Nose Faired/Tail Faired

[jori]

Mikä on F40?

[tavasti]

Mikä on F40?

http://www.lightningbikes.com/f40.htm

[JuSa]

... ja avoin perä voi myötätuuliosuuksilla olla jopa hyödyksi, jos on tuulinen päivä

Se avoin perä toimii purjeena jos tuuli takaa on kovempi kuin nopeutesi, ja näin tuskin on. Ajelet tasaisella ainakin 30 km/h, ja tuskin siellä radalla alle metrin korkeudessa on 8.3 m/s tuuli, tai ainakin sitten on jo melkoinen myrsky.

Sivumyötäisestä tuulesta saattaisi olla apua jos olisi viisto perä. Sivutuuleen purjehtimalla voi päästä kovempaa kuin tuulen nopeus, myötätuuleen vain tuulen nopeudella.
Esim F40 kuskit väittävät että sivutuulesta on apua, tiedä sitten.

Suunnittelen etukatetta ennenkaikkea 12h kisaan, en arkikäyttöön. 12h kisassa ajonopeudet, ainakin minun osalta, ovat pakostakin alhaisia, jos aion olla liikkeellä lähes 12h. Olen meloja, tunnen perätuulen vaikutuksen. Melon pääasiassa merellä, mutta suojaisillakin vesillä 6m/s on tavallinen tuuli kesäisin, ehkä yli 50% ajasta. Se siis vastaa 21,6 km/h. Oletetaan, että kisassa olisi tuollainen päivä. Voisin menetellä niin, että etukatteen suojaamana puskisin vastatuuleen 20km/h, suhteellinen ilmanopeus siis 42km/h. Ilman katetta tuo voisi olla 12h kisan tehoilla mahdotonta. Myötätuuleen päästelisin 15km/h vapaalla, jolloin vierintäkitkan voittamiseen jäisi 6,6 km/h takaa puskevaa tuulta. Mahdotonta? Jos pusku ei riitä, ehkä se kattaa vaikkapa 50% tehosta. Lisäksi käytössä on kovemman osuuden liike-energia.

Toinen strategia: Säästän voimiani vastatuuliaosuuksilla: ajan silloin 15km/h ja vastaavasti myötätuuleen päästelen 40km/h. Vastavalla tavalla teen yleensä meloessa: 9km/h myötäistä (tuntuu hulppealta) ja 4,5km/h vastaista (ei tunnu pahalta). Meloessa minulla on GPS ja tarkkailen paljon nopeutta ja olosuhteita, enemmän kuin pyöräillessä.

Kolmas strategia: ajan tasaista vauhtia tuulen nopeudesta riippumatta, vastatuuleen kevyemmin ja myötätuuleen hieman suuremmalla teholla. Olisiko tämä paras strategia?

Mutta sellaiset kartiokuppeihin perustuvat tuulenopeusmittarit toimivat ja pyörivät. Kartion avoin puoli tuuleen päin riittää kompensoimaan terävä puoli edellä vastatuuleen etenevän puolen... Tämä näkökulma puoltaisi ensimmäistä strategiaa? Pystypyörällä myötätuuleen on tietysti aina välillä lasketeltu tekemättä mitään, mutta silloin tuulen nopeus on ollut tyypillisesti yli 10m/s, joka sekään ei ole harvinaista Suomen kesässä. Nokian rata näyttää melko avonaiselta paikalta.

Jatkoajatuksia:

Näilläkin sivuilla lainatun kuvan mukaan "healthy man" pystyy n. 75W tehoon 12h eli 720min suorituksessa. Jos 150w teholla voisi pystyä esim. 32km/h nopeuteen (tuo http://www.adventuresofgreg.com/HPVlog/01-09-05.html) niin 75W teholla jäädään varmasti lähemmäksi 25km/h nopeutta.

Vastatuuli kuluttaa tehoa eksponentiaalisesti, haitaten enemmän kuin mitä myötätuuli vastavaasti hyödyttää. Siksi strategia 2. yllä , "vakioteho", lienee paras. Jopa voi olla niin, että vastatuulessa kannattaa jopa ihan hieman löysätä. Nyt luulen niin.

Käytännössä voi lisäksi olla psyykkisesti mielekästä soveltaa erityisesti ensimmäiset 8h strategia-2:sta ja hyytymisen seuratessa siirtyä lähemmäs strategia-1:stä: ryömitään vastatuuleen, ja rullataan hiljaa myötätuuleen.

Olen kuumeessa kotona ja ajatukset voivat olla sekavia ) Palaan taas sänkyyn...

[jviirret]

Todella kiinnostavaa keskustelua!
Johtopäätöksenäni (tai välijohtopäätöksenä) toteaisin, että jos Mangon Cd on 0,29 eikä pienempi kuin voisi odottaa, niin syynä on varmaan suurehko, avoin istuinaukko ja korkea niskatuki, jotka "pilaavat" muuten hyvän muodon.

Niin, onko tuo 0,29 katon kans vai ilman. Kuvassa ei ole kattoa, mutta lullisi että jos on vaivauduttu mittaamaan niin olisi mitattu katon kans. Lowridessä tais ajaa ilman kattoa?

Jukka

[jviirret]

Olen meloja, tunnen perätuulen vaikutuksen. Melon pääasiassa merellä, mutta suojaisillakin vesillä 6m/s on tavallinen tuuli kesäisin, ehkä yli 50% ajasta. Se siis vastaa 21,6 km/h. Oletetaan, että kisassa olisi tuollainen päivä.

Pari eroa tuulessa veden päällä ja maalla. Pintavesi liikkuu hieman tuulen suuntaan, tie ei. Tien päältä vaikea löytää paikkaa jossa aluskasvillisuus tai lumipenkat ei aintais tuulensuojaa, avo vedessä taas ei ole mitää tuulen suojia. Näytti tuon videon perusteella olevan monenlaista heinikkoa, risukkoa ja puustoa tuolla nokian radallakin.
Jos sinulla on kannettava tuulimittari niin olisi kyllä mukava tietää tarkemmin tuulen nopeuskista 0,5 ja 1m korkeuksilla maalla. Itse epäilen että ne jää murto-osiin virallisten sääasemien näyttämistä.

Jukka

[JuSa]

Olen meloja, tunnen perätuulen vaikutuksen. Melon pääasiassa merellä, mutta suojaisillakin vesillä 6m/s on tavallinen tuuli kesäisin, ehkä yli 50% ajasta. Se siis vastaa 21,6 km/h. Oletetaan, että kisassa olisi tuollainen päivä.

Pari eroa tuulessa veden päällä ja maalla. Pintavesi liikkuu hieman tuulen suuntaan, tie ei. Tien päältä vaikea löytää paikkaa jossa aluskasvillisuus tai lumipenkat ei aintais tuulensuojaa, avo vedessä taas ei ole mitää tuulen suojia. Näytti tuon videon perusteella olevan monenlaista heinikkoa, risukkoa ja puustoa tuolla nokian radallakin.
Jos sinulla on kannettava tuulimittari niin olisi kyllä mukava tietää tarkemmin tuulen nopeuskista 0,5 ja 1m korkeuksilla maalla. Itse epäilen että ne jää murto-osiin virallisten sääasemien näyttämistä.

Jukka

Totta osittain. Pintavesi ei (lukuunottamatta murtuvia aaltoja matalilla rannoilla) liiku tuulen mukana, vaan pyörii paikallaan. Mutta aallot kyllä työntävät merkittävästi. Sitten kajakissa istutaan sunnilleen takapuoli jopa tuuman vedenpinnan alapuolella, selvästi alempana kuin trikessa. Lisäksi aallokko vaimentaa merkittävästi pintatuulta. Aallonpohjassa tuulee vähemmän. Minulla on pieni tuulimittari. En todellakaan ole paljon maissa mittaillut. Olen samaa mieltä: niin vesillä kuin maallakin tuulen nopeus 0,5m ja 1,0m korkeudella eroavat jossakin määrin toisistaan ja esim 10m korkeudessa tilanne on aivan erilainen. Laiturilla seisten saa erilaisia lukemia kuin kajakissa istuen.

Lisäksi hidas melonta on hieman huono vertailukohde pyöräilyyn, kun puhutaan myötätuulesta. Hitaasti, esim 9km/h etenevää kajakkia 20km/h:n ( 5,56m/s) perätuuli työntää merkittävästi, mutta tuulen nopeudella etenevää fillaria ei yhtään. Mutta ilmiöt ovat samanlaatuisia. Pienillä sisävesillä rannat tuovat lähes täyden tuulensuojan, mutta avoimella peltoaukealla maissa tuuli voi olla merkittävää, tai sitten suorilla, jos tuuli on suoraan suuntainen.

Mutta jätetään epäoleellisempi myötätuulikeskustelu. Vastatuuli meitä kaikkia enemmän häiritsee

[JuSa]

Todella kiinnostavaa keskustelua!
Johtopäätöksenäni (tai välijohtopäätöksenä) toteaisin, että jos Mangon Cd on 0,29 eikä pienempi kuin voisi odottaa, niin syynä on varmaan suurehko, avoin istuinaukko ja korkea niskatuki, jotka "pilaavat" muuten hyvän muodon.

Niin, onko tuo 0,29 katon kans vai ilman. Kuvassa ei ole kattoa, mutta lullisi että jos on vaivauduttu mittaamaan niin olisi mitattu katon kans. Lowridessä tais ajaa ilman kattoa?

Jukka

Hyvä kysymys. En ole edes nähnyt kuvaa katollisesta Mangosta. Valmistajan kuvissa, http://www.velomobiel.nl/mango/, näkyy "leukalappu" joka varmaan auttaa paljon, korvaamatta kuitenkaan kuomua. Olisin kiva tietää, onko 0,29 mitattu leukalapun kanssa. Kun verrataan muihin vastaaviin listassa, http://www.adventuresofgreg.com/HPVlog/ ... Drags.html, niin ilmeisesti ei.

[jviirret]

Hyvä kysymys. En ole edes nähnyt kuvaa katollisesta Mangosta.

Jukka

[jori]

Hihi, katolinen Mango. Tuo on tosiaan katolisen nunnan näköinen valkeassa hilkassa ja kauluksessaan. Onko tuota asustetta myynnissä, vai onko kyse jonkun itse räätälöimästä laitoksesta.

[tavasti]

Mutta jätetään epäoleellisempi myötätuulikeskustelu. Vastatuuli meitä kaikkia enemmän häiritsee

Polkemalla korjataan vauhtia niin että Aina on vastatuuli!

[LowriderPilot]

Muita ratkaisevia piirteitä on vaikkapa etukuvun, nenän pudottaminen lähelle maan pintaa (Vector, Varna):

What I have learned from practical experience says that you want to minimize the pressure that builds up under the fairing. This means you want your fairing to mostly deflect the air to the sides, and up over the top of the fairing, instead of down and under it. If you design the fairing with a symmetrical nose from a side view, air will be forced under the bike, causing a venturi effect which constricts the airflow, and slows you down.

http://www.recumbents.com/WISIL/barracu ... design.htm

Niin no, ei näistä voi noin jyrkkiä johtopäätöksiä vetää, tämän ko herran eka streameri kyllä noudatti tätä periaatetta aika tarkkaan, mutta seuraava uudempi versio ei sitten ollut enää lähimaillekaan tuon periaatteen mukainen. Ilmeisesti nopeus on vain kasvanut uuden designin myötä.

uusi malli on aika symmetrinen sivuprofiililtaan.

tuossa kuvassa uusi ja vanha vierekkäin

[optimistx]

...
Tien päältä vaikea löytää paikkaa jossa aluskasvillisuus tai lumipenkat ei aintais tuulensuojaa, avo vedessä taas ei ole mitää tuulen suojia. Näytti tuon videon perusteella olevan monenlaista heinikkoa, risukkoa ja puustoa tuolla nokian radallakin.
Jos sinulla on kannettava tuulimittari niin olisi kyllä mukava tietää tarkemmin tuulen nopeuskista 0,5 ja 1m korkeuksilla maalla. Itse epäilen että ne jää murto-osiin virallisten sääasemien näyttämistä.

Jukka

Purjehtijan nyrkkisääntö on, että tuulen vähenemisen vaikutus tuntuu etäisyydellä 5 * esteen korkeus myötätuuleen ja 1 * esteen korkeus vastatuuleen(!).

Maantiellä liikkuessa Uudellamaalla on erittäin harvoin tilanne, ettei tuon säännön mukaista estettä olisi. Jos tien oikealla puolen on 30 m korkea metsä ja tuuli tulee vasemmalta, niin pyöräilijä on osin tuulensuojassa (=tuulen nopeus on vähentynyt), vaikka ei luulisi.

Jos Nokian radan lähellä on metsää esim. 100 m päässä radasta, sekin saattaa vähentää tuulen nopeutta. Ja tietysti korkeuden mukana tuulen nopeus muuttuu. Tuulimyllynrakentajien peruskäppyröitä ne. Ehkä pitäisi mittailla vielä tosi alhaalla, 10 cm, 30 cm, 50 cm korkeuksilla.

[tavasti]

John Tetz on kirjoitellut ohjeita miten mittailla ilmanvastusta:

http://www.ihpva.org/projects/tools/CdAmeas.doc

Muuta aihetta sivuavaa: http://www.ihpva.org/projects/tools.htm

[jviirret]

Tuossa on kansantajuinen nopeuslaskuri jossa mukana kaiken tyyppisiä polkupyöriä ja velomobileja:
http://www.hembrow.eu/personal/kreuzotter/espeed.htm
100Watin tehoilla näyttää velomobiilien nopeus olevan yhtälailla riippuvainen renkaista kuin muodoista Quest vs Alleweder samoilla kumeilla n.10%ero ja Alleweder rullaavaa vs. pehmeä kumi sama 10%ero. Suuremmalla teholla renkaiden välinen ero pysyy tuossa 10% mutta eri velomobilien välinen ero alkaa erottua enempi.
Saman 10% eron olen itsekkin eri tyyppisten renkaiden välille saanut.
Tuon mukaan higracerit ois yhtä nopeita kuin huonoimmat velomobiilit, eli omani ei ei todellakaan vastaa edes niitä, vaikka en kyllä ole polkemalla kinnerini huippunopeutta päässyt kokeileen kun on joko liian kylmä tai kova tuuli. Higracerilla pääsen n.40km/h n.30sek ajan, eli vastaa n.270w tehoa ton laskurin mielestä. Tommonen retkeily vauhti on pyörinyt tasaisella 25km/h nopeudessa, eli ton mukaan ajelen 100w teholla pidempää matkaa.

Jotakin pikku vikaa tuossa täytyy olla. Säädin alamäen 3% jolloin 0w teholla saan melkein saman nopeuden maastopyörällä tuossa laskurissa ja lähistön alamäessä. Higracerille tuo näyttää suurempaa nopeutta kuin mitä todellisuudessa pääsen(vauhti ei enää kiihdy) virhe 10% luokkaa ja esim. questin nopeus olisi tuollaisessa 3% laskussa 90km/h

Jukka

[JuSa]

Purjehtijan nyrkkisääntö on, että tuulen vähenemisen vaikutus tuntuu etäisyydellä 5 * esteen korkeus myötätuuleen ja 1 * esteen korkeus vastatuuleen(!).

Erittäin hyvä nyrkkisääntö. Meloja kokee suunnilleen samoin. Purjehtijat ovat lisäksi minulle korostaneet, että jo muutama metri ylöspäin nostaa tuulen nopeutta huomattavasti. Siis aallokon vaimennus tuulelle tuntuu niiden yläpuolellakin leviävän turbulenssin vuoksi.

Maantiellä liikkuessa Uudellamaalla on erittäin harvoin tilanne, ettei tuon säännön mukaista estettä olisi. Jos tien oikealla puolen on 30 m korkea metsä ja tuuli tulee vasemmalta, niin pyöräilijä on osin tuulensuojassa (=tuulen nopeus on vähentynyt), vaikka ei luulisi.

Hmm. Ajoin viime kesänä kaksi kertaa autolla Helsingistä Kustaviin ja takaisin kaksi kajakkia katolla: kyllä sivutuulten vaikutus oli huomattava, paikoin pelottava, jo Uudenmaan puolella, siis motarilla. Lisäksi jos, kuten "ympyräradalla" aina on tilanne, tuuli useimmiten tulee viistosti tai suoraan radan suuntaisesti, heinikon ja pusikokkojen vaikutuskin on pienempi. Keskellä metsääkin kulkevalla kapealla tiellä suora vastatuuli tuntuu, mutta ei tietenkään siltä kuin sama tilanne peltoaukealla.

Jos Nokian radan lähellä on metsää esim. 100 m päässä radasta, sekin saattaa vähentää tuulen nopeutta. Ja tietysti korkeuden mukana tuulen nopeus muuttuu. Tuulimyllynrakentajien peruskäppyröitä ne. Ehkä pitäisi mittailla vielä tosi alhaalla, 10 cm, 30 cm, 50 cm korkeuksilla.