Nojapyöräfoorumi

Jaa punaisten perillisten sensuuria Kanadassa terveydenhuolto on ilmaista valtion laskiessa hyötyvänsä. Ei kai rengastehdasta mikään valtio pyöritä. Pitäisikö? Mainitsin aiemmin Itä-Sucks-a muiden kommarien kanssa omanneen Midaksen paskaisen kosketuksen, eli kaikki mihin koskee muuttuu paskaksi. Riittää puolestani tästä off topicista osaltani tässä ketjussa.

Palataanpa takaisin rengaskeskusteluun:

Olen sitä mieltä, että paksummalla kulutuspinnalla varustettu rengas voisi hyvinkin olla kaupallinen menestys. Voisi hyvinkin olla niin, että jokin marginaalinen ryhmä pyöräilijöitä maailmassa innostuisi kestävämmistä kumeista ja ostaise ne pois kuleksimasta. Jos kuluttajat tulisivat tyytyväisiksi moisista kumeista, niin silloin normaali rehgastestaiden välinen kilpailu aiheuttaisi päivän päätteeksi sen, että renkaamme tulisivat kokonaisuudessaan kestävämmiksi.

Wacky jo ehtikin todeta, että paksumpaa kumia olisi saatavissa, mutta ei lainkaan normaaleja nojakkien käyttämiä kokoja eli 406 ja 451 eivät ole saatavissa, ainakaan siitä kaupasta/valmistajalta.

Ehdotettiin Marathoneja, joissa on paksulti kumia. Toki on, mutta ei kulutuspintaa, kuten Jori jo ehti oikaisemaan. Me tahdotaan paksummalti juuri sitä kulutuspintaa. Jos sitä olisi tarpeeksi, niin tarvittaisiinko enää mitään pistosuojakerroksia? Painaa se pistosuojakerroskin... Ja varmaan sekin lisää vierintävastusta. Mutta olisiko ehta kulutuspintakerros sitä hullumpi?

Minulla kinnerissä joutuu aina vaihtamaan renkaat siksi, että kulutuspinta loppuu ja kankaat tulevat näkyville. Silloin ei enää hirviä ajaa niillä, vaan joutuu laittamaan uusia alle. Nojakissa taas - hmm, renkaiden kulutuspinta loppuu ja sitten rupeaa tulemaan puhkeamia, kun rengas repeää kulutuspinnan kohdalta halki.

Jos renkaiden sivut lohkeilevat, on ajettu liian pienillä paineilla ja renkaita on säilytetty liian lämpimässä ja auringonpaisteessa. Tai sitten ne ovat vaan liian vanhat, kuten täällä moni ehtikin ilmoittamaan. Viiden vuoden jälkeen alkaa paremmatkin kumit haurastumaan ja siitä taitaa vastuussa olla happi, ellei jopa otsoni.

http://www.tiede.fi/artikkeli/kysy/miks ... in_typella Vuosia on tieretty että "Happi" on renkaan ja muun vihollinen . Vaikka meille onkin niin tärkee.
Itse joskus harkitsin pullon vuokraamista ja rakentamista sille paineensäätö yksikköö.
Kokeilun tekeminen on vain jäänyt .
Kukahan ehtii ensin maassamme.

ajarmala kirjoitti:

Minulla kinnerissä joutuu aina vaihtamaan renkaat siksi, että kulutuspinta loppuu ja kankaat tulevat näkyville.

Pyöreäselkäinen rengas kallistelemattomaan ajoneuvoon on huono yhdistelmä, niin kulutuskestävyyden kuin pidonkin kannalta.
Ajokilometrejä saisi lisää valitsemalla leveämmän renkaan ja ajamalla pienemmillä paineilla. Mutta ei, päätä seinään, 23mm kumi ja 10bar paine niin että tiehen ottaa kiinni muutaman millin levyinen kohta kumin keskeltä

Jukka

jviirret kirjoitti:

ajarmala kirjoitti:

Minulla kinnerissä joutuu aina vaihtamaan renkaat siksi, että kulutuspinta loppuu ja kankaat tulevat näkyville.

Pyöreäselkäinen rengas kallistelemattomaan ajoneuvoon on huono yhdistelmä, niin kulutuskestävyyden kuin pidonkin kannalta.
Ajokilometrejä saisi lisää valitsemalla leveämmän renkaan ja ajamalla pienemmillä paineilla. Mutta ei, päätä seinään, 23mm kumi ja 10bar paine niin että tiehen ottaa kiinni muutaman millin levyinen kohta kumin keskeltä

Jukka

Just samaa olin kirjottamassa. Trykeri taitaa olla ainoa kallistelemattomiin tarkoitettu rengas?

ajarmala kirjoitti:

Jos renkaiden sivut lohkeilevat, on ajettu liian pienillä paineilla ja renkaita on säilytetty liian lämpimässä ja auringonpaisteessa. Tai sitten ne ovat vaan liian vanhat, kuten täällä moni ehtikin ilmoittamaan. Viiden vuoden jälkeen alkaa paremmatkin kumit haurastumaan ja siitä taitaa vastuussa olla happi, ellei jopa otsoni.

Onhan se osin noinkin, mutta täysin vakuuttunut olen siitä, että polkupyöränrenkaiden kylkien halkeilun estämisesksi ei ole tehty mitään halkeilua välttävää työtä -luultavasti päinvastoin. Entisaikojen renkaat kestivät paremmin, auton renkaat kestävät paremmin, jopa kottikärryn renkaat kestävät paremmin kylkien halkeilua.

Otsonihan tuon halkeilun aiheuttaa. Halkema syntyy jännitykseen nähden poikittain ja tyypillisesti alkanut halkeama venyy pituutta ja leviää kehän suuntaisesti renkaan kyljen pienimmän taivutussäteen vastaisesti.

Wanhaan aikaan polkupyörän ja autojenkin renkaisiin käytettiin kumimassaa, jonka sekaan oli jauhettu kierrätyskumia. Nämä tuoretta massaa hieman kovemmat kierrätyspartikkelit muokkaavat jännitysjakaumaa renkaan kylkikalvossa siten, ettei halkeama pääse etenemään pitää matkaa, vaan pysähtyy seuraavaan kovempaan partikkeliin, jonka reunaan muodostuu uusi halkeama. Halkeamat eivät siis veny senttejä pitkiksi kanjoneiksi, joiden sisään pääsee lisää otosnia jatkamaan halkeaman pituuden ja syvyyden kasvatusta.

Kierrätyspartikkeleita sisältävä kumimassa halkeilee toki sekin, mutta halkeamat ovat hyvin lyhyitä ja niitä on niin tiheässä, josta syystä ne eivät kumin venyttelyssä avaudu suuriksi otsonin kulkea rengaskumia puremaan. Tällaiset kierrätyskumia sisältävät vanhat renkaat kuluvat otsonin vaikutuksesta liituuntumalla pinnastaan, mutta syviä halkeamia niihin ei helposti muodostu. Autonrenkaat käyttäytyvät myös näin. Ne kovettuvat ja "lasittuvat" pinnaltaan. Eivät kulu ylettömästi ja halkeile, kuten polkupyöränrenkaat nykyisin.

Kysyin tästä kierrätyskumin hyvien ominaisuuksien hyödyntämisestä vuosia sitten Nokian renkaiden dirikalta. Hän vastasi, ettei ole suunnitelmissa kylkihalkeamien estämistoimia kumimassaa kehittämällä, koska: "Täytyyhän heidänkin elää". Polkupyöränrenkaiden kulutus on pientä ja lähinnä pienentynyt vain entisestään, joten on aivan ymmärrettävää, ettei täydellinen kilpailu toteudu tässä bisneksessä. Tämä on johtanut epäterveisiin tapoihin hankkia elanto supistuvasta markkinasta. Samaan epätäydellisen kilpailutilanteeseen ja supistuvaan markkinaan perustuu myös aiempi väitteeni kulutuspintojen paksuuden "suunniteltuun vanhenemiseen" perustuvasta mininimoinnista ja materiaalivalinnasta.

vph ehdotus oman yrityksen perustamisesta valmistamaan ja myymään kestäviksi suunniteltuja renkaita ei ole mikään ratkaisu tähän, sillä uudenkin yrityksen pitää toimia samalla epäterveen kilpailun myrkyttämillä markkinoilla. Pyörillä ajetaan nykyisin niin vähän, että valtaosa (ei juuri kukaan) polkupyörän renkaan ostajista ei kiinnitä mitään huomiota renkaan kulutuskestävyyteen. Miten voisikaan, kun yhtään rengasta ei ehditä kuluttaa loppuun ennen renkaiden muiden "suunniteltujen vanhentamistoimien" aiheuttamaa käytöstäpoistoa. Tähän tilanteeseen kuluttajat ovat jo niin tottuneet ja sopeutuneet, ettei tule mieleenkään kyseenalaistaa renkaiden huonon kestävyyden syitä.

jori kirjoitti:

Onhan se osin noinkin, mutta täysin vakuuttunut olen siitä, että polkupyöränrenkaiden kylkien halkeilun estämisesksi ei ole tehty mitään halkeilua välttävää työtä -luultavasti päinvastoin.

Mun mielestä on tehty, toisten valmistajien kumit haleilevat nopeammin ja enemmän(Continental, Nokian) kuin toisten(Schwalbe). Perustuu omiin kokemuksiin, ei ole tieteellistä faktaa.

Jukka

jviirret kirjoitti:

jori kirjoitti:

Onhan se osin noinkin, mutta täysin vakuuttunut olen siitä, että polkupyöränrenkaiden kylkien halkeilun estämisesksi ei ole tehty mitään halkeilua välttävää työtä -luultavasti päinvastoin.

Mun mielestä on tehty, toisten valmistajien kumit haleilevat nopeammin ja enemmän(Continental, Nokian) kuin toisten(Schwalbe). Perustuu omiin kokemuksiin, ei ole tieteellistä faktaa.

Tai Schwalbe on tehnyt vähemmän halkeilun edistämistä. Hehkulamppupoolissakin jotkut saivat sakkoja, kun niiden lamput kestivät pidempään kuin oli yhdessä sovittu.
Autonrenkaiden perusteella en millään usko, että pyöränrenkaiden laatu olisi teknisestä syystä niin huono kuin on.

Paljonkohan auringolla on halkeamisen kanssa tekemistä. Jotkut fillarit ovat taivasalla, mutta auton renkaat ovat ainakin osittain lokasuojan sisällä varjossa.

Reippailija kirjoitti:

Paljonkohan auringolla on halkeamisen kanssa tekemistä. Jotkut fillarit ovat taivasalla, mutta auton renkaat ovat ainakin osittain lokasuojan sisällä varjossa.

Jos tuolla olisi merkitystä, olisi auton renkaiden sisäpuoli selvästi terveempi kuin ulkopuoli. Havaittavaa eroa ei kutenkaan näy. Tottakai UV-valo ajaa vulkanoitumisprosessia eteen päin ja auringossa makaavat auton renkaat lasittuvat pinnaltaan koviksi ja liukkaiksi. Tämä on erityisen helposti nähtävissä rengaskeinuissa leikkikentillä. Aurinko ei siis aiheuta halkeilua, vaan liituuntumista ja lasittumista. Halkeamat aiheutuvat renkaan kyljen taivuttelusta ja otsonista ja hapesta myös kaiketi.

Voihan myös olla, että auringon UV-säteily kovettaa ja haurastuttaa pintaa ja taivuttelu sitten tuottaa tuon kovan pinnan kanssa halkeamia, kuin kuiviin huuliin talvipakkasella. Kokemuksesta kuitenkin tiedetään, että lisäämällä kumimassaan kovuusvaihtelua vaiheuttavia kierrätyskumipartikkeleita halkeamat eivät leviä läheskään niin nopeasti kuin ilman. Toimisikohan tuo huulissa.

jviirret kirjoitti:

Pyöreäselkäinen rengas kallistelemattomaan ajoneuvoon on huono yhdistelmä, niin kulutuskestävyyden kuin pidonkin kannalta.
Ajokilometrejä saisi lisää valitsemalla leveämmän renkaan ja ajamalla pienemmillä paineilla. Mutta ei, päätä seinään, 23mm kumi ja 10bar paine niin että tiehen ottaa kiinni muutaman millin levyinen kohta kumin keskeltä

Jukka

Oman lyhyen kokemukseni osalta voin allekirjoittaa kaikki nämä Jukan esittämät väitteet (paitsi 10 barin paineet). Kokeilin Scorpparissa Schwalben valikoimasta Big Appleja, Trykereitä, Oneja ja Duranoja. Näistä One-malliset olivat ne, joilla eniten ajoin (meni useampi satsi, koska niistä tykkäsin) ja Trykerit kaikkein epäonnistunein valinta. Onet olivat tosiaan melko kovat (mutta niin olivat trykerit ja duranotkin), eikä pito varmaan ollut kaksinen, mutta oli se kuitenkin ihan riittävä melko hulluihinkin alamäkiserpoihin. Ne ei tosiaan montaa tuhatta kestäneet.

Ja nyt tuossa tämänhetkisessä trikessakin on Onet ja ne vaihtuu pois vasta kun löydän jotkut nopeammat 406 koon renkaat (Contin GP LTD:tä olen suunnitellut kokeilevani jonain hyvänä päivänä). Päätä seinään.

vph kirjoitti:

Trykerit kaikkein epäonnistunein valinta.

Miks?

@Vilijami: Ne tuntui hitailta JA kovilta, jotenkin ihme korpuilta. En siis vaan tykännyt ja vaihdoin ne tosi nopeasti pois. Mulle jäi ehkä vähän sellainen ajatus, että tartteis olla enemmän painoa päällä, jotta Trykerit olisivat toimineet niin kuin ne ehkä on suunniteltu toimivan. Siis painavampi kuski ja vaikka joku painavampi kinneri kombinaatio, niin voisivat tuntua ihan toisenlaisilta. Ehkä. Mutta tosiaan 100%:sta mutua pelkästään.

jviirret kirjoitti:

Pyöreäselkäinen rengas kallistelemattomaan ajoneuvoon on huono yhdistelmä, niin kulutuskestävyyden kuin pidonkin kannalta. Jukka

Niinpä! Olen kuuluttanut niitä vyörenkaita, mutta eipä vaan mikään rengastehdas vastaa huutooni... Kaikissa autoissa on jo vyörenkaat, mutta fillareihin niitä ei vaan ole tarjolla. Onhan meitä kinneristejä ja trikestejä jo sentään pienen vyörengaspajan asiakkaiksi... Tai joku isompi rengaspaja voisi tehdä edes yhden vyörengasmallin.

Triket ja nelipyöräiset eivät kallistele, joten vyörengas olisi niihin juuri omiaan. Vyörenkaan vierintävastuskin olisi mukavan pieni. Ja jos siitä tekisi vielä tubelessin, niin vielä parempi. Siihen tuplasti lisää kulutuspintaa ei varmaan olisi mikään ihmeempi keksintö?

Jollekin kätevälle olisi ehkä niche markkinat olemassa vyörenkaiden valmistuksen myötä. Jos ei elannoksi riitä, voisi tuurilla ärsyttää tehtaita sen verran, että pakottavat ne tekemään omansa.

Täällä on outo käsitys Schwalben kestävyydestä kyljissä. Sitä kun ei ole alhaisilla paineilla ja lähipyöräkauppias sanoo saavansa usein talven jälkeen pitkälti haljenneita Schwalbeja ja tehdas myöntää ongelman. Tämä on viime talven keskustelu, kun mainitsin tuhonneeni kellarissa Duranon vajailla paineilla. Kuulemma muiden valmistajien renkaita ei tule yhtä useasti vastaan kyljestä haljenneita.

En tiedä, onko Schwalbe ehtinyt korjata materiaalia vuoden aikana.