Nojapyöräfoorumi

Jarcco kirjoitti:

Oliko niin että Keydessä poljinanturi on moottorin sisään rakennettu? Se olisi minusta etu, vähemmän johtoliitoksia ja suojaisampi paikka. Omaan käyttöön takamoottori olisi sopiva, MWB:hen sellainen on tarkoitus [joskus] hankkia. http://www.nojapyorafoorumi.fi/viewtopi ... 0&start=15 Se on vakaa ajettava mutta vähän raskastekoinen, mikä ei haittaa apumoottoripyörässä. 8 vaihdetta riittää mulle myös hyvin. Jostain syystä rakennuskitit ovat etumoottorilla lähes järjestään.

Viimeksi kun katselin, niin kyllä noita takasettejä ihan suht hyvä tarjonta on eri liikkeissä. Greencyclestäkin löytyy montaa erilaista takasettiä.
Moottoreiden leveydet kyllä vaihtelevat. Keydestä en muuta tiedä kuin että se on netin mukaan ns. rullamoottori, eli alennusvaihde ei vedä rattaistolla vaan rullilla kuten rullajarrussa.
Siitä on Endless Spheressä pitkä keskusteluketju kokemuksineen.
Etu on hiljaisuus ja huono puoli se että kuulemma veto lipsuu kovemmilla kuormilla. Moottoreita missä on kontrolleri eli nopari, kuten lennokkipuolella sitä kutsutaan rakennettu moottorin sisään en itse ainakaan hankkisi. Nopari tuottaa paljonkin lämpöä, moottori tuottaa paljon lämpöä, ei ole viisasta asentaa niitä saman kuoren sisään. Lisäävät toistensa lämpökuormaa.
Samoin moottori imee lämpötilan sahatessa ylös-alas sisäänsä jonkin verran kosteutta, mikä ei tee hyvää millekään elektroniikalle jos se on moottorin sisällä.
Pelkkä poljinanturi nyt on suht yksinkertainen kyllä rakentaa moottorin sisäänkin.

E-Cruiser kirjoitti:

Moottoreita missä on kontrolleri eli nopari, kuten lennokkipuolella sitä kutsutaan rakennettu moottorin sisään en itse ainakaan hankkisi. Nopari tuottaa paljonkin lämpöä, moottori tuottaa paljon lämpöä, ei ole viisasta asentaa niitä saman kuoren sisään. Lisäävät toistensa lämpökuormaa.

Hyvä huomio, mutta luulisin että 250w tehoisissa joissa ei ole tarkoitus käyttää avustusta koko aikaa, tuota ongelmaa ei tule. Varsinkin kun näiden jäähdytys suunnitellaan(vai suunnitellaanko sitä) Suomea lämpimämpiin maihin.
Isommilla tehoilla napa tosiaan saattaa lämmetä sadoilla wateilla.

Jukka

JEF-40 kirjoitti:

Mielenkiintosta keskustelua olen seurannut sähköistyksestä kun itelläkin on samansuuntaista ajatusta. Vaikka ei olekkaan läskipyörää. Mutta kinneri. Siihen olen hankkinut Greencycleltä 500w sarjan, 36v 15Ah akulla. Takapyörämoottori, vaihdemoottori vapaakytkimellä. Pitäis rullata ilman vastusta kun sähkö ei ole pelissä. Lupaavat 80 Nm tehoja ja100-200 km akun kestoa avustustehosta riippuen. On siinä mietiskelemistä miten ne kaikki härpäkkeet ripustelee, mutta toisaalta on kinnerissä tilaa. Yksi ongelma tuli heti ilmi, kun katselin poljinanturin magneettikiekkoa. Ei sovi minun keskiöakselille, se kun ei ole nelikanttiakseli, vaan paksumpi BB30. Voikohan sitä sisäreikää koneistaa isommaksi? Mulla on ollut käytössä Rohloff-napa ja sen aion laittaa välivaihteeksi ja siitä ketju moottoriin. Ketjuratas levyjarrun paikalle. Edessä yksi ketjuratas T50. Tämmösiä askareita talven varalle.

Veikkaisin, että kinnerissä toimintasäde on enemmän yläkantissa jos vaan rajoittimen säätää 25km/h ja ei ole seudun mäkisin taival laita raporttia kokemuksista.

Mä jouduin työstämään magneettikiekkoa todella paljon ja viistämään poljin puolelle tulevaa reunaa lähes magneetteihin saakka, kiinnitin sen sitten liimalla, en tiedä oliko tarkoituksella vai vahingossa mutta mun paketissa oli kaksi magneettilätkää päällekäin, huomasin sen vasta kun aloin työstämään reikää ja otin toisen lätkän pois kun se rako oli niin pieni.

(kauppiaan kuva kun en itse jaksanut dokumentoida juurikaan)

81,5 km lataamatta, vielä oli yksi palkki näkyvissä kun lopetin, ei säästöajoa mutta enpä toisaalta juuri kolmostasoa isompaa avustusta käyttänyt eli se satku on realistinen matka... kunnes taivaalta leijailee jotain valkoista.

Töihin ton mittarin mukaan 26,7 km ja 1 h 7 min, kotiin pari minuuttia nopeammin, aamulla reipas sivutuuli, iltapäivällä vähäisempi mutta miehessä vastaavasti tehot veks. Alle tunnin ois psykologisesti kivampi, nyt pitää pyöristää

Kolmipyöräiseen tottuneena autot tuntuu ohittavan aika läheltä, kait peiliin pitää joku punainen tuikku tai heijastin liimata, se tulee käsivarresta n. 10 sentiä vasemmalle, toimii ainakin pimeässä.

Ihailtavan pienellä kulutuksella pääset Noin karkeasti 5wh/km arvioisin tuon. Meneekö vielä alle? Mulla menee Gatilla se 9-10wh/km normaaliajossa niin että kuskillekin tulee hieman lämmin. Alle 8wh/km ei oikein pääse jollei himmaile ihan tosissaan keskari silloin alle 20km/h. Urku auki jos tykittää pitkin Lahdentietä polkien mukana niin menee jotain 15wh/km. Matkakin kyllä taittuu.
Jenkit pitävät normaalina 20-30wh/maili, mutta niitä ei polkeminen hirveästi kiinnostakaan, korkeintaan näytiksi ja niillä on isot myllyt. We here like our throttles
Järvenpään lenkki on aika tasan 100km, teen sen usein. Sisältää maantienlaitaa ja kelvijurnutusta, virtaa menee aina aika tarkkaan 25Ah/48V-akullinen.
Maantienlaidassa jos ajaa sellaista tasaista 25 km/h-keskaria hyvässä kelissä niin menee vähiten. Kaupunkiin sukeltaessa vauhdin hidastuessa kulutus nousee, kun tulee jatkuvasti rotvallipysähdyksiä ja hitaita mäennyppylöitä.

terppa kirjoitti:

Kolmipyöräiseen tottuneena autot tuntuu ohittavan aika läheltä, kait peiliin pitää joku punainen tuikku tai heijastin liimata, se tulee käsivarresta n. 10 sentiä vasemmalle, toimii ainakin pimeässä.

Mulla on kaksi tehokasta takavaloa (20 lumenia) poikittaisen kepin kummassakin päässä. Valot on olkapäiden takana. Autot antaa komeasti tilaa. Paljon enemmän kuin päivällä

Pistä kokeillen miten moottorikelkan jälki kantaa, kunhan löydät sellaisen.

E-Cruiser kirjoitti:

Jarcco kirjoitti:

Oliko niin että Keydessä poljinanturi on moottorin sisään rakennettu? Se olisi minusta etu, vähemmän johtoliitoksia ja suojaisampi paikka. Omaan käyttöön takamoottori olisi sopiva, MWB:hen sellainen on tarkoitus [joskus] hankkia. http://www.nojapyorafoorumi.fi/viewtopi ... 0&start=15 Se on vakaa ajettava mutta vähän raskastekoinen, mikä ei haittaa apumoottoripyörässä. 8 vaihdetta riittää mulle myös hyvin. Jostain syystä rakennuskitit ovat etumoottorilla lähes järjestään.

Viimeksi kun katselin, niin kyllä noita takasettejä ihan suht hyvä tarjonta on eri liikkeissä. Greencyclestäkin löytyy montaa erilaista takasettiä.
Moottoreiden leveydet kyllä vaihtelevat.

Joo greencyclellä on myös takamoottori vaihtoehto, suosittelevat kyllä etuvetoa helpomman asennuksen ja paremman talviajettavuuden vuoksi.
Ehkä pitääkin sähköistää etuvetoinen nojakki johon sitten moottorivanne taakse...
Tehokkaat maastosetit ovat kuitenkin takamoottorilla. Tulee varmaan haarukoiden kestävyys vastaa kun teho kasvaa.

Akkua olen koittanut sovitella kinneriin, todennäköinen paikka saattaisi olla penkin vieressä lattialla. Toinen mahdollinen nostaa pystyyn seinälle, mutta se pitäs jotenkin kiinnittää, vielä niin että on helppo irrottaa lataukseen. Akku on 450 mm. pitkä tarakka-akku, runko-akku olisi ollut varmaan helpompi asentaa mutta ei ollut tätä teholuokkaa. Jos tekisi lattialle telineen ja kiinnittäisi tarroilla pohjaan, vois onnistua. Näyttö ja valintakytkin sopii lokasuojan päälle. Pääsen tammikuussa Otsolan kurssille ja sorvin ääreen. Pitää tehdä ketjurattaille sovitteet moottorille ja välivaihteelle, 3 mm. alumiinilevystä. Ja sitten magneettikiekon reikä isontaa. Kevääseen tähdätään että pääsisi koeajolle.

jooseha kirjoitti:

terppa kirjoitti:

Kolmipyöräiseen tottuneena autot tuntuu ohittavan aika läheltä, kait peiliin pitää joku punainen tuikku tai heijastin liimata, se tulee käsivarresta n. 10 sentiä vasemmalle, toimii ainakin pimeässä.

Mulla on kaksi tehokasta takavaloa (20 lumenia) poikittaisen kepin kummassakin päässä. Valot on olkapäiden takana. Autot antaa komeasti tilaa. Paljon enemmän kuin päivällä

Pistä kokeillen miten moottorikelkan jälki kantaa, kunhan löydät sellaisen.

Toi valokeppi vaikuttaa varastamisenarvoiselta idealta varsinkin kun poikittaista mailaa on tulossa selkänojaan repputelineen muodossa. ja moottorikelkan jälkiäkin varmaan koitan jos lunta sattuu satamaan... Ekaa kertaa meinasin yrittää jäätä myöden Vääksystä Lahteen, jos vaan tulee pakkasia Luulin sen lyhentävän matkaa mutta kartasta mitaten yhtä pitkä työmatka, ei tosin mäkiä olis hauska vertailukohta.

Tänään sitten hylkäsin säästövaihteen ja taloudellisuusajattelun Päätin ajaa työmatkan kolmostason avustuksella paitsi mäkipaikat nelosella. Aamulla reipas vastatuuli peltoaukeilla, sai pieniinkin mäkiin vaihtaa neloselle jos halusi ylläpitää vauhtia, metsätaipaleilla kulki muutenkin, lämmintä jotain 4 - 5 astetta. 1 h 3 min matka-aika. Korkealla pyörällä ei niin mieluusti pysähdy liikennevaloihin vaan himmailee ja tasapainoilee hitaalla vauhdilla. Mäkiin pitäisi petrata ajotekniikkaa eli avustusta isommalle ennen mäkeä eikä vasta mäessä kun vauhti on hiipunut.

Kotiin samalla viisiin, paitsi, että nelosta käytin enemmän, sivutuuli ja miedompana. Kaupungissa kohelsin liian kovaa mutta pitihän sitä koittaa... ei auttanut 1 h 1 min. nelostasolla on tylsä jos vauhti on likellä "rajoitinta", vetoavun katkeamisen huomaa liian selvästi, kolmosella toi on vielä ihan miellyttävää. Jos ei pääse ajamaan myötatuuleen niin "järkevästi" ajamalla ei pääse alle tuntiin tai sitten kuski saa kastella paitansa märäksi, nyt se vaan kostui.

kokonaismatka 53 km ja akkua jäljellä yhden palkin verran. Vikan mäen saattoi ajaa reilusti kaasukahvan kera ongelmitta mikä eniten mittarin mukaan tuo tehoa.

Kuski sen verran rapainen, että parein olisi ollut mennä vaatteet päällä suihkuun akku niin rapainen, että sitä ei viitsinyt paljainkäsin käsitellä.

Positiivista, että enää ei tarvitse stripata pakkasessa kun paitaa vaihtaa vaan pyöränkin saa talliin työpäivän ajaksi. Mistään sosiaalitiloista on turha uneksia mutta onpahan sentään lämmintä.

Mut on se kiva, jää lihaksiin fiilis, että jotain on tehtykin mutta matkan jälkeen ei tunnu rasittuneelta. Matka-aikaa on helpompi vakioida. Akku piisaa vaikka nyt settiä ostaessa ruksaisin isoimman akun.

Tässähän näitä kokemuksia mutta katotaan jos jokupäivä saisi vielä aikaiseksi sen satkun lenkin, tai Hartolan keikka oisi 130 km... mutta lällä kokemuksella voin suositella sekä sähköjä, että norminojakin modaamista läskiversioksi.

terppa kirjoitti:

1 h 3 min matka-aika. Korkealla pyörällä ei niin mieluusti pysähdy liikennevaloihin vaan himmailee ja tasapainoilee hitaalla vauhdilla. Mäkiin pitäisi petrata ajotekniikkaa eli avustusta isommalle ennen mäkeä eikä vasta mäessä kun vauhti on hiipunut.

Kotiin samalla viisiin, paitsi, että nelosta käytin enemmän, sivutuuli ja miedompana. Kaupungissa kohelsin liian kovaa mutta pitihän sitä koittaa... ei auttanut 1 h 1 min. nelostasolla on tylsä jos vauhti on likellä "rajoitinta", vetoavun katkeamisen huomaa liian selvästi, .

Säädä rajoitin 34 km/h ja ota kunnon vauhdit ylämäkeen, niin säästät sähköä ja pääset alle tuntiin.

terppa kirjoitti:

Rajoitin oli muuten 33kmh säädetty mutta lopettaa avustuksen 31kmh kohdalla. Ja ajatus oli, että koko matka mennään avustettuna ja tehoja säädetään pienemmäksi jos vauhti kasvaa.

Mukavia kokeiluja. Vahvistavat sen mitä netin laskuritkin( http://www.kreuzotter.de/english/espeed.htm ) kertoo. Pienikin nopeuden nosto vaatii suuren tehon lisäyksen kun ollaan nopeusalueella jossa ilmanvastus on suurin vastus. Tehon lisäämistä parempi konsti vauhdin kasvattamiseksi olisi aerodynamiikan parantaminen, tuollainen "hirviö" kun vastannee ilmanvastukseltaan helposti tavallista muumo/maastopyörää?

Jukka

jviirret kirjoitti:

Mukavia kokeiluja. Vahvistavat sen mitä netin laskuritkin( http://www.kreuzotter.de/english/espeed.htm ) kertoo. Pienikin nopeuden nosto vaatii suuren tehon lisäyksen kun ollaan nopeusalueella jossa ilmanvastus on suurin vastus. Tehon lisäämistä parempi konsti vauhdin kasvattamiseksi olisi aerodynamiikan parantaminen, tuollainen "hirviö" kun vastannee ilmanvastukseltaan helposti tavallista muumo/maastopyörää?

Noinhan se on. Nopein keino tähän on penkin selkänojan loiventaminen. Saisikohan siitä kaksiasentoisen niin, että pystymmällä voisi tasapainoilla kaupungin liikennevaloristeyksissä ja matalammalla päästellä tien päällä kun täytyy ylämäkeen ottaa vauhtia. Rullauskokeethan terpan täytyy tehdä tuolla ja mummppyörällä. Ilmanvastus selviää helpoiten kellottamalla tasaisella nopeuden hidastuminen esim. 40-30 km/h.

Joko tilasit sen energiamittarin. Sillä on huomattavasti tarkempi seurata, mitä mikäkin tien kohta kuluttaa sähköjä ja optimoida ajoa nopeuden ja sähkönkulutuksen suhteen. Tulet hämmästymään, miten paljon vähemmän kunnon vauhdeilla ylämäkeen meno vie sekä akkua että ukkoa.

Juu virtamittari on erittäin kätevä. Vähän sitä asentaessa joutuu kyllä kolvailemaan liittimiä ja tekemään sille kiinnitystä ja ehkä johdonkin.
Mäkiin aina kunnon tehoilla ja vauhdilla. Varsinkin Gatilla jos päästää vauhdin laskemaan vähänkään jyrkemmässä mäessä niin ei riitä enää mitkään tehot kiihdyttämään.
Velskolasta löytyy jopa mäki, jota en päässyt ylös ollenkaan. Jouduin kömpimään ulos puolessavälissä. Se on osa Tour de Helsinkiä ja kisakireet polkevat sen ylös heittäen.
Kolmosella yleensä itsekin ajan suurimman osan matkasta. Maantienlaidassa lujaa ajaessa nelosella ja mäkiin joskus vitosta mutta sitä kompensoi kovempi vauhti jonkin verran.

Jorin vikaan lauseeseen perustuu se, että ilman sähköä sopivaan mäkeen tasaisella spurtilla saapuen ja ylös asti täysillä vatkaten pääsee kevyemmin ylös kuin hitaalla vauhdilla sekä kadenssilla. Niin kauan kuin ei ole puhki aiemmasta ajamisesta. Joku voisi ihmetellä, miksi täysillä ajamista raskaampaa voisi hitaampi ajo olla. Niin on vain tarpeeksi pitkissä ja/tai jyrkissä mäissä, jotka ylittää alkuvauhdin liike-energian plus sprinttikyvyn. Hitaasti jurnuttaessa jokaisella polkaisulla on tuotettava täysillä kiihdyttäen ja jarruttaen runtaten tehot harvoilla pyörityksillä per minuutti. Kun nopeasti loivaa tai lyhyttä mäkeä ylittäessä sama tehon tuotto jakautuu useammalle polkaisulle per minuutti ja jokaisen polkaisun voi tehdä pyörittäen, mikä jakaa tehontuotannon useammalle lihakselle kuin runtatessa. Vaiheita on käytettävä nopeasti ja oikein tosin.

Eiköhän samalla hiellä terppa pääse työmatkan alle tuntiin, jos laittaa kovimmalle koneen mäessä ja käyttää paljon koipea sekä sähköä ennen ylämäkeä, jotta voi pitää mahdollisimman suurta eturatasta päällä mahdollisimman kauan. Säilyttäen korkean kadenssin ja hyvän pyöritystekniikan ynnä parhaan hyötysuhteen eturattaista. Suuri nopeus ylämäessä vie mäen taakse nopeasti, joten rasitusaika lyhentyy ja lepoajat kasvavat. Joten on monta syytä, miksi nopeasti nousu sähköllä varsinkin vähentää kuskin rasitusta oikeissa paikoissa. Ja mahdollisuuksia tulee useammin sähköillä. Kun hitaasti junnatessa palaa aikaa rajusti, täydellä sähköavulla saa monta kautta apua aikasyöppöön kohtaan reissua, jolloin reissu lyhenee merkittävästi. Nyt hotsittaa sähköt vielä enemmän grr.

Nii, ylämäessä nopeuden nostaminen nostaa keskinopeutta alamäkeä enemmän koska ylämäessä vietetään enemmän aikaa. Ylämäessä siis kannattaa käyttää enemmän tehoa ja säästellä sitä alamäessä ja tasaisella. Tasaisella ja alamäessä säästyy energiaa vauhdin laskematta kun saa aerodynamiikkaa parannettua.

Jukka