Täältä löydät kaiken tiedon nojapyöristä, kinnereistä ja velomobiileista sekä nojapyöräilytapahtumista.
http://www.nojapyorafoorumi.fi/
Just näin. Jos joku yhdistää nuo onnistuneesti(pois lukien tuo hyötysuhdetta luultavasti heikentävä pituussuuntainen liike), siitä voisi seurata jotain yllättävää. Ehkä?
Viljami: palaan asiaan vuonna 2046. Tietysti jos joku ehtii ensin.. 
Mun mielestä tämä orbitrek menee samaan kastiin kävelymattofillarin kanssa, Suomessa keksittynä voisi olla aika korkealla vuoden turhake-palkintokisassa.
[url=https://m.youtube.com/watch?v=QhTKdnD2-W8]kävelymatto[url]
Katsotaanpa mekanismianalyysin näkökulmasta.
Kävely- ja juoksuliike korostaa pakaralihasten tehontuottoa polvi- ja nilkkaliikkeiden lihasten voimallisia liikkeitä minimoimalla. Tästä on se hyöty, että pakaralihas on lähempänä sydäntä, joten sille menevä verivirta omaa pienemmän painehäviön tilavuusvirtaa kohti. Sydän pääsee tuotettua lihastehoa kohti vähemmällä. 
Edellinen koskee siis kävelyä tasaisella maalla. Elliptisen kampihelilurin liike ei ole sama, mutta elliptisen liikemuotonsa takia muistuttaa sitä hieman. 
Oikean kävelyn liikerata on paljon litteämpi ja hieman käyrä ellipsi, siksi tuo on niin raskas. Se on tavallaan yhdistelmä kiipeämistä ja kävelyä. Koska tuossa laitteessa koko paino on jatkuvasti jalkojen päällä, on pienikin ylimääräinen pyöreys kävelyliikkeessä työläs tapa siirtää lihasliikettä pyörimiseksi. 
Kampiheilurin kammen pituus on tuossa vehkeessä lähes 300 mm, mikä taas tekee ajosuuntaisesta liikkeestä ihan kunnon askeleen mittaisen n. 600 mm. Tällainen liike on nopea ja pienikin kitkavastus tuossa tuottaa paljon tehohäviötä.
Aivan oikeaan suuntaan tuo mekanismi yrittää jalan kuormitusta siirtää, mutta toteutus on kovin kömpelö. 
Jos katsotaan lyhytkampisella keskiöllä nojapyöräilevää ihmistä, joka polkee oikeaoppisesti kantapään suuntaan kuopaisten ja käyttää nilkkojaan kulkusuuntaisen liikkeen kompensoimiseen, saavutetaan melko lailla hyvä kompromissi pyörityksen ja pakaralihaksen käytön priorisoinnin suhteen. 
Nilkkaa ojentamalla ja koukistamalla häipyy satamillisillä kammilla polven liike niin pieneksi, että muistuttaa kävelijän polven liikettä, eikä nojapyörällä kuormitus lepää jalkojen päällä, vaan leppoisasti istuimella ja sen selkänojalla. 
PS. Jospa tuohonkin voisi asentaa lyhyemmät kammet, vaikka vain 150 milliset, jolloin ellipsin korkeus puolittuisi. Olisi kiinnostava kokeilu. 
Palaan tuohon juden ehdottamaan lineaariseen polkemisliikkeeseen vielä.. ei idea ole tosiaan ihan uusi ja asiaa on kokeiltu maailman sivu erilaisissa konsepteissa.
Tässä esikuva 1860 luvulta, ajalta jolloin asiat tehtiin vielä kunnolla. Jos tuolloin olisi ilmakumirenkaat ja kuulalaakerit kehittyneet, niin kuvan laite olisi mun valinta kulkineeksi, ennemmin kuin se seisottava viritys.
https://www.eamesinstitute.org/collecti ... /tricycle/
Tuossahan kiertokanget keskivaiheeltan tekevät juuri Jorin kuvailemaa soikeaa liikerataa. Kokeilemalla polkimien paikka eri kohdissa kiertokankea, saisi haettua sopivaa profiilia polkemisliikkeen muodolle.
Aamuisin kun keitän kaurapuuroa, niin ensin laitan kattilaan 1,5dl punaista maitoa ja 1,5dl hanavettä. Induktio hella 8 teholle (9 tehoinen) ja hämmentelen ruokalusikalla vesi-maitoseosta kunnes lusikalla alkaa tuntua pientä karheutta (=pohjaan palamista)kattilan pohjassa. Siinä vaiheessa kippaan 1dl kaurahiutaleita kattilaan, pari pyöräytystä lusikalla niin karheus on hävinnyt. Miksi? Miten hiutaleet hävittävät pohjaanpalon alun?
Tätä ihmetellessä levy 1 teholle ja tunnin haudutus. Näin tulee tosi hyvä puuro, mutta en lakkaa hämmästelemästä tuota ilmiötä.
Vilijami kirjoitti: ↑07 Touko 2025, 15:56Aamuisin kun keitän kaurapuuroa, niin ensin laitan kattilaan 1,5dl punaista maitoa ja 1,5dl hanavettä. Induktio hella 8 teholle (9 tehoinen) ja hämmentelen ruokalusikalla vesi-maitoseosta kunnes lusikalla alkaa tuntua pientä karheutta (=pohjaan palamista)kattilan pohjassa. Siinä vaiheessa kippaan 1dl kaurahiutaleita kattilaan, pari pyöräytystä lusikalla niin karheus on hävinnyt. Miksi? Miten hiutaleet hävittävät pohjaanpalon alun?
Tätä ihmetellessä levy 1 teholle ja tunnin haudutus. Näin tulee tosi hyvä puuro, mutta en lakkaa hämmästelemästä tuota ilmiötä.
Pohjaan palava aine on sokerien ja valkuaisaineiden Maillard-reaktiossa muodostuvia amadori- ja melanoidiyhdisteitä, jotka palaa kiinni pohjaan, jos höyrynpaine l. lämpötila on niin suuri, että materiaalikerros nesteen alla kuivuu. Kattilan pohja on yli sata-asteinen, joten tarttuneen materiaalin sisällä ollut vesi on kiehunut pois, vaikka sen yläpuolinen neste ei vielä aivan kiehuisikaan.
Kauraryynien lisääminen laskee nopeasti liuoksen lämpötilaa, joka jäähdyttää kiinni palaneen kerroksen hetkeksi alle sadan asteen niin että vesi pääsee imeytymään takaisin palamista aloittaviin sokereihin ja maitoproteiini amadori- ja melanoidiyhdisteisiin ja liuottaa ne takaisin nesteeseen.
Alkuvaiheessa Maillard-reaktiossa muodostuu lähinnä amadori yhdisteitä, jotka irrottuaan pohjasta imeytyvät koaguloituneiden valkuaisaineiden kanssa kaurahiutaleiden sokereihin ja tärkkelykseen, eivätkä enää tartu pohjaan niin helposti.
Sama idea kuin pihvin paiston jälkeen veden lisääminen kastikkeen valmistamiseksi.
Niin tietysti. Ajattelin liian monimutkaisesti, jotain maidon kemiallista reagoimista beetaglukaanin kanssa.
Wolt-kuskeista tuli juuri työntekijöitä eikä kevytyrittäjiä. Tulee Woltille kiire hankkia robotteja. No robotithan eivät oikeuksiaan (vielä) kinua.
"KHO: Ruokalähetit ovat työntekijöitä, eivät itsenäisiä yrittäjiä – yhtiöt ovat ”aika ison remontin” edessä, sanoo professori"
https://yle.fi/a/74-20163392
"Wolt ja Coco aloittavat ravintolaruoan robottikuljetukset Helsingissä ensimmäisenä Suomessa"
https://press.wolt.com/fi-FI/247637-wol ... elsingissa
Mutta tässä ns. alustataloudessa on ongelmia. Poistin juuri Bolt-tunnukseni. Kerran ehdin käyttää.
"Näkökulma: Boltin kyydissä tajusin syöpäkasvaimen levinneen yhteiskuntaamme"
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/815d ... e96a7df69c
Kuinka pitkään me jaksamme iloita siitä, että joku vie meidät autolla paikasta toiseen muutaman euron palkkiolla?
Milloin meitä alkaa hävettää se, että joku polkee sateessa ja tuulessa kilometrejä tuodakseen meille aterian, koska emme itse halua lähteä ulos huonolla säällä?
Milloin me ymmärrämme, että osa ihmisistä tekee sellaista työtä, että he kokevat olevansa orjan asemassa?
Mua on kuvottanut kaiken maailman woltit ja boltit koko ajan, enkä ole edes harkinnut käyttää niitä.
MUTTA
Oisko sitten todellakin parempi että nuiden työntekijät syljeskelis kattoon kämpillä ja nautiskelis sosiaaliturvasta?
Tähän asti siis yksityisyrittäjiä. Veikkaan, että tämä työntekijäaspekti koitetaan jotenkin sivuuttaa. Niin hyvä kysymys myös muilla aloilla. Vaikka automatisointikin tuottaa työpaikkoja, osasta ei vaan ole tietotyöhön. Nyt myös tekoäly siirtää työvoimaa. Tällä hetkellä on todella huono työtilanne, mutta silti joidenkin intressi on haalia lisää populaa ulkomaita myöten. Kuulin, että opiskelija saa nykyään suoraan 4 vuoden oleskeluluvan. Jostain syystä katoavat kesken opintojen jonnekin...
"Uusi köyhälistö-ilmiö Helsingin korkeakouluissa: – "Tilanne on räjähtänyt käsiin""
Näin toteaa helsinkiläisissä korkeakouluissa oppilaitospappina toimiva Sonja Jakobsson. Hän on alkanut huomata kasvavan määrän kansainvälisiä opiskelijoita, jotka ovat hänen mukaansa muuttaneet Suomeen valheellisten lupausten perässä, ja ajautuneet taloudelliseen ahdinkoon.
– Ennen tätä ilmiötä työni oli tavata aivan tavallisia, suomalaisia opiskelijoita ja auttaa heitä heidän normaalin elämän kriiseissä, kuten parisuhdeongelmissa, yksinäisyydessä ja koti-ikävässä. Nyt kansainvälisten opiskelijoiden auttaminen vie 80 prosenttia työajastani.
Hän kertoo näkevänsä työssään paljon nälkää näkeviä opiskelijoita. Kansainväliset opiskelijat ovat ruuhkauttaneet myös diakoniatyön
Kysynpä vaan, mite kaasukeitin voi toimia kun putkessa, jossa kaasu kulkee on kaksi aukkoa kyljissä? Miksi kaasu ei tule aukoista ulos vaan menee suosiolla polttoon?
En saa kuvaa liitettyä nyt tähän?
Jos sen virtaavan kaasun on tarkoitus napata venturi-ilmiön mukaisesti ilmaa mukaansa niistä rei'istä? Silloin saadaan helposti polttimeen kuuma, sinisellä liekillä palava roihu. Muuten se lepattaa keltaisena.
Dometic kaasujääkaapissa on kans hurjan oloinen rakenne. Olen taistellut tuollaisen kanssa tänä kesänä.
Kuvassa näkyvän messinkiosan päässä on suutin, josta nestekaasu lentää ilmassa (punainen viiva) poltinputkeen. Ei ois ite arvannut lähteä näin ennakkoluulottomaan ratkaisuun. Luulis että häiriötilanteessa on hieman paloherkkä?
Vilijami kirjoitti: ↑16 Elo 2025, 14:03Dometic kaasujääkaapissa on kans hurjan oloinen rakenne. Olen taistellut tuollaisen kanssa tänä kesänä.
Kuvassa näkyvän messinkiosan päässä on suutin, josta nestekaasu lentää ilmassa (punainen viiva) poltinputkeen. Ei ois ite arvannut lähteä näin ennakkoluulottomaan ratkaisuun. Luulis että häiriötilanteessa on hieman paloherkkä?
Nestekaasu (LPG, Liquefied Petroleum Gas) koostuu propaanin (C₃H₈) ja butaanin (C₄H₁₀) seoksesta. Nestekaasu muodostaa ilman kanssa palavan seoksen vain tietyissä seossuhteen rajoissa.
Palavan seoksen rajat määritellään räjähdysrajoina (flammability limits), jotka ilmaistaan polttoaineen tilavuusprosentteina ilmassa.
(LFL, Lower Flammability Limit)
(UFL, Upper Flammability Limit)
Nestekaasun palavan seoksen rajat
Propaani 2,1 % - 9,5 % tilavuudesta ilmassa.
Butaani 1,8 % - 8,4 % tilavuudesta ilmassa.
Tarkat rajat riippuvat nestekaasun seoksen koostumuksesta.
Tyypillisesti kaupallisen nestekaasun palamisrajat 2 % - 9% tilavuudesta ilmassa.
Alle tuon alueen seos on liian laiha, eikä se pala ja yli tuon, liian rikas palaakseen.
Tehokkain palaminen tapahtuu lähellä stoikiometristä seosta, joka on propaanilla noin 4,0 % ja butaanilla noin 3,1 % tilavuudesta ilmassa.
Tuossa sekoitin venturissa nestekaasun nopeus vetää ilmaa mukaansa niin paljon, että seoksen loppunopeus on vain 2,4% kaasun nopeudesta. Jääkaapeissa käytetään 0,03 bar painetta, eli nestekaasun nopeus suuttimessa on enintään 34 m/s. Tuo kaasun nopeus tuottaa poltinputkeen enintään 0,8 m/s virtauksen, mikä vastaa 0,4 Pa, eli reippaasti alle kahdestuhannesosabaarin patopainetta. Ei mikään hirmuinen paine. Siksi ilmakanavat pitää olla suuria, eikä seossuhde ole kovin herkkä kanavien pienelle tukkeutumiselle.
Kaasusuihku on siis nopea ja kapea ja siksi erittäin herkkä suuntaukselle.
Tuossa jääkaapin polttimen rakenteessa pienikin suuttimen istutuspellin taipuminen, tai roska tai naarmu suuttimen suulla, ohjaa suihkun vinoon ja ampuu helposti poltinputken reiän reunaan ja sotkee virtauksen, kun osa suihkun mukaan tempautuneesta ilmasta puhaltuu putken ohi.
Suutin taitaa olla melko pieni, mutta jos löytyisi joku "tikku", vaikkapa hirven karva, joka menisi sopivasti kaasusuuttimen läpi, voisi sillä tähdätä suuttimen suunnan paremmin sekoitinputken keskelle. 
ED- Jos ei löydy hirvenkarvaa, tai teräsharjan harjasta niin ohutta, että menisi sopivasti kaasusuuttimen reikään, voisi kokeilla musteella, tai maalilla kastellulla paperilla, jonka teippaa poltinputken suulle. Kun avaa kaasun, puhaltaa kaasusuihku paperin osumakohdasta puhtaaksi siltä kohdin, mihin osuu. En ole kokeillut, mutta voisi toimia. Vanhan ajan virtaustutkimuksissa käyttivät tällaista. 
Suutin on ohuesta pellistä valmistettu ja 0,65mm ilmeisesti on reijän koko. Tai ainakin siinä lukee 65. Reikää ei kestä tökkiä millään tai menee heti pilalle. Uus maksaa 20€. Jääkaapissa oli kaksi vikaa (osittain tukketunut suutin ja ajoittainen sähkökytkimen kosketushäiriö) yhtä aikaa, niin se haittasi aluksi vian löytymistä. Nyt pelaa hienosti.