima on vajaa ja aivojen ohjauskäskyjen heikentyminen tuplaa tuhon. En tiedä pyöräilyvaikutuksia kuin kivun jarrukahvasta puristaessa, töyssyissä ja pitkän päälle pystypyörissä ylävartalon painon kannattelussa. Frisbeessä voin hyytyneenä viskoa 120 m ja silti sattuminen johtaa automaattiseen sormien aukeamiseen ja vasemmalle ohi puttaamiseen parista metristä puhumattakaan draivin vasenmalle lipsumisesta. Pah. Jos tuosta pääsee eroon lihaksen ja ohjauksen kuntoutuksen avulla, hyvä. Talvelle töitä, vaikka käsikirurgi sanoikin, että tuskin täydelliseksi palautuu.

Niin isoja etuja on tarjolla, että on hyökättävä täysillä, kun terveys ja työkyky voivat pompata lähemmäs normaalia, ehkä jopa normaaliksi. Urheilu olisi plussaa. Töissä ilman yhtä tukea en kipujen läpi puskien uskaltanut tuntia enempää työskennellä ja sitten oli pakko pukea tuki. Sattui niin paljon ja pelotti käden kesto ja vuorosta selviäminen. Kivut lakkasivat tuen käytöllä. Yleensä hermojen venyvyys vähenee töiden jälkeen, kun tuki puristaa kiinnikkeitä vahvemmin toisiinsa ja estävät pronaattorin kaikkien solujen käyttöä ylirasittaen toimivia. Pronaattorisyndrooman syntysyy on kivun poisto työssä kele.

Tuettomuuteen työssä on pyrittävä ja tunnin tuettomuus taisi rikkoa kiinnikkeitä, mistä osa kivuista. Tuurilla jatkossa kivut vähentyvät kiinnikkeiden hajotessa lisää, hermopinteen vähentyessä ja kuntoutuksen edetessä pronaattorin soluista useamman aktivoituessa aivojen paremmalla ohjauksella. Mikä parasta lääke on mieluisa heittäminen. Harva on saanut parempaa lääkemääräystä. Tätä lääkettä jaksaa ottaa, joten tulevaisuudessa on valonpilkahdus. Tämän reissun ajan niin pitkälle kuin on mahdollista.

Anteeksi Miksi pitää suoltaa tekstiä noin pitkään . Lyhennelty versio riitäs. Ei millään pahalla .

Nojanalle kirjoitti:

Anteeksi Miksi pitää suoltaa tekstiä noin pitkään . Lyhennelty versio riitäs. Ei millään pahalla .

Minä referoin: Vaaka on iloinen, kun fysioterapia lähti toimimaan, kun monen kipua välttävän tuen ja väärän terapiaohjeen jälkeen oivalsi, että hajonneen paikan korjaantumisen kuuluukin aluksi sattua, kun vääriin paikkoihin kiinnittyneet hajonneet kudokset irtoavat vääristä paikoista ja pääsevät kiinnittymään oikeisiin paikkoihin.

Nojanalle kirjoitti:

Anteeksi Miksi pitää suoltaa tekstiä noin pitkään . Lyhennelty versio riitäs. Ei millään pahalla .

Miksei esitellä kahdelle eri yleisölle faktat yhdellä viestillä kahdelle foorumille ristiinviestittämällä? Syy viestiin on se, että muiden terveydelle on hyvä tietää, että diagnostisointi on vaikeaa ja hidasta sekä tuhoon tuomituksi annettu diagnoosi voi olla korjattavissa. Lopulta kävi tuuri osaavan kirurgin tutkimuksiin pääsyssä. Lekurishoppailu spesialistille voi auttaa yllättäviin tilanteisiin.

Pyöräily-yhteys on terveyden lisäksi pehmusteiden, jousitusten, suurien renkaiden ja alhaisten paineiden yhteydellä kolhitun paikan suojaamiseen.

Hopealuotisyndroomasta kärsivät luulevat, että kaikki on helppoa ja yksi kertaista sekä yhden faktan asioita, joten taianomaisesti kaikki luistaa yhden lauseen kirjoituksella. Herätkää. Kumma korkeakoulututkinto on, jos selviää ilman useiden tuhansien sivujen lukemista. Elämme tietoyhteiskunnassa, joten populistien yksi vale hoitaa maailmankuvan väite ei pidä paikkaansa. Mistä alkuperäinen viesti kokemuksistani on todiste. Lekurit ovat olleet ristiriidassa diagnooseiltaan ja ei moni opiskele yhtä kauan ennen töiden aloittamista, mikä vaatii elinikäistä jatko-opiskelua. 20 vuoden perusopintojen jälkeen. Voepyhä yksinkertaesuus!

Jorin referaatti on lekurien kertoman ja netistä tm lukemani mukaan osin väärin, mutta sinne päin. Arvet eivät synny vain hajonneista kudoksista ja kiinnikkeet syntyvät muustakin kuin tuhoutuneista kudoksista. Yksi lekuri sanoi lekurikunnassa olevan tenniskyynärpään, eli alkuperäisen vaivan synnystä ja oireista erimielisyyksiä. Se mikä ei ole mielipidekysymys, on leikanneen kirurgin havainto kaikkialla olevista arvista ja siitä, ettei hän päässyt poistamaan kaikkia arpia, jotka olivat arpien takana piilottelemassa. Hermovauriovaara oli ilmeinen, joten kielsin yrittämästä. Olin hereillä leikkauksessa ja jänteet ovat kovaa kamaa siitä päätellen, miten kovaa kroppani heilui kirurgin sahatessa tai leikatessa jänteen irti luusta. Oli painiottelun voimankäyttöä.

Bileet! Tervehtyminen etenee rakettivauhdilla, kun ekaa kertaa vuoden 99 leikkauksen jälkeen selvisin töistä ilman pronaattorin päällä olevaa tukea. Hermot eivät rajoita liikkuvuutta ja ekaa kertaa eläessä vedin äsken kovan kämmenheittotreenin työpäivän jälkeisenä päivänä. Enkka kämmenellä 106 m. Mahtavaa edistystä, joten on motivaatiota treenata vielä vahvemmiksi paikat parempaa suorituskykyä ajatellen. Auttaisiko kiinnikkeiden irtoaminen pyöräilyssä tulevien tällien kestämistä, kun pehmytkudoksia ei ole enää pingotettu ylikireäksi? Lenkkejä pitää tehdä kokeiluksi. Jänniä aikoja hieroo hän karvaisia kämmeniään...

Olipa raskaan tuntuista ajaa maantiepyörällä frisbeegolfradalle kokeilemaan, miten äijän käy. Olisiko eilisen olutexpo ja edellispäivän tapaaminen fribakuvaajan kanssa (hörps) verottanut pikajuoksulenkkien ja kämmentreenien ohella? Kolme päivää putkeen menossa yli normitehojen. Ihan eri meininkiä lyhyellä neppailuradalla kämmenheitot, joten auttoi kummasti paraneminen ja alkusysäys kämmentreeneissä. Varsinaiseen taitoon, tarkkuuteen ja toistettavuuteen on vielä matkaa nepeissä metsäradalla, mutta kyllä se siitä.

En osaa ja on liian aikaista arvioida, onko näin alkuvaiheessa edistystä käden kunto auttanut pyöräilykuntoani. Menomatkassa on oli ihan ok meininki, eli yhtä huonoa kuin aina ennenkin töyssyihin ajo ja ei ihme, että käsi oli huonona palatessa, kun heittäminen sattuu ja ennen satulaan nousua sattui huolimatta kivunhoitojumppalikkeistä. Yksikätinen paluu pitkälti ja käden nostoa töyssyihin tullessa pakosta, kun ei räpylä tykännyt tangolla olosta.

Sitten kun saan käden kuntotutettua sellaiseksi, ettei heittäminen satu, ei pitäisi siitä olla rassia, joten enemmän sietokykyä jää jäljelle pyöräilytärinän kestämiseen. Noi neppitehon heitot kämmenellä ei rassaa mielestäni yhtä kovaa kuin pyöräily. Mitähittoa hetki tuli, kun kättä sattui rystyllä, vaikkei se normisti satuta. Höh. Jos se oli hyvää kipua kiinnikkeen irtoamisesta tai hajoamisesta, se oli hyvä uutinen. Nyt on paha arvata, miten pitkälle edistys voi mennä, mutta ei mitään näin aikaisin voi arvata, kun tälläistä suoritustasoa ei ole ollut tarjolla aiemmin ja ei tervekään rajattoman nopeasti voimistu. Minulle edistys ei ole tullut kovemmasta treenistä lihasvoiman parantamiseksi, vaan haittaavien vammojen osittaisesta poistumisesta. Uskon nyt kiinnikkeiden olevan ongelman siitä päätellen, miten paljon helpommin ja vastuksettomammin käsi liikkui heittäessä osan kiinnikkeistä rikkomisen jälkeen. Ihan eri käsi on kyseessä.

Näin perjantaina tän voi varmaan laittaa hyväntuulenketjuun - varsinkin kun ei oo omalla reitillä tullu vastaan

http://www.viikonloppu.com/?p=135597

PW kirjoitti:

Näin perjantaina tän voi varmaan laittaa hyväntuulenketjuun - varsinkin kun ei oo omalla reitillä tullu vastaan

On niin hyvä kyltti laitettu tukkimaan pyöräilykaista.

PW kirjoitti:

Näin perjantaina tän voi varmaan laittaa hyväntuulenketjuun - varsinkin kun ei oo omalla reitillä tullu vastaan

Toijon jostain australiasta tieteskin. Ne ajaa siellä päät alaspäin, joka varmaan selittää tuonkin.

Pari vuotta sitten viimeksi luistimilla. Yllättävän mukavaa hommaa vaikka pelejä ei saanut tänään pystyyn..

Olisko tää tähän ketjuun.
Kirjoitin just Faceen tän.

Taisin kohdata juuri hetki sitten aidon pyöräilyaktiivin käydessäni Helsingissä. Ja samalla aitoa raivoa ja väkivaltaa.
Sori vaan aktiivi Mannerheimintien pyöräväylällä - saatoin ajella keskellä pyöräväylää - olin just vetänyt lipat - jäinen ratikkakisko teki mutkassa vähän liikaa luistoa ja olin liikkeella pienipyöräiselä Bromtonilla. Sattui vähän polveen vielä. Keskittyminen ei ollut ehkä ihan kohdillaan. Jäi siihen toki reilusti pyörän tilaa kun ei kolaroitu.
Tyyppi siis veti nyrkillä ystävällisen huomautuksensa olkapäähän - aika kivalta tuntui. Me maalaiset kilistetään ensin kelloa tai huudetaan huomion herättämiseksi tai jotain.
Tälleen enemmän pyöräilevänä tulee usein keskityttyä autojen ynnämuiden vällttelemiseen. Ei ole tullut mieleen muiden pyöräilijöiden nyrkkien väisteleminen. Pitää nyt ottaa sit sekin listalle.
Piis. Love.

Vähän ristiriitaiset mietteet tuosta. muutenhan sopisi persujen äänestäjäksi, muttakuin nehän on sydänleikkauksesa käyviä raivoajia punaisen lihan ruokavaliolla ja kärymenopeleillä liikkujia, jotka metsäsätävät keulan koristeeksi punaviherhippejä. Olisiko uusnatsit niin syrjitty ryhmä, ettei rahat riitä edes nelipyöräiseen kärylaatikkoon? Sitäkös vimmaa. Ei mene aina kuin elokuvissa ja pitkänmatkalaisella väsyneenä varsinkaan, mutta eipä sitä ymmärrä kotoa kuppilaan menijä. Keskittymisen herpaantuminen on tuttu ilmiö pidemmillä reissuilla.

Toivottavasti paranet pian.

Kesällä baanalla pyöräiljä pysäytti toisen ja kuristi. Road rage on saapunut pyöriin Helsinkiin. En nähnyt uutisointia, että saatiinko kuristaja kiinni, olisiko ollut sama? toisaalta avohoidossa on ihan liian monta oikeasti apua tarvitsevaa. Äänestä oikeistoa, äänestät heitteille jättöä. Jännää että lait eivät koske lainsäätäjiä.

Kovvoo mennoo piäkaupunnissa enpä oo törmänny nyrkkiin onneks, pittääpä varroo jos sinne erehtyy