Nojapyöräfoorumi

jori kirjoitti:

Nopeita pitkiä lenkkejä ei juuri kukaan ajele pitkärunkoisilla muuten kuin markkinointimielessä. Leppoisaa paikasta toiseen ajelua varten pystyasentoinen LWB tai MWB on varmasti miellyttävä väline, kunhan ei mene keskustaan.

CLWB (HPV Spirit tms) taitaa olla ainoa nojakkityyppi jolla on keskustassa mukava ajella, muilla se on jossain määrin vaikeaa, tai ei ainakaan suoranainen nautinto.

Noita nojakki-tapaamis videoita katselin, vaan niitä ei näytä olevan Jenkeistä ollenkaan, tai minä en ainakaan löytänyt.
Se on selvä ettei eurooppalaisissa nojakki-kokoontumisissa ole LWB:tä kun ei niitä saa mistään.

Niihin pitkiin lenkkeihin pitäisi löytää optimi ajoasento: riittävän makaava, että paino ei liikaa ole takamuksen päällä, mutta riittävän pysty etteivät jalat ole liian korkealla,
ja jalkojen puutuminen tule ongelmaksi. Veikkaan että yhtä oikeaa vastausta ei ole olemassa, riippuu kuskista mikä on optimi. Jos niitä pitkiä lenkkejä ajaa usein, niin jalat varmaan tottuvat.
Toisaalta, jos pystärillä pystyy ajamaan pitkiä matkoja niin takamus kestää mitä vaan.

jooseha kirjoitti:

Tarkoitin kyllä Joria.

Ei minulla ole ajokokemusta näistä pitkäakselivälisistä. Minulla on kuitenkin kokemusta pyrörän valinnan seuraamisesta jo pitkältä ajalta. Kiinnostavampi kysymys on esimerkiksi: mikseivät vaikkapa Jarcco ja Jukka aja pitkäakselivälisillään pitkiä nopeita lenkkejä vaikka heillä sellaiset on. Puhumattakaan muista pitkän pyörän ajajista, jotka ovat siirtyneet lyhyeen.

Selitykseksi siitä, mikseivät he lähteneet kisaan lyhytakselivälisellä riittää kun panee rinnakkain ransin high raserin ja vaikkapa tuon tässä ketjussa jo kerran esillä olleen. He ovat lyhyissä pyörissä niin kaukana jäljessä, ettei tällä tavalla saatu huomioarvo olisi edistänyt heidän myyntiään vaan muiden.
Puhumattakaan muista Ransin lyhyistä.

Jarcco kirjoitti:

Vaikka runko on pitkä, ei siihen mene merkittävästi enemmän materiaalia kuin swb:hen koska niissäkin tarvitaan vankka keskiöputki. LWB:ssä keskiö ei muuten notku kuten swb:ssä. Ketjulinjaan ei tarvita mutkia kiertämään etupyörää ja istuinkorkeus saadaan silti mukavalle tasolle. Mullahan on tuo konversiopyörä: http://muurjar.wordpress.com/2010/05/15 ... iopyora-2/ jossa siis etuhaarukalle on paikat sekä swb että lwb moodiin. Minun fysiikalle lwb on parempi. Tällä pyörällä ei kylläkään ajeta pitkiä maantielenkkejä veren maku suussa vaan ihan perinteistä rauhallista paikasta toiseen siirtymistä.

Pitkään runkoon kuitenkin menee enemmän materiaalia ja varsinkin ohjainkannattimeen, kuten itsekin mainitsit tuolla aiemmin. Mihin fysiikan tai mekaniikan ilmiöön perustuu väite, ettei pitkärunkoisen runko notku ketjuvoimien alaisena? Olisiko kuitenkin kysymys siitä, ettei sitä niin helposti pitkärunkoisessa huomaa, kun referenssipiste notkuu mukana. Polkaisepa reilusti vasemmalla jalalla ja seuraa ketjun etäisyyttä runkolinjasta. Nuo ketjulinjan mutkatkin ovat ainakin Ransin tapauksessa useampia pitkä-, kuin lyhytrunkoisissa.

Kiitoksia hyvästä keskustelusta! Tiedän nyt paljon enemmän mutta päättäminen ei kyllä ole helpottunut yhtään.

Järkisyyt ovat hieman olen taivuttamassa lyhytakselivälisen suuntaan. Sen rakentaminen on vähän helpompaa ja se vie tallista vähemmän tilaa. Sellaisen mittasuhteet ja ohjauskulmat yms. on myös aika helposti kopioitavissa hyviksi todetuista malleista. Mutta kyllä tekisi kovasti mieli kokeilla lwb:n toimivuutta. Mitä jos vaikka LWB:n pituutta venyttäisi takahaarukasta vielä 10-15cm jotta painonjakauma paranisi? Painoa tulee rungosta ja ketjusta hieman lisää mutta tuskin 100-200g enempää. Pyörän pituus vaan kasvaa jo noin 2,6m mittaiseksi mikä alkaa jo olla todella paljon. Mutta pysyy sentään alle kolmen metrin.

jori kirjoitti:

Mihin fysiikan tai mekaniikan ilmiöön perustuu väite, ettei pitkärunkoisen runko notku ketjuvoimien alaisena? Olisiko kuitenkin kysymys siitä, ettei sitä niin helposti pitkärunkoisessa huomaa, kun referenssipiste notkuu mukana. Polkaisepa reilusti vasemmalla jalalla ja seuraa ketjun etäisyyttä runkolinjasta.

Itse ajattelisin että saman jäykkyisellä ja painoisella rungolla ne notkuvat poljinvoimista yhtä paljon ja teho siirtyy polkimista takapyörälle yhtä hyvin. Mutta pitkärunkoisessa on varmaan etuja tärinöiden suodattamisessa. Koska tukipisteet ovat kauempana toisistaan runko joustaa enemmän töyssyissä. Lyhytakselivälinen tarvitsisi siis notkuvamman rungon yltääkseen samaan tärinänvaimennukseen. No, tämä on luultavasti monimutkaisen mekanismin liiallista yksinkertaistamissa. Näiden pyörätyyppien erot ajettavuudessa tulee kuitenkin eniten ohjausgeometriasta ja painonjakaumasta.

thomsva kirjoitti:

Kiitoksia hyvästä keskustelusta! Tiedän nyt paljon enemmän mutta päättäminen ei kyllä ole helpottunut yhtään.

Tee siis useampi pyörä

jori kirjoitti:

mikseivät vaikkapa Jarcco ja Jukka aja pitkäakselivälisillään pitkiä nopeita lenkkejä vaikka heillä sellaiset on. Puhumattakaan muista pitkän pyörän ajajista, jotka ovat siirtyneet lyhyeen.

Jos pitkä mahtuisi tavalliseen farmariautoon niin en olisi koskaan tuota higraceria tehnyt vaan osallistuisin esim. lowride-tapahtumiin nopeaksi rakennetulla LWB:llä. Koska näissä tapahtumissa siis ajan tuolla higracerilla niin on luonnollista että sinne valmistavat lenkitkin ajan sillä. Muuten ei vaan jalat totu taivasta kohti polkemiseen.
Kaikki työmatkat olen ajanut koko ajan Kinnerillä( http://www.kotinet.com/ninajukk/kinneri.htm ) , LWB( http://www.kotinet.com/ninajukk/lowlwb.htm ) tai CLWB( http://www.kotinet.com/ninajukk/clwb.htm ) pyörillä, aina kun keli on sallinut nojapyörän käytön. Näissä pyörissä kammet ovat max 10cm istumakorkeutta korkeammalla ja penkki hieman pystympänä, näin on vain mukavempi. Tänä kesänä tosin kickbike on ykkös kulkuneuvo.

Jukka

thomsva kirjoitti:

Mitä jos vaikka LWB:n pituutta venyttäisi takahaarukasta vielä 10-15cm jotta painonjakauma paranisi?

Ota vain suoraan mitat RANS:n sivuilta, heillä on pitkä kehitystyö takana noissa LWB malleissa. Ei ne vahingossa ole tuon kokoisia kuin ovat.

Jukka

jviirret kirjoitti:

Jos pitkä mahtuisi tavalliseen farmariautoon niin en olisi koskaan tuota higraceria tehnyt vaan osallistuisin esim. lowride-tapahtumiin nopeaksi rakennetulla LWB:llä.

Tee uusi jossa katkaistava runko.

Pastori kirjoitti:

jviirret kirjoitti:

Jos pitkä mahtuisi tavalliseen farmariautoon niin en olisi koskaan tuota higraceria tehnyt vaan osallistuisin esim. lowride-tapahtumiin nopeaksi rakennetulla LWB:llä.

Tee uusi jossa katkaistava runko.

Jos runko on katkaistava pitäisi vaijerien ja ketjunkin katketa kätevästi. Taittuva runko olisi yksi vaihtoehto, mutta ei mitenkään ongelmaton, tai ainakaan mun mielikuvitus ei riitä päättelemään sitä että mistä kohti ja mihin suuntaan pitäisi taittua että olisi kätevä käsitellä ja että mahtuisi konttiin. Painoa ja kötöstelyn meininkiäkin nuo saranat pyörään tuo.
Ehkä paras ratkaisu olisi tehdä vaan jäykkä ja purkaa renkaat ja mahdollisesti stemmi vaijerien varaan kuljetuksen ajaksi

Jukka

jviirret kirjoitti:

Jos runko on katkaistava pitäisi vaijerien ja ketjunkin katketa kätevästi. Taittuva runko olisi yksi vaihtoehto, mutta ei mitenkään ongelmaton, tai ainakaan mun mielikuvitus ei riitä päättelemään sitä että mistä kohti ja mihin suuntaan pitäisi taittua että olisi kätevä käsitellä ja että mahtuisi konttiin. Painoa ja kötöstelyn meininkiäkin nuo saranat pyörään tuo.
Ehkä paras ratkaisu olisi tehdä vaan jäykkä ja purkaa renkaat ja mahdollisesti stemmi vaijerien varaan kuljetuksen ajaksi

Jukka

Pistä laippa keskiön ja emäputken väliin niin ei tule ketjuista ongelmaa. Jarruvaijerihan on yleensä nopeasti irroitettava eli ongelmaksi jää enään vaihdevaijeri mikäli vaihdevivun haluaa olevan ohjaustangossa.

jooseha kirjoitti:

jviirret kirjoitti:

Jos runko on katkaistava pitäisi vaijerien ja ketjunkin katketa kätevästi. Taittuva runko olisi yksi vaihtoehto, mutta ei mitenkään ongelmaton, tai ainakaan mun mielikuvitus ei riitä päättelemään sitä että mistä kohti ja mihin suuntaan pitäisi taittua että olisi kätevä käsitellä ja että mahtuisi konttiin. Painoa ja kötöstelyn meininkiäkin nuo saranat pyörään tuo.
Ehkä paras ratkaisu olisi tehdä vaan jäykkä ja purkaa renkaat ja mahdollisesti stemmi vaijerien varaan kuljetuksen ajaksi

Jukka

Pistä laippa keskiön ja emäputken väliin niin ei tule ketjuista ongelmaa. Jarruvaijerihan on yleensä nopeasti irroitettava eli ongelmaksi jää enään vaihdevaijeri mikäli vaihdevivun haluaa olevan ohjaustangossa.

Tuo olisi yksi hyvä katkaisu paikka ja sillä olisi myös hyvä kokeilla itselle sopiva keulakulma, laittaisi vain laippaliitoksen väliin sopivasti prikkoja tai kiilapaloja. Mutta kumpi on kätevämpi, nypätä renkaat irti vai katkaista runko ja irroitella vaijerit?
Mut tämä vuosi nyt ainakin pidetään rakentelusta taukoa. Kaikkiin käyttötarkoituksiin on pyörä kunhan saan ostettua talveksi sen electran CF:n ja pyörävarastoa vaivaa krooninen tilapula. Kinneri vie kahden pyörän tilan.

Jukka

Hahmottelin vielä mallia, jossa 451 kokoinen etupyörä ja 622 takana. Akseliväli on tuossa 163cm mutta noin pienellä etukiekolla sitä olisi helppo lyhentää tai pidentää. Ohjauskulma on sama kuin X-stream eli 57,5 ja tuohon piirrettyllä 40cm tillerillä ohjaustanko tulee jo liian lähelle. Tilleriä on siis varaa lyhentää tai penkkiä kallistaa lisää. Oliskohan tuo hyvä kompromissi vai onko saatu kaikkien vaihtoehtojen huonot puolet yhdistettyä yhteen pakettiin?

jori kirjoitti:

Jarcco kirjoitti:

Vaikka runko on pitkä, ei siihen mene merkittävästi enemmän materiaalia kuin swb:hen koska niissäkin tarvitaan vankka keskiöputki. LWB:ssä keskiö ei muuten notku kuten swb:ssä. Ketjulinjaan ei tarvita mutkia kiertämään etupyörää ja istuinkorkeus saadaan silti mukavalle tasolle. Mullahan on tuo konversiopyörä: http://muurjar.wordpress.com/2010/05/15 ... iopyora-2/ jossa siis etuhaarukalle on paikat sekä swb että lwb moodiin. Minun fysiikalle lwb on parempi. Tällä pyörällä ei kylläkään ajeta pitkiä maantielenkkejä veren maku suussa vaan ihan perinteistä rauhallista paikasta toiseen siirtymistä.

Pitkään runkoon kuitenkin menee enemmän materiaalia ja varsinkin ohjainkannattimeen, kuten itsekin mainitsit tuolla aiemmin. Mihin fysiikan tai mekaniikan ilmiöön perustuu väite, ettei pitkärunkoisen runko notku ketjuvoimien alaisena? Olisiko kuitenkin kysymys siitä, ettei sitä niin helposti pitkärunkoisessa huomaa, kun referenssipiste notkuu mukana. Polkaisepa reilusti vasemmalla jalalla ja seuraa ketjun etäisyyttä runkolinjasta. Nuo ketjulinjan mutkatkin ovat ainakin Ransin tapauksessa useampia pitkä-, kuin lyhytrunkoisissa.

No ohjainkannattimen paino ei liene kynnyskysymys, tietysti lyhyempi olisi kaikin puolin parempi. Lwb:n runko voidaan suunnitella sellaiseksi että kuskin paino ja ketjuvoima kompensoivat osittain toisiaan. On kai selvää että kun runko tarvitaan joka tapauksessa pyörien väliin, on edullisempaa kiinnittää keskiö siihen kuin erilliseen sarveen rungon etupuolelle? Ransilta, kuten muiltakin löytyy malleja jossa vetopuolella ei ole rissaa. Paluupuolella se on niissä vain siksi ettei vakiopyörän ketjunkiristäjä jaksa pitää pitkää ketjua kireällä.

thomsva kirjoitti:

Hahmottelin vielä mallia, jossa 451 kokoinen etupyörä ja 622 takana. Akseliväli on tuossa 163cm mutta noin pienellä etukiekolla sitä olisi helppo lyhentää tai pidentää. Ohjauskulma on sama kuin X-stream eli 57,5 ja tuohon piirrettyllä 40cm tillerillä ohjaustanko tulee jo liian lähelle. Tilleriä on siis varaa lyhentää tai penkkiä kallistaa lisää. Oliskohan tuo hyvä kompromissi vai onko saatu kaikkien vaihtoehtojen huonot puolet yhdistettyä yhteen pakettiin?

Minusta tuo on erittäin hyvä geometria matka- ja arkinojakkiin. Joku varmaan kohta kommentoi että maantielle pitää olla makaavampi ajoasento ja lyhyt akseliväli ja edessä pitäisi olla isompi kiekko... kenties asia on näin. Eli minusta tuo olisi hyvä kaikkeen muuhun mutta ei ehkä äärimmäisen nopea. Tämä MWB oli mulla esikuvana kun tein samanlaista keihäsrunkoista: