Nojapyöräfoorumi

Tarkennan vielä osakysymystä: Minkä verran ketjuun kulman muodostava, runkonivelen kohdalla oleva taittopyörä pyrkii nostamaan istuinta ketjuvoiman ollessa suuri. Ja onko tämä voima pois takarattalle kohdistuvasta voimasta? Jos eturatas, takaratas ja taittopyörä olisivat 360 asteen kulmassa, kuten taljassa, ketjuvoima nostaisi taittopyörää kaksinkertaisella ketjuvoimalla. 90 asteen kulmassa yksinkertaisella voimalla. 45 asteessa 1/2 voimalla. Jos ketjuvoima olisi 200 kg ja Sakari painaisi 100 kg, leijuisi hän vielä taittopyörän nostamana. Jos Sakari painaisi 110 kg, ei istuin nousisi, mutta hukkaantuuko voimaa silti nostoyritykseen? (Sakari ei paina 100 kg eikä hänen pyöränsä runkokulma ei ole 45 astetta, mutta jos olisi.)

MM kirjoitti:

Tarkennan vielä osakysymystä: Minkä verran ketjuun kulman muodostava, runkonivelen kohdalla oleva taittopyörä pyrkii nostamaan istuinta ketjuvoiman ollessa suuri. Ja onko tämä voima pois takarattalle kohdistuvasta voimasta?

Yleensä taittopyörä on asennettu penkkiin nähden kiinteästi kuten keskiö ja haarukan nivelkin, joten siihen kohdistuva pystysuuntainen voimakomponentti ei aiheuta yhtään voiman hukkaan kulumista Tai jos tarkkoja ollaan niin taittopyörän ja ketjun kitkaan kuluu voimaa, muttei muuhun.
Voiman suuruuteen pitäisi jostain ketjusta löytyä Jorin hieno kuvallinen selitys. Sovelluskohteena tosin ketjuvoiman sijasta narujousitteinen takahaarukka. Voiman laskentatapa on kuitenkin sama

Jaa, senkö takia en löytänyt tuota viestiä. Tällaisen kuitenkin kirjoitin:

Jos taittopyörän sijainti on oikea, ei se nosta eikä laske perää polkemisen tahdissa. Tuo taittopyörän täydellisen oikea sijainti kuitenkin muuttuu: käytetyn vaihteen, mäen jyrkkyyden ja polkemisen momenttivaihtelun kampikierroksen aikana, istuimen kulman ja pehmusteen paksuuden, mukaan. Sijainnin muuttumisen määrään vaikuttavat: vetävän pyörän halkaisija, takarattaan koon suhde edelliseen, eturattaan koko ja etäisyys taittopyörästä, takahaarukan nivelen etäisyys takanavasta, takahaarukan nivelen korkeus maasta, kampikeskiön korkeus maasta, ym. Siksi taittopyörän sijaintia ei voi absoluuttisen tarkasti määrittää, eikä saada aikaan kaikissa tilanteissa täysin bogoamatonta perää ilman jäykistystä.
Pyörän ja polkijan massa ei ole olennainen tässä, vain kiihtyvyydet. Kiihtyvyys tehdään ketjua polkimin kiristämällä, painavampi kuski kiristää enemmän kuin kevyt, yleensä kuitenkin niin, että kiihtyvyys on summittain vakio.

Takajousituksen bogoamisongelma on monimutkainen geometrialtaan ja sen tarkkasti laskemiseen pitää huomioida summittain parikymmentä eri mittaa, kiihtyvyyttä ja voimaa, siksi sen tarkka esittäminen tällaisen foorumin kommentissa yksiselitteisesti ja kaikille ymmärrettävästi on ainakin minulle liian vaikeaa. Muistan johonkin ketjuun piirtäneeni kuvan ja selittäneeni tätä useammassakin ketjussa, mutta nyt en löytänyt kuin tämän:

jviirret kirjoitti:

jori kirjoitti:

Palataan siihen nivelnelikulmiolla toteutettuun virtuaalinivelöintiin tuonnempana.

Mä palaan jo nyt ja nappaa naapurifoorumilta härskisti esimerkin:

Tässä alkuperäinen ripustus, perä joustaa polkemisen tahtiin kun ketjulinja on noin kaukana nivelestä.

Toisessa kuvassa takapää on muutettu "nivelnelikulmioksi", eli nelilinkiksi. Ei pompi enään kun ketjulinja pysyy koko joustoliikkeen ajan saman pituisena.

Jukka

Tässähän vasta kiintoisa rakaisu! Kiitos Jukka

On jäänyt multa tuo ketju seuraamatta. Tämä täytyy ottaa harkintaan seuraavassa tadpolessa. Noissa takahaarukan nivelissä voisi käyttää nivelvarsia https://www.google.com/search?q=nivelva ... B800%3B800 , joilla säädötkin hoituisivat hyvin.

Kun laitoin vetävään ketjuun taittopyörän, en huomannut ajossa juuri pompotusta enkä istuimen ylösnousemusta.

irakas kirjoitti:

Kun laitoin vetävään ketjuun taittopyörän, en huomannut ajossa juuri pompotusta enkä istuimen ylösnousemusta.

Etkö edes pääsiäisenä?
ED. Hups, pääsiäisen liturginen väri onkin valkoinen, joten piti olla: istuimen ylösnousemusta.

Olipa päivä! Lauantain Pyöräparaatia varten siirsin sähkölaitteet SH23:sta uuden uutukaiseen SH26:een, mutta koeajolla kävi hullusti. Katua ylittäessäni laitoin kaasun pohjaan ja yht´äkkiä tuntui, kuin olisin ajanut syvään kuoppaan, ja koko nojakki oli kaatua. Sitten huomasin, että se etupyörä, jossa moottori on, oli kokonaan irronnut. Tömähdys oli niin raju, että akkulaukku oli irronnut tarakalta ja kaikki johdot olivat irronneet lukkopidikkeistään. Jotta saatoin taluttaa nojakin kotiin, sain nippanappa asennettua irronneen etupyörän paikoilleen. Eniten minua huoletti se, että olivatko johtoyhteydet vaurioituneet. Asensin sähkölaitteet takaisin SH23:een, ja a´vot ihanaa, sähkölaitteet toimivat edelleen.
Syy, miksi noin kävi johtui siitä, että en ollut asettanut estelevyä akselin haarukan hahlosta poisluiskahtamista vastaan ja etuhaarukan ripustus oli liian heikko. Se ei kestänyt 1200 watin moottoria.

jooseha kirjoitti 30.12. 2014 klo 20:11:
"Mikäli oikein ymmärsin kuvat on tähän tulossa kaksi eteensuunnattua pitkittäisheiluria eteen, kiinnitys lattaraudalla laakeroituun pulttiin Mun näkemyksen mukaan ei voi toimia piirretyllä tavalla. Tuo tukivarren sisäpää on kauana renkaan maakosketuspinnasta joten siihen tulee iso rasitus eli nivelen täytyy olla suurinpiirtein ydinsodankestävää mallia ja eripuolet avaa liikkuessan eritahtiin nuo mutterit. Jos teet etupään näin en ymmärrä tuplajousitusta.
edit. Tuo 5mm lattarauta kestää pirun hyvin akselin säteen ja tangentin suuntaisia voimia, mutta muun suuntaisia voimia se ottaa paljon heikommin. Esim kun rengas tökkää johonkin niin lattaan tulee taivutusrasitus tai ihan vaan jarrutettaessa. Kiertoakin siihen saatta kohdistua."

Kyllä täytyy nostaa hattua prikulleen oikealle arviolle. Haarukan kiinnityksen 5 mm:n lattarauta vääntyi ja haarukan suunta muuuttui,. Niinkuin kuvassa näkyy, oikeanpuoleinen haarukka on vääntynyt moottorin voimasta eteenpäin.

Purin SH26:n jälleen kerran hajalleen ja hitsautin Könösen korjaamolla 3 mm:n lisätukilevyt olkavarsien päihin. Pitäisi kai nyt sitten kestää. Aiempi versio ylemmässä kuvassa.

Maalikorjaukset olen tehnyt vanhan ajan Miranol-alkydimaalilla, jolla ennen vanhaan pyörät maalattiin. Tulee yllättävän hyvää jälkeä. On ainakin kestävämpi kuin spray-maalit.

Hyvin ja nautittavasti toimi SH26 Lowride 2015-tapahtuman ensimmäisenä ajopäivänä, mutta illalla akkujen (2 kpl) lataus ei onnistunutkaan, vaan jostain vielä tunnistamattomasta syystä E-Spin4:n laturi näytti kummankin akun osalta vihreää valoa, ikään kuin tyhjät akut olisivat olleet täysiä, ja niinpä harmikseni jouduin luopumaan seuraavien päivien retkistä.

Olen lähettänyt molemmat akut ja APM-säätömodulin Keski-Uudenmaan Elektroniikka Oy:hyn Keravalle tutkittavaksi, missä vika piilee.

Foorumin sivuilla on keskusteltu nojapyörän näkyvyydestä risteyksissä, ja siitä, että, jos turvaviiri on nojakin perässä, ei autoilija näe ajajaa riittävän ajoissa. Siirsin viirin tangon SH26:ssa eteen. Kiinityksestä detalji jälkimmäisessä kuvassa. Viiri oli muuten edessä jo ensimmäisessä nojakissani Ziphy 1:ssä eli SH1:ssä, josta ensimmäinen kuva on.

Jos jotain kiinnostaa, voisin tehdä 2 mm:n AL-levystä vastaavia adaptereita n. 12 +postikulut €:n hintaan.

Jaoin SH26:n raidetangon kahteen osaan tekemällä nivelen sen keskikohtaan, jotta jousituksen vuoksi ei aurauskulma vaihtelisi. Muuten homma pelaa, mutta raidetangon keskinivelvartta on vaikea saada riittävä tukevaksi. Nivelkohta liikkuu liian helposti ylös ja alas.

irakas kirjoitti:

Jaoin SH26:n raidetangon kahteen osaan tekemällä nivelen sen keskikohtaan, jotta jousituksen vuoksi ei aurauskulma vaihtelisi. Muuten homma pelaa, mutta raidetangon keskinivelvartta on vaikea saada riittävä tukevaksi. Nivelkohta liikkuu liian helposti ylös ja alas.

Keskikohdassa olevan latan laakeripiste on oltava pidempi putki kahdella kuula- tai liukulaakerilla, niin ylös-alas liike rauhoittuu.

Vilijami kirjoitti:

irakas kirjoitti:

Jaoin SH26:n raidetangon kahteen osaan tekemällä nivelen sen keskikohtaan, jotta jousituksen vuoksi ei aurauskulma vaihtelisi. Muuten homma pelaa, mutta raidetangon keskinivelvartta on vaikea saada riittävä tukevaksi. Nivelkohta liikkuu liian helposti ylös ja alas.

Keskikohdassa olevan latan laakeripiste on oltava pidempi putki kahdella kuula- tai liukulaakerilla, niin ylös-alas liike rauhoittuu.

Joo, siinä on pitkä rungon läpi menevä 10 mm:n pultti 1x12 mm:n putkessa, mutta ei laakereita. Juuri siinä on välystä liikaa. Täytyy laittaa siihen laipalliset liukulaakerit.

On osoittaunut yksi vika jousitettuihin teräsputki-istuimiin, jollaisia olen käyttänyt useissa nojiksissa.

8 mm:n kumiköysi kuluu muutamien tuhansien kilometrien jälkeen poikki rasittavimmilta kohdilta, vaikka olen koettanut pyöristää reikien reunat. Uusimmissa istuimissa olen jättänyt kumiköyden pois ja kiertänyt satularemmin reunaputken ympäri. Jotta remmit pysyisivät paikoillaan, olen ruuvannut reunaputkeen 5x10 mm:n pultit

Maalasin etukatteen rungon sävyyn. Viiksikuvio on heijastusteippiä.

Hieno on!
Auttaako viimaan jaloille?