Täältä löydät kaiken tiedon nojapyöristä, kinnereistä ja velomobiileista sekä nojapyöräilytapahtumista.
http://www.nojapyorafoorumi.fi/
Hämmästyin kun huomasin viimesessä sähkölaskussa paikallisen sähköfirman myyneen n. 64% fossiili-, 25% uusiutuvaa- ja 11% ydinsähköö. Tämä tosin vuonna -23 mutta silti kuullostaa suurelta tuo fossiiliosuus?
Pitkästä aikaa tuulivoimakapasiteetti lisääntyi eilen puolilta päivin. Tällä kertaa yhteensä187MW lisää tuulivoimakapasiteettia, jota on nyt yhteensä 8411 MW. Tänä vuonna ohitetaan tilanne, jossa tuulivoimalat kattavat Suomen sähkönkulutuksesta suuremman osan kuin neljä vanhaa ydinvoimalaa yhteensä, kun OL3 jätetään laskuista. Suurimmaksi sähkön tuottajaksi ohi ydinvoiman nousemiseen menee tällä tahdilla vielä kolmisen vuotta.
Eihän tuo näytä paljolta, mutta nyt lisätty tuulivoimakapasiteetti tulee tästä lähtien tuottamaan 8 kertaa enemmän energiaa vuodessa kuin kaikki kolme Tampereen vesivoimalaa yhteensä. Lisäksi tämä tuulivoimalisäys lienee vain noin 10% tämän vuoden. tuulivoimalainvestoinneista. 
Sähkön hintaan lisätään sähkövero, mutta miksi arvonlisävero otetaan verolla lisätystä hinnasta. Lisääkö vero siis sähkön arvoa kuluttajalle. Minusta se on sähkön käyttäjälle kulu. 
Kuva ei ole meidän sähkölaskusta, mutta siitä on helppo havaita, että sähkön kuluttajahintaan lisätään yli sata prosenttia veroa.
Sähkövero laskutetaan siirron yhteydessä n.2,83c/kwh. Ja kyllä siirto laskusta on yli puolet veroa Verottajalla on varmaan hyvä selitys, miks verosta maksetaan veroa?
Mutta onhan se kiva, ett energian hinnassa ei oo veroa ku neljännes 
Nyt kun laskussa on puolet veroa, niin eihän se päällekkäisverotus siihen lopu. Tuloista -jolla lasku maksetaan- on myös niistetty veroa ihan kivasti, jollei rahaa ole tienattu puistosta kerättyjä pullopantteja osuuskauppaan palauttaen.
Ei varsinaisesti sähkön hintaan liittyvä, mutta kautta rantain tarpeellinen pakkaskaudella sähköä säästäville.
jviirret teki todella huolellisesti savukaasujen kulkua selittävän YT-videon siitä, miten välttää kylmän savuhormin aiheuttama tulisijan savuttaminen.
Kaikille on varmaan tuttu tuo tuhkaluukussa paperin polttaminen, mutta hiustenkuivaimen, tai kuumailmapuhaltimen käyttäminen tähän ei ole kaikille selvää. Minullekin tuli uutta siinä, että kylmähormista tulisijaa sytyttäessä kannattaa pitää luukut kokonaan auki.
Tuo luukkujen pito levällään heti sytytyksen jälkeen oli minulle uutta ja aivan järkeen käyvä selitys. Olin tähän saakka kuvitellut, että savukaasu kannatta lähettää hormiin mahdollisimman kuumana pitämällä luukkuja pienellään aluksi. Olin selvästikin väärässä. Sehän tosiaankin hidastaa virtausta ja lämpö ehtii siirtyä savukaasuista hormitiiliin jo alaspäin johtavassa kanavassa. Lämmittää tämän kanavan ja jäähdyttää savun, mikä haittaa piipun lämpiämistä ja vetoa varsinaisessa savupiipussa. Kun luukut täysin auki, savukaasua on enemmän ja lämpötila alempi, niin lämpö jakautuu tasaisemmin alas johtavien kanavien ja piippuun kesken ja lämpöä riittää enemmän piippuun asti. Kiitos tästä oivalluksesta Jukalle.
Onneksi EstLink 2 on poikki, niin ei nuo Viron hinnat ryömi tänne, kuten viime, ja varsinkin toissatalvena.
Virossa sahkon hinnat nousi kun he eivat saa enaa Suomesta halpaa sahkoa Estlinkia pitkin. Sahko kulkee toiseen suunraan harvoin.
Tuulivoiman tuotantoennätys viime tiistaina 18.3.2025 klo 19:30 7296 MW
Kun Olkikolmonen on pois verkosta, voi tuulenergiasysteemi näyttää voimansa. Nomaalitilanteessa, kun ydinvoimalat kaikki käyvät, tuulivoimaloita säädetään alas, ettei sähkön hinta mene liikaa miinukselle. Pikkumiinuksen päiviä on viime aikoina ollut melko usein, vaikka OL3 seisoo.
Oliko siitä jo pohdintaa, millä logiikalla sähkön hinta voi olla miinuksella?
Halvempaa pitää voimala käynnissä kuin sammuttaa ja käynnistää uudelleen?
Joskus jostain luin, ett ydinvoimalat tarjoo pörssiin aina reilusti negatiivisella hinnalla, jotta ei tartte sammuttaa voimalaa.
Se on juuri näin. Ydinvoiman reaktoria ei kannata säätää, sillä raktorin lämpötilan muuttuessa sen parin vaaksan paksuiset seinämät muuttavat lämpötilajakaumaltaan ja tuottavat rakenteeseen lämpöjännityksiä, jotka väsyttävät metallia. Ydireaktori "kuluu" siis eniten siitä, jos se joudutaan ajamaan alas ja uudelleen käynnistämään. Ylösajo voidaan tehdä hitaasti, jolloin jännityksiä tulee vähemmän, mutta alasajo on vaikeampaa tuosta väsymisnäkökulmasta.
Olkikolmostosta on ajettu näennäisesti erilaisilla tehoilla. Se on kuitenkin tehty pitämällä reaktorin lämpötila mahdollisimman vakiona ja tekemällä säätö ajamalla höyryä turbiinin ohi. Se ei ole ihan näin yksinkertaista, mutta helpompi ymmärtää näin. Sen tehonsäätö perustuu siis hyötysuhteen heikentämiseen. Tämä on hankalaa, eikä sitä tehdä mielellään. Siksi on kannattavampaa myydä sähköä vaikka hiukan negatiivisella hinnalla, jollei saada muuten kaupaksi.
Tuulivoimaloille negatiivisella hinnalla myyminen kannattaa siksi, että se tekee haittaa sen kilpailijoille. Tuulivoimalat voitaisiin helposti säätää seisomaan, tai tehoa pienentää lapakulmia loiventamalla, mutta niin tehdään vasta hieman negatiivisella sähkön hinnalla, jotta heikomman tuulen tilanteessa hinta nousisi korkeammalle polttoainevoimaloiden yrittäessä luoda kannattavuutta korkeammilla hinnoilla. Täysin tyynellä polttoainevoimalat tietysti kostavat nostamalla hinnan tolkuttomaksi. 
Olen yrittänyt etsiä taloustietoja Suomen tuulivoimayhtiöistä, mutta se on ollut hieman hankalaa - tilinpäätöstietoja ei ole helposti saatavilla. Mutta Suomen hyötytuuli Oy:n tiedot löytyivät kohtalaisen helposti vuodelta 2023:
Ja koska toiminnasta syntyi voittoakin 3,2 miljoonaa, niin myyntisopimukset on laadittu sillä tavalla järkevästi, että myyntihinta ei painu tuulisella säällä nollaan, vaikka pörssihinta painuukin... Liikevoitto on tasan 12 % liikevaihdosta eli varsin hyvin kannatavaa toimintaa.
Tästä nähdään, että konstailematon tuulivoimatuotanto tuottaa ihan hyvin, vaikka pörssisähkön hinta yleensä huitelee tuulivoimatuotantoa vastaan.
Olen kuullut huhuja, että valitettavan monen Suomessa operoivan tuulivoimayhtiön pääkonttori on keskieuroopassa ja nostavat Suomesta saadun maltillisen voiton lisäksi jotain hämäriä vihreän siirtymän EU-tukia, joista meillä täällä Suomessa ei ole aavistustakaan.
Entäpä jos, tuulivoimaa ei olekaan niin paljon kuin annetaan ymmärtää ja siksi taloustiedot ovat vaikeasti löydettäviä?
On varsin helppoa todeta OL3 olemassaolo, kun käy vaan katsomassa, mutta tuulimyllyjä ei kukaan jaksa käydä laskemassa. Jos se ajaa jonkun etua, että tilastoissa tuulivoiman osuus on todellista suurempi? Miten ja mistä se osuus edes lasketaan? Kokonaistuotantokin mahtaa olla aika hihasta ravisteltu.
Kyseessä ei kysymyksissäni ole mikään salaliitto, vaan se tosiasia, että mittakaava ylittää ihmisen ymmärryksen. Ihan sama mitä jossain nettisivulla ilmoitetaan koko maan tuotantomääriksi, niin sen todistusarvo on pelkkä uskon asia. Ihmisaivot pystyvät käsittelemään vain luokkaa -painaako perunapussi 0,5 vai 5kg?- olevia kysymyksiä aika luotettavasti.