Nojapyöräfoorumi

SH29:n etenemistä on hidastanut intoutuminen tuplatandem SH30:n kehittelemiseen. Sen suunnitelmat ovat nyt paperilla 1/5 koossa, runkomateriaalit on hankittu ja odottavat syksyä ja kansalaisopiston alkua.

SH29:n eteenpäinvieminen on nyt sitten jatkunut, ja hitsautin paikallisella, mainiolla Erkki Könösen autokorjaamolla, rungon alle ohjausvaijerikehikon. Ensimmäisen koeajon tein tuossa illalla. Ohjaus oli tuolla mitoituksella kovin hidas. Ohjausvaijerin kiintopisteitä ohjaussauvoissa täytyy nostaa ylemmäksi ja lisätä vaijeriin sopivanjäykkä kierrejousi.

Ei oikein tyydyttänyt vaijeriohjaus. Vaikka nostin vaijerin kiinnityspisteitä ohjaussauvoissa ylemmäksi ei ohjaus tuntunut vakuuttavalta.

Kokeilen äärimmäisen yksinkertaista alaohjausta. Ohjaustangolla siirretään suoraan siinä kiinteästi olevalla vivulla raidetankoa. Vivun päässä on hahlo, jossa raidetankoon kiinnitetty tappi liukuu, kun raidetangon etäisyys ohjausakselista muuttuu. En ole vielä koeajanut systeemiä, kun täytyy huomenna käydä hitsauttamassa vipu tukevasti ohjausakseliin Könösellä.

Joo, vaijeriohjaus näytti niin monimutkaselta, etten taas ymmärtäny toimintaperiaatetta Eikä tarvii sitä miulle selittääkään, en tommosta taida tarvita - simppeli on aina simppeli

Kun kaksi aiempaa variaatiota ei oikein pelittänyt, tein kolmannen, joka muistuttaa oravaohjausta. Kahden ensimmäisen suurin ongelma oli, että sivuille jäi liian vähän tilaa käsille vaihteille ja jarruille. Aikomushan on laittaa lentokonevanerinen korikin kaiken päälle.

Homma tuntuu nyt muutaman koeajon jälkeen toimivan, joten puran osat erilleen ja vien ne polttomaalaamoon.

Polttomaalaamossa menikin aikaa, kun siellä sattui olemaan kovasti kiireitä (=tekevät hyvää työtä ja sen takia saavat paljon tilauksia). Sain kuitenkin tässä muutama päivä sitten SH29:n osat maalattuina kotiin, ja kasasin sen kokoon tänään. Olen yllättävän tyytyväinen valitsemaani väriin Azur siniseen.

SH29:nhän on tarkoitus kattaa lentokonevaneerilla velomobiiliksi ja maalata sen yläosa tällä sävyllä (Azur sininen). Eivät vaan vaan sävyt nyt oikein synkkaa tuon sivukuvan kanssa, ja tuli tuo yksi kuva jostain syystä väkiselleen kahteen kertaan niinkuin joskus ennenkin on tullut. Systeemissä on joku vika.

Foorumilla pieni kinnerirakentelubuumi

PW kirjoitti:

Foorumilla pieni kinnerirakentelubuumi

Ennustan, että nojapyörärakentelijoiden tuloskehitys noudattaa lentokoneiden kehityskaarta kattamattomista kangas- ja vanerikatettujen kautta komposiittikuorisiin ja sieltä takaisin komposiitti-kangas yhdistelmällä katettuihin ultrakevyisiin. Kaikki katerakenteen mallit elävät edelleen, eikä komposiittimuoviset rajun 70-luvun invaasionsa jälkeen kuitenkaan syrjäyttäneet vanhoja rakenteita muualla kuin liikenneilmailussa ja kilpakäyttöön tehdyissä purjekoneissa.

Tässä takakatettu malli 30-luvulta.

Miksi en laittaisi ohutviiluvanerin sijasta kangasta, kun joka tapauksessa joutuu rakentamaan rimarungon niin kuin SH18:ssa.

Kun et kiristä liikaa, niin ei kumise edes vanerin vertaa.

jori kirjoitti:

PW kirjoitti:

Foorumilla pieni kinnerirakentelubuumi

Ennustan, että nojapyörärakentelijoiden tuloskehitys noudattaa lentokoneiden kehityskaarta kattamattomista kangas- ja vanerikatettujen kautta komposiittikuorisiin ja sieltä takaisin komposiitti-kangas yhdistelmällä katettuihin ultrakevyisiin. Kaikki katerakenteen mallit elävät edelleen, eikä komposiittimuoviset rajun 70-luvun invaasionsa jälkeen kuitenkaan syrjäyttäneet vanhoja rakenteita muualla kuin liikenneilmailussa ja kilpakäyttöön tehdyissä purjekoneissa.

Tässä takakatettu malli 30-luvulta.

Näin varmaan kun kokenut vanerirakentaja tuossa miettii kangaskatetta ja mie, rättikinneristinä mietin vanerikatetta

jori kirjoitti:

Kun et kiristä liikaa, niin ei kumise edes vanerin vertaa.

Joo, tää onkin hyvin tärkeä pointti, kun kammoksun kuminaa ja melua.

irakas kirjoitti:

jori kirjoitti:

Kun et kiristä liikaa, niin ei kumise edes vanerin vertaa.

Joo, tää onkin hyvin tärkeä pointti, kun kammoksun kuminaa ja melua.

Mutta teinhän minä nuorna poikana 1950-luvulla rima/kangasrakenteisen kanootinkin ja meloin sillä monta vuotta. Kangas oli jokamiehen lakanakangasta. Käsittelin sen vernissalla ja maalasin öljymaalilla. Hyvin piti. Latekseja ei vielä silloin tunnettu.

irakas kirjoitti:

irakas kirjoitti:

jori kirjoitti:

Kun et kiristä liikaa, niin ei kumise edes vanerin vertaa.

Joo, tää onkin hyvin tärkeä pointti, kun kammoksun kuminaa ja melua.

Mutta teinhän minä nuorna poikana 1950-luvulla rima/kangasrakenteisen kanootinkin ja meloin sillä monta vuotta. Kangas oli jokamiehen lakanakangasta. Käsittelin sen vernissalla ja maalasin öljymaalilla. Hyvin piti. Latekseja ei vielä silloin tunnettu.

Kanootista puolirakenteisena oli aikoinaan kuva Lapin kansassa. Löytyisi varmaan lehden arkistosta.

Kännykkä tai google sekosi ja ei avaa kuvaa Fokker Eindecker hävittäjästä, jonka kangaspinta pinnoitettuna jollain sopivalla materiaalilla on pinnoitteeltaan läpinäkyvä. Kuva on aika ylhäällä listassa. Onko tietoa, mikä kangas ja pinnoite? Tuo voi olla kätevää kinnerissä edessä ja ylhäällä jollain matkaa, jotta näkee eteen lähelle esteitä. Liian suurena varmaan kuumentaa auringon paisteella, joten hyvä kylmällä säällä ja karmea kesällä.

http://www.google.fi/search?q=see+throu ... 40&bih=335

Hyvä väri tuo azur, mutta piilottaa pyörän hämärässä muilta kulkijolta.