Nojapyöräfoorumi

Ainoo tuo huonoa on tuo denaturointi. Muuten vois kokeilla. No tuliko perille sivukylälle.

tavasti kirjoitti:

Pitäisikö lähestyä siitä suunnasta, että maksimi voima (jalan ojentamisen loppupuolikas) osuisi korkeimmalle harjalle,
vai että minimivoima (jalka suorana) osuisi mahdollisimman tarkasti oikein matalimmalle kohdalle. Nuohan ovat vähän eri asia,
suurimman ja pienimmän voiman kohdan vaihe-ero on ehkä luokkaa 60 astetta?

Niskatuen paikan arviointia varten viime kesänä otettu kuva:

Paremmin saisi tolkkua jos olisi jalat toisin päin, että näkisi kunnolla kampien asennon.
Inkscapessa ei tyhmästi ollut kulman mittaus-työkalua, mutta viivaimella katsoin ruudulta että tuo punaisten viivojen välinen kulma olisi noin 20 astetta.
Jalat ovat ehkä jo minimi-voiman kohdasta vähän yli.

Minun mielestä suurin voima alkaa hiukan ennen kuin kampi on kohtisuoraan ylös. Niin siinä kohtaan rattaan pitää olla suurimmillaan. Siittä kohtaa laskeutua lineaarisesti. Kun jalka on etunmaisessa asennossa jalan voima on pieninmillään ja siinäkohtaa rattaan pittää olla pieninmillän. Siittä alakohtaan alkaa vetovaihe ja toisen jalan työntövaihe. Tämän yläkohdan arviointiin vaikuttaa paljon ajajan ajoasento. Tarkoitus on käsittääkseni keventää ratasta silloin kun voima on pieninmällään ja taas toisaalta hakea suurinta hyötyä sillä alueella millä voima on suurimmillaan .

Mun empiirinen tutkimustyö paljasti että kannattaa aloittaa viiden asteen ennakolla.

Jonka päättelin niin että hyppäsin lowracerin selkään, jojaten seinään. Etulehden puoleinen jalka täysin suoraksi siten että ensin takaperin muutama kierros että "mekaniikka" toimi oikein, sitten jalka suoraksi ja pyörän vasen poljin seinää vasten nojalleen, kuski pois pyörän päältä. Tämä siis kun pyöreät rinkulat oli paikallaan (muistaakseni vain sisin 42-piikkinen).

Sitten vaan ovaali kouraan ja sovittelemaan paikalleen ensin niin että 0-asteen merkki tulee tasan tulevan/palaavan ketjun puoleen väliin. Seuraavaksi laskemaan 35 kiinnitysreiästä että missä se 5-asteen ennakko on ja ratas paikalleen. Ketju isolle rattaalle ja 42-piikkisen pyöreän vaihto 43-piikkiseen ovaaliin siten että 0-merkki on isomman kanssa kohdakkain.

En ole vielä jaksanut yrittääkään kokeilla eri asteita mutta mulle tuo sopii, kun tosiaan ovat 10% ovaalit ja kampikierrokset aina (tavoitteena) > 90.

Totta on että jos etenkin mäkiä runttaa ylös matalammilla kierroksilla voisi enemmän ovaali toimia paremmin. Ja kyllä sen halkasijan eron jotenkin erottaa ison ja pienen välillä.

mhelander kirjoitti:

Sitten vaan ovaali kouraan ja sovittelemaan paikalleen ensin niin että 0-asteen merkki tulee tasan tulevan/palaavan ketjun puoleen väliin. Seuraavaksi laskemaan 35 kiinnitysreiästä että missä se 5-asteen ennakko on ja ratas paikalleen. Ketju isolle rattaalle ja 42-piikkisen pyöreän vaihto 43-piikkiseen ovaaliin siten että 0-merkki on isomman kanssa kohdakkain.

No mun pitäiskin kyetä keksimään jo ennen aloitusta sopiva kohta. Pieni bcd, niin säädöt on luokassa 25 asteen välein.

tavasti kirjoitti:

No mun pitäiskin kyetä keksimään jo ennen aloitusta sopiva kohta. Pieni bcd, niin säädöt on luokassa 25 asteen välein.

Tee ton mun ohjeen mukaan "kohdistus" siis nykyisillä rattailla, merkkaa tussilla sitten 0-asteen kohta (vaikka ketjun puolelle) tussilla niihin rattaisiin ja sitten ota irti ja mittaa asteet kammen hämähäkkeihin.

Tuo softa muistaakseni plottaa 0-asteen siihen kammen vastaiseen varteen (jos niitä on pariton määrä). Tulostamalla voit sitten kokeilla miten osuu...

Nojanalle kirjoitti:

Ainoo tuo huonoa on tuo denaturointi. Muuten vois kokeilla. No tuliko perille sivukylälle.

denaturointi on vaan pelotteeksi armeijan loppusodassa kax kaveria pisteli tenudinkkeja kaikeniltaa eikä mitään
mutta vaatii kyllä mettäsian luonteenlujuutta juoda sitä

kiitos paketti tuli perille
kattelin vähän notta jos rattaat kääntää nurinpäin niin pääsee noin 15 asteen poljin ennakkoon että sillä sitten mennään

tavasti kirjoitti:

tavasti kirjoitti:

Pitäisikö lähestyä siitä suunnasta, että maksimi voima (jalan ojentamisen loppupuolikas) osuisi korkeimmalle harjalle,
vai että minimivoima (jalka suorana) osuisi mahdollisimman tarkasti oikein matalimmalle kohdalle. Nuohan ovat vähän eri asia,
suurimman ja pienimmän voiman kohdan vaihe-ero on ehkä luokkaa 60 astetta?

Niskatuen paikan arviointia varten viime kesänä otettu kuva:

Fysiologisesti varmaan maksimivoima on juuri tuohon suuntaan, mutta maksimiteho, tai paremminkin maksimivoima tietyllä poljinnopeudella on enempi tuonne kuopaisun suuntaan. Ihmisen paras teho saavutetaan juoksemalla ylämäkeä tai portaita, jolloin voimantuottosuunta on portaan vinouskulmassa. Tästä syystä ihmisen suurin lihas on pakara -gluteus maximus, jonka hommana tuo kuopaisuliike on tehdä. Suuria voimia tehdään tietenkin myös polven ojentajilla -musculus quadriceps femoris, mutta ne liikkeet ovat hitaita tähän kuopaisuun verrattuna.

Lisäksi tuo parhaan voiman antava suunta polkemisliikkeessä muuttuu kun polkemisnopeus (kadenssi) muuttuu. Tästä syystä nuo ovaaliratasharrastukset ovat sekoilleet rattaan asennuskulman suhteen 90 astetta, eikä siitäkään huolimatta ole saavuttaneet suurta suosiota.

Osaakos joku kertoa, miten päin se ovaalius oli pystypyörissä silloin ennen ja miten päin nyt. Nojapyörässä se on vielä tutkimatta missä suunnassa sen pitäisi olla, joten ihan hyvä, jos joku jaksaa kokeilla. Suosittelen kuitenkin tekemään riittävän säätövaran ja varaamaan paljon aikaa ennakkoluulottomalle kokeilulle, jotta jotain selvyyttä tähän saataisiin.

nojanallen lahjoittamat ovaalit nyt ollu kax päivää laiskanlinnassa ja hyvältä tuntuu (on sillä ajettukin vähän)
vähän rattaita kääntelemällä osui aika hyvin kammen ennakko noin 5 astetta tuntuu ajossa kevyemmältä polkea kun normirattaat
se voi olla notta tosipyöräilijä joka osaa oikeesti pyörittää kampia niiku pittää ei näistä tykkää mutta tämmöselle sunnuntaisuharille
tuntuu käyvän oikein hyvin

Jouduin sitten keväällä tekemään 43-piikkisen ovaalin uusiksi, 2mm materiaali oli liian lepsua varsinkin 35 kiinnitysreiän keventämänä joten nyrjähti kammen sormien väliltä talven lenkeillä. Uusi on kovempaa eloksoitua 3mm:n levyä ja nyt kestää...

Sitten MP:n tilauksen myötä on tullut laskeskeltua reippaammin välityssuhteita ja optimaalisia hammaslukuja etukiekoille.

M5:ssä on 43/53 ja takana 12-23 tai 11-21 9-vaiheinen pakka. Tarkempi laskeskelu osoitti että siinä on uniikkeja vaihteita vain 11-12 kappaletta. Muut menevät niin lähelle päällekkäin että ei tule kaikki hyödyt esiin 9-lehtisestä.

MP:hen ajattelin käyttää 6-lehtisiä pakkoja joten siihen eturissoilla homma pitää maksimoida. Tuo "compact double" 34/50 on niin lähellä optimia että värkkiin saa 6-lehtisellä 11 uniikkia vaihdetta. Ja 9-lehtisellä kolme-neljä lisää.

Tämähän ei hirveesti auta kun M5:ssä on Campyn 144 BCD kammet joihin pienin sopiva on 43-hampainen. Kunnes tuli tällainen vastaan http://store.interlocracing.com/cotrch.html:

Tuossahan ideana on että compact-kampisarjasta tehdään tripla, vaikkapa sellasesta kallista/harvinaisesta hiilikuituisesta.

No mitäs jos nappaan 53-piikkisen ulomman lehden veks, teen sisemmäksi 50-piikkisen ja siihen 110 BCD adaptaation 34-piikkiselle ? Ja 10% ovaaliksi tietysti...

mhelander kirjoitti:

Jouduin sitten keväällä tekemään 43-piikkisen ovaalin uusiksi, 2mm materiaali oli liian lepsua varsinkin 35 kiinnitysreiän keventämänä joten nyrjähti kammen sormien väliltä talven lenkeillä.

Olikos tälle karkaisut tehty?

mhelander kirjoitti:

MP:hen ajattelin käyttää 6-lehtisiä pakkoja joten siihen eturissoilla homma pitää maksimoida. Tuo "compact double" 34/50 on niin lähellä optimia että värkkiin saa 6-lehtisellä 11 uniikkia vaihdetta. Ja 9-lehtisellä kolme-neljä lisää.

Onko sillä uniikkien vaihteiden määrällä oikeasti väliä? Muistaako järjestyksen, ja haluaako vaihtaa 'seuraava vähän isompi on aluevaihtajasta pienemmälle ja takapakasta 4 vaihdetta isommalle'?
Ainakin itsellä tulee vaihdettua takavaihtajalla peräkkäisiä, ja kun sieltä loppuu niin sitten vaihdetaan aluetta. Mukavin olisi tietysti, jos kaikki vaihteet olisivat peräkkäin yhdessä kahvassa. Rohloff...

tavasti kirjoitti:

Olikos tälle karkaisut tehty?

Ei ole ja eivät näytä kuluvan. Ehkä karkaisen nää seuraavat 4-5 ovaalia jotka on työputkessa...

tavasti kirjoitti:

Onko sillä uniikkien vaihteiden määrällä oikeasti väliä? Muistaako järjestyksen, ja haluaako vaihtaa 'seuraava vähän isompi on aluevaihtajasta pienemmälle ja takapakasta 4 vaihdetta isommalle'?
Ainakin itsellä tulee vaihdettua takavaihtajalla peräkkäisiä, ja kun sieltä loppuu niin sitten vaihdetaan aluetta. Mukavin olisi tietysti, jos kaikki vaihteet olisivat peräkkäin yhdessä kahvassa. Rohloff...

Määrällä suoranaisesti ei mutta rangella siitäkin edestä. Jos laskit yhtään "tuumia" tai 100 rpm kadenssilla km/h niin mun 43/23 tarkoittaa 20+ km/h ja 53/11 mennään lähes seitsämää kymppiä. Ihan kiva alamäessä mutta ylämäkiin kaipaisin vaihteen kaksi pienempää.

Periaatteessa ideaali lowraceriin olis 39/55 mutta se vaatis 130 BCD kammet. Campyn keskiö kun on niin heiltä löytyy vain 135 BCD... joten normi rattaat ei oikein tuohon taivu. Ja tykkään että nuo pari kolme pienintä vaihdetta kun menee nousut kahdella piikillä on se enemmän haitarista kuin että menisi piikin nousulla.

Joten 34/50 veisi vaihteiden käytön alueelle jossa nykyisellä vauhdeilla mennään mäet ylös pakan piikin nousulla -alueella ja ne "uudet varavaihteet" on sitten kahden piikin nousulla.

Ja tottahan tuo on, 6-lehtisellä pakalla, etenkin 43/53 lehdillä piti vatkata etulehtiä aika reippaasti vauhdin muuttuessa. 9-lehtisellä pakalla yleensä tulee ajettua jommalla kummalla, kisat isolla ja lenkit sitten pienellä. "Compact double" veisi vatkaamisen pois myös 6-lehtisellä pakalla.

Että tällaista pohdiskelua... MP:tä odotellessa

mhelander kirjoitti:

tavasti kirjoitti:

Olikos tälle karkaisut tehty?

Ei ole ja eivät näytä kuluvan. Ehkä karkaisen nää seuraavat 4-5 ovaalia jotka on työputkessa...

Vaikuttaakos se karkaisu myös siihen että ei niin helposti taivu?

mhelander kirjoitti:

tavasti kirjoitti:

Onko sillä uniikkien vaihteiden määrällä oikeasti väliä?

Määrällä suoranaisesti ei mutta rangella siitäkin edestä.

No nyt puhut asiaa, sehän se itselläkin on ollut pihvinä. Kovasti olen miettinyt raaskisiko luopua DualDrivestä, ja mitä rattaat pitäisi olla että ketjuvaihtella pärjäisi.
Vähän on sillä puolella, että jos pahimmatkin mäet pääsee ylös niin alamäkeen ei enää riitä kadenssi polkemaan vauhtia.

Minun mielestä jos jätät sramin 3-8 pois , olisi eressä hyvä yhdistelmä jokin 30-40-50 . Varsinkin jos on pyörittäjä. Luulis pärjäävän. Tosin kaupasta löytyy usein ratassarja 28-38-48 .

tavasti kirjoitti:

Vaikuttaakos se karkaisu myös siihen että ei niin helposti taivu?

Vaikuttanee. Tuo 144 BCD 43-piikkinen kun ei omannu enää häävisti metallia, ja 2 mm materiaali ole pehmosta. Tein niille "sisäänajon" jälkeen erkaumakarkaisun mutta ei riittänyt.

Tämä uusi 3 mm levy on huomattavasti kovempaa. Sekä työstää että kun kopauttaa on "bling" paljon "tiukempi". Ja nyt on ratas kestänyt. Toisaalta en tehnyt kuin kahdet kiinnitysreikäsetit eli 35 reikää -> 10.

Tulostin 50-piikkistä ovaalia varten sapluunat sekä 144 että 110 BCD:lle. Parin päivän treenistä palautumista edessä joten ehkä jo illalla porataan...