Täältä löydät kaiken tiedon nojapyöristä, kinnereistä ja velomobiileista sekä nojapyöräilytapahtumista.
http://www.nojapyorafoorumi.fi/
200 MW tarkoittaa noin 50 tuulivoimalaa, joiden pitäisi pudota verkosta käytännössä yhtaikaisesti tilanteessa, jossa muita tuulivoimaloita kuitenkin jäi pyörimään reilun 300 MW teholla. Mahdollista, mutta outoa. Milloinkaan en ole ennen nähnyt moista, vaikka näitä käyriä olen seurannut vuosikaudet.
Säätietoja kun kattelee niin oikeestaan koko Suomenlahdella, varsinkin merenkurkun ja perämeren alueella, missä lienee suurin kapasiteetti, on ollut juuri tuossa klo 17 aikoihin täysin tyven hetki. Eikä alkuilta ole hangon kerkeudellakaan paljoa tuulta purjeisiin tuottanut.
Onhan se kaunis ajatus että myllyjä olisi laajalla alueella, niin ettei paikalliset tyvenet hetkauttelisi tuotantoa. Suomi vaan siltikin on pieni maa sääilmiöiden rinnalla. Varsinkin kun huomioidaan tehokkaat tuotantoalueet. Suurin osa myllyistä kuitenkin taitaa olla ihan vain perämeren rannikkoalueilla.
Härski kirjoitti: ↑25 Maalis 2022, 09:07Säätietoja kun kattelee niin oikeestaan koko Suomenlahdella, varsinkin merenkurkun ja perämeren alueella, missä lienee suurin kapasiteetti, on ollut juuri tuossa klo 17 aikoihin täysin tyven hetki. Eikä alkuilta ole hangon kerkeudellakaan paljoa tuulta purjeisiin tuottanut.
Onhan se kaunis ajatus että myllyjä olisi laajalla alueella, niin ettei paikalliset tyvenet hetkauttelisi tuotantoa. Suomi vaan siltikin on pieni maa sääilmiöiden rinnalla. Varsinkin kun huomioidaan tehokkaat tuotantoalueet. Suurin osa myllyistä kuitenkin taitaa olla ihan vain perämeren rannikkoalueilla.
Varmaan tarkoitit Pohjanlahdella.
Tämä tapahtui siis tasan kello 14 ja pudotti noin 200 MW pois verkosta kerralla. Tuon jälkeen kyllä tuuli laantui lisää, mutta silloin ei tapahtunut mitään äkillistä pudotusta, eikä sellaista ole tuulivoiman osalta sattunut aiemmin minun tietääkseni. Miksi olisikaan, kun tuulivoimalat ovat laajalla alueella kiinni useammassa muuntajassa ja siirtokaapelissa.
Voihan tuo olla ensimmäinen tapaus, jossa yhteen kaapeliin on kytketty 50 voimalaa ja tuon kaapelin varrella on sattunut jotain. Kummallista silti, että täsmälleen saman suuruinen ja -muotoinen pudotus kuin OL3 puolitoista tuntia aiemmin.
Tuolta voi tilannetta tarkastella alkuperäislähteestä. Graafin yläpuolelta valitaan eilinen päivä 24.3.2022.
https://www.fingrid.fi/sahkomarkkinat/s ... lman-tila/
OL3:lla on meneillään ylösajo kesäkuuhun saakka. Ylösajoon kuuluu ennalta suunniteltuja pysäytyksiä, joissa testataan laitteiston toimintaa erilaisissa tapauksissa. Niillä on niistä ihan jopa suunnitelmakin:
Ei tuossa ollut mitään epäselvää. Vain siinä, miten tuulivoima liityy tähän OL3 ylösajoon, vai oliko tuo droppi klo. 14 tuulivoimassa vain sattumalta samansuuruinen ja muotoinen kuin OL3 droppi puolitoista tuntia aiemmin.
Halpaa on taas sähkö (1 c€/kWh=10€/MWh) ja tuulivoimaa tulee 13% enemmän kuin ydinvoimaa.
Toissapäivänä tuli taas 68 MW lisää tuulivoimakapasiteettia, eli vuoden sisällä on tuulivoiman kapasiteetti noussut nyt 2442 MW 3646 MW, eli 49%. Yhdessä vuodessa 1200 MW lisää. 
Kuvasta päätellen noita nykämiä ylöspäin turkoosissa viivassa (asennettu tuulivoimalateho) on yhä vain tiheämmin.
Olkiluoto 2 on huollossa ja Olkikolmosen vikaa etsitään. Ydinvoimaa tulee verkkoon vain 1882 MW, samalla kun tuulivoimaa työnsi äsken yli tuhat megawattia enemmän (2932 MW) . Tuulivoima on siis kirkkaasti suurin sähköntuottaja juuri nyt. Tulevaisuudessa nämä tilanteet tulevat yleistymään. Kolmen viikon takaiseen tilanteeseen nähden on taas käynnistynyt 56 MW lisää tuulivoimaa. Tuulivoiman määrä on noussut 54% vuoden takaiseen määrään nähden. 
Kallista on taas sähkö, tainneet tuulet loppua... Ei vainenkaan, ei tuo niin yksioikoista ole. Kysynnän ja tarjonnan laki. Varmaa on vain pohjaton ahneus ja tuottojen maksimointi, aina kun siihen annetaan mahdollisuus... 
Niillä on Ruåtsissa oikein mainio Pohjoismaiden ja Baltian sähköyhteenveto, josta näkee alueiden väliset sähkönsiirrot ja myös alueilla vallitsevan sähkön pörssihinnan. Siitä näkyy hyvin, miten Saksan kalliit hinnat valuvat tänne pohjoisen suuntaan sitä mukaa, kun sähköä myydään ja siirretään Saksaan. Mielestäni kaikki siirtolinjat Saksaan pitäisi katkoa heti, niin pysyisi hinta täällä pohjolassa kohtuullisena...
Ja tuo löytyy sivulta https://www.svk.se/en/national-grid/the-control-room/
Jouduit Ari pari päivää odottamaan, että sait kalliit hinnat karttaasi. Eilen ja toissapäivänä hinnat olivat alle sentin kilowattitunnilta. Tässä kuva eilisestä. 
On se herkkäliikkeinen tuo sähkön hinta nykyään. Jos tuulee niin, että tuulivoimaa tulee enemmän kuin tuhat megawattia, lähtee sähkön hinta putoamaan ja parintuhannen megawatin kohdalla häipyy lähes olemattomiin.
Tuosta tuulivoiman tuotantotilastokäyrästä (vuosi tästä taaksepäin) näkee hyvin, miten kesällä on vähätuulista ja kovemmat tuulet harvinaisia. Käytännössä tuulivoimaa tulee kesäpuoliskolla vain noin puolet siitä, mitä vastaavan vuoden talvipuolella.
Tuulivoimaa on vuoden sisään rakennettu lisää (ylin käyrä) 1330 MW viimeksi kuluneen vuoden aikana. Marraskuussa 2016 sitä ei ollut edes yhteensä niin paljon. Alle kuudessa vuodessa tuulivoiman kapasiteetti on kasvanut kolminkertaiseksi (1300 MW 3900 MW) kapasiteetiltaan ja tuotannoltaan vielä enemmän, koska uudet tehdään korkeamman kapasiteettikertoimen mitoituksella.
Jorille jo tästä aiemmin mainitsin, mutta laitetaan tännekin.
Oon tässä pohdiskellut sähkön hinnan nousua.
Aika jännästi hinta alkaa nyt samaa tahtia nousta, kuin sähköisten kulkuneuvojen määrä nousee.
Mutta eihän se tietenkään voi korreloida mitenkään. 
On vain sattuma, sota ja korona.....
.
Vilijami kirjoitti: ↑28 Heinä 2022, 19:24Jorille jo tästä aiemmin mainitsin, mutta laitetaan tännekin.
Oon tässä pohdiskellut sähkön hinnan nousua.
Aika jännästi hinta alkaa nyt samaa tahtia nousta, kuin sähköisten kulkuneuvojen määrä nousee.
Mutta eihän se tietenkään voi korreloida mitenkään.
On vain sattuma, sota ja korona.....
Ei oo mahdollista eikä koske Suomea. Tulevaisuudessa ainoa valtion toimesta seuraamaton sähköajoneuvo on sähkökinneri tai muu sähköpyörä.
"Kaksi sähköautoa pihassa ja sähkölämmitys talossa – raju sähkön hinnan nousu rokottaa Pellin perhettä tuhansilla euroilla"
https://yle.fi/uutiset/3-12545859
Ite otin keväällä Voimadiilin XS paketin, jossa 1250 kWh kk-hinnalla tarjolla. Vuosikulutus 2400kWh, koska kaukolämpö. Paketti on 9,90e/kk ja 125kWh/kk. Ylimenevä silloin vajaa 10c/kWh ja siirrot päälle. Nyt tuo sama paketti on 24,99e/kk ja ylimenevä 22c/kWh. Syksyä (ja/tai sähkösopimuksen yksipuolisia sopimusehtomuutoksia) odotellessa...
Jokohan nyt rak.val. suostuu pienentämään asuinrakennusten vähimmäispinta-aloja.
Huomenna taas tuulee ja sähkön hinta putoaa nollan kieppeille esi yönä. Näyttäisi hyvin pätevän: Tuulta alle 1 GW sähkön hinta tolkuton, tuulta 2 GW sähkön hinta putoaa nollan kieppeille. Tämän voi tietenkin vain todeta, mutta voi tästäkin jotain oppia.
Yleinen totuus on, että kesäkaudella tuulee huomattavasti vähemmän kuin talvella. Tuuli muodostuu ilman tiheyseroista, eli kosteus- ja lämpötilaeroista. Maan pinnan lämpötila nousee keväällä huomattavasti nopeammin kuin veden. Kun maan ja veden lämpötilat ovat summittain samat, (kesällä aurinko on vain hetken poissa ja paistaa tasaisesti) Kun vedet ehtivät maan perään lämpötiloissaan, tuulet lakkaavat. Vain pieniä paikallistuulia esiintyy auringonnousun ja laskun aikoina.
Tämä tarkoittaa, että tuuli on hitaimmillaan juurikin Jaakon päivänä, kun vedet ovat lämpimimmillään. Jaakon päivän jälkeen aurinko on piilossa jo niin pitkään, että maan pinta ehtii kunnolla jäähtyä ja vettä alkaa tiivistyä maahan ja kasvillisuuteen aamukasteeksi.
Auringon maapallolle säteilemän kokonaisenergian ja pallon avaruuteen säteilevän energian ero tuottaa vuodenajat ja niiden ominaisuudet. Kun syksyllä ulos säteilevä teho maalla nousee ja vesissä on vielä runsaasti lämpöä poistuu energia vesistöistä höyrystymällä ilmaan ja tiivistymällä sateeksi tai kasteeksi. Vesistöt siis huuhtelevat maita, mihin taas perustuu vesivoima.
Sori, tuli paska teksti. Sairaana ei suju.