Nojapyöräfoorumi

jviirret kirjoitti:

Pastori kirjoitti:

jviirret kirjoitti:

Wacky kirjoitti:

Alumiini on kovilla mun painon alla ja tuo pyörä ei kauheestu tasaista ajopintaa näe.

Runko kuitenkin alunperin tehty tasaisella ajoa varten? Jäykkä ja kapeahaarukkainen.
Lujilla ne pystäripuolen ratahäkkyrätkin DH-ajoissa olisivat

Eikse oo levee haarukkainen kun fattikiekko menee taakse?

Muistaakseni levittivät takahaarukkaa fattikiekolle sopivaksi rungon korjaamisen yhteydessä.

Jukka

Metan runkoon menee fätti kiekot ihan normaalistikkin. Se levennettiin jotta sain ratasvaihteet toimimaan kunnolla kun en tykännyt napavaihteista.

Rungon katkeamisia liikkeellä.
Sattu tuommonen kuvasarja repeämän korjauksesta silmiin.

Eri asia kestäskö tuo Rikun pyörässä mutt jos laittas kuidun lisäksi.

jori kirjoitti:

Väsymisen kannalta ei kaarevan taivutuskuormitetun palkin sisäkaarteeseen kannata hitsata kiinnikettä.

Samalla periaatteella ne Taivanin pojatkin hitsaavat penkin kiinnityksen alumiinirunkoputken sisäkaarteeseen:

Mutta minulla taitaa rasitukset olla vaan hieman pienemmät kuin Wackyllä - ajankin niin varovaisesti... Tuo on vielä ehjä seitsemän ajokauden jälkeenkin.

Tuossa kuvassa on yritetty hieman oikeaan suntaan jättämällä putken sisäkaarre hitseistä vapaaksi, eli hitsejä on siirretty hieman kyljen suuntaan. Tuo parantaa tilannetta, muttei pelasta. Hitsien kuvassa yläpuolen reunalle muodostuu jännityskeskittymä, joka jättää paikan vieläkin väsymiselle alttiiksi. Väsymisteknisesti pitäisi olla tuokin kiinnitysholkki selvästi alempana tai kaikkein parhaassa tapauksesa kiinnitetty klemmarilla.

ajarmala kirjoitti:

Mutta minulla taitaa rasitukset olla vaan hieman pienemmät kuin Wackyllä - ajankin niin varovaisesti... Tuo on vielä ehjä seitsemän ajokauden jälkeenkin.

Kilometrit ja toki ajotyyli niiden aikana vaikuttaa paljon. Läskin renkaat vähän tasoittaa iskuja, mutta lopulta alumiiniset väsyy jostain. Veikkaan että lopulta sun runko menee kuvan kohdasta poikki, mutta sun ajotyylillä ja kilometreillä tuskin kovinkaan pian.

Todellista off-topiccia, mutta vähäsen harmittaa. Joku mulkkersson on raapinut melkein tuliterän pakurini etulokariin syvät naarmut ja pellissäkin on vekki. Auto seison maanantaista lauantaihin lentokentän parkissa ja vasta tänään aamulla kotona huomasin tämän SUUNNATTOMAN KATASTROFIN! En muista edes parkkiruudun numeroa, niin aika paha alkaa valvontakameroiden perään kyselemään, perhanan perhana.

Olen rakennellut tuosta pakurista itselleni "pyörähuolto/-retkeilyautoa" ihan pieteetillä, ei sitä saa suolla tavalla kolhia, sattuu!

Soutamista ja huopaamista tämä kuntoutus. Välillä oli jo lähes täysi liikerata oikeassa kädessä, nyt 80 % liikevarasta kädessä käytössä, kun käsihermot ovat niin jumissa töiden jälkeen, että jumitavat. Au, ei passaa monta merkkiä kirjoitella kaksikätisenä, kun pitää ottaa tauko, tai kirjata vasurina. Pystärillä 14 km ke pääosin yksikätisesti ajaen ja silti sattui.

Nokitan käsikipuja kuumeella ja vilustumisen ensioireilla. Viruksia varmaan, kun itämisaika on pari päivää ja la töissä sain vain vähän kylmää ja menin monen ihmisen ohi Streat Eats tapahtumassa. Hyvänä puolena karhuburgeri oli hyvää.

Satutin polveni pari viikkoa sitten laskettelurinteessa. Kävin sitten eilen ortopedin juttusilla, kun polvi tuntui edelleenkin kovin löysältä. Diagnoosina eturistisiteen katkeaminen ja edessä leikkaus. Maastopyöräilyt jää sitten väliin puoleksi vuotta, maantiellä sentään saa ajaa. Vituttaa ihan vain vähäsen.
Jos jollakulla on omaa kokemusta leikkauksesta tai ennen kaikkea leikkauksen jälkeisestä kuntoutuksesta, niin kiinnostaa.

En tiedä mitään tuosta kuntoutuksesta, mutta jos leikkaus on sellainen että sen jälkeen on hetki käveltävä kepeillä niin opettele se taito ennen leikkausta

Jukka

Nebulus kirjoitti:

Satutin polveni pari viikkoa sitten laskettelurinteessa. Kävin sitten eilen ortopedin juttusilla, kun polvi tuntui edelleenkin kovin löysältä. Diagnoosina eturistisiteen katkeaminen ja edessä leikkaus. Maastopyöräilyt jää sitten väliin puoleksi vuotta, maantiellä sentään saa ajaa. Vituttaa ihan vain vähäsen.
Jos jollakulla on omaa kokemusta leikkauksesta tai ennen kaikkea leikkauksen jälkeisestä kuntoutuksesta, niin kiinnostaa.

Sori tapaturmassta ! Itseltäni kun vasen lonkka murtui tapaturmaisesti aikoja sitten. Niin kutoutusjakson aikana hoitohenkilökunta
teroitti moneen otteeseen, että muista harjoitaa ääriliikeitä raajoissa, eli suoraksi ja koukkuun jalka. Jotta like radat säilyy samana
kuin ennen tapaturmaa. Pranemista !

Kiitos vinkeistä. Sattui sähköpyörän hankkiminen sopivaan saumaan, kun jalka särkyi viikkoa ostoksen jälkeen. Pääsee pyöräilemään pian leikkauksenkin jälkeen, kun voi ottaa moottorin kaveriksi jos jalka meinaa piiputtaa. Nytkin oon työmatkaa ajanut tuolla, niin saa polvi reilun tunnin liikuntaa päivässä + kävelyt. Lääkäri sanoi, että kinttua pitäisi käyttää niin paljon kuin vain pystyy.

Ei kokemusta tuosta, mutta nilkan nivelsiteiden korjauksen yhteydessä keppejä käytin kotiin pääsyssä ja ekana päivänä kaksi ekaa kertaa vessaan mennessä. Sitten potutti sen verran, että jätin käyttämättä, vaikka aluksi kannoin yhtä keppiä koko ajan ilmassa leikatulla puolella varmistuksena. Aikaisin aloitin kävelyn ja aukesi leikkaushaava puolen sentin matkalta. Ei muita ongelmia.

Kolmen viikon päästä ekat paikaltaan frisbeen heitot ja leikkaukseni tehnyt Jokerien ja jääkiekkomaajoukkueen lääkäri sanoi, ettei ole kuullut kenestäkään yhtä nopeasti parantuneesta, kun muistaakseni 6 vko myöhemmin kävin lopputarkastuksessa. Kyllä teki kipeää. Kuulemma pro lätkäpelaajat kuntouttavat 8h päivässä ja kovakuntoisina palautuvat vammoista nopeasti sekä heillä on fyssari apuna koko ajan. Millä ihmeellä mä sitten palauduin nopeammin kuin ammattilaiset enemmällä ohjatulla kuntoutuksella? Ekakertalaisella tietty ei niin venyneet ja löysät nivelsiteet, mutta kirurgin luulisi osaavan verrata ensikertalaisia keskenään.

Kysyisin kirurgilta, miten urheilijat kuntouttavat.

Kuntoilisin myös etukäteen, jotta parantuminen nopeutuu.

Nyt minullakin on asiaa tähän ketjuun. Polven takia en pääse ollenkaan pyöräilemään. Minutin jälkeen alkaa vihlomaan ja vihlonta kestää useampaa viikkoa.
Vielä viime vuonna pääsin pyörälemään hissukseen sen 2000km, nyt puoli kilsaa tuottaa ongelmaa. Jopa autolla ajo töin sattuu. Kävin fysioterapeutilla, joka totes että nivelsiteet on liian tiukat, joka aiheuttaa kipua. Kuulemma polvilumpio ei liiku ollenkaan. Kävelylenkkejä sentään pääsen tekemään metallisten polvitukien avulla. Kuntoutus on menossa, kaksi tuntia venyttelyä päivittäin pitäisi korjata ongelman, jospa pääsisin kesäksi taas pyöräilemään. Saa nähde, pitääkö mun myydä kaikki pyörät vaan pääsenkö jaloille.
-Imi

Imi kirjoitti:

Nyt minullakin on asiaa tähän ketjuun. Polven takia en pääse ollenkaan pyöräilemään. Minutin jälkeen alkaa vihlomaan ja vihlonta kestää useampaa viikkoa.
Vielä viime vuonna pääsin pyörälemään hissukseen sen 2000km, nyt puoli kilsaa tuottaa ongelmaa. Jopa autolla ajo töin sattuu. Kävin fysioterapeutilla, joka totes että nivelsiteet on liian tiukat, joka aiheuttaa kipua. Kuulemma polvilumpio ei liiku ollenkaan. Kävelylenkkejä sentään pääsen tekemään metallisten polvitukien avulla. Kuntoutus on menossa, kaksi tuntia venyttelyä päivittäin pitäisi korjata ongelman, jospa pääsisin kesäksi taas pyöräilemään. Saa nähde, pitääkö mun myydä kaikki pyörät vaan pääsenkö jaloille.
-Imi

Nyt kuulostaa sellaiselta polvivaivalta että lyhyet kammet voisivat helpottaa paljonkin.

Jukka