Nojapyöräfoorumi

Millä tavalla ajo-ominaisuudet muuttui ? Itsellä kun on kokemusta vaan sellasista "mitkä on pyörässä sattunut olemaan" renkaista.

No se menee suoraan. Mara Wintereillä sivuttaispito oli sen verran heikkoa että se oli oikeastaan jatkuvasti luisussa johonkin suuntaan. Tosin se rikkinäinen ohjainlaakeri aiheutti varmaan aika suuren osan niistä ilmiöistä että pyörä yhtäkkiä haluaakin mennä johonkin outoon suuntaan.

Kyllähän Marathon Winteritkin suoraan menee peilijäällä, mutta vallitseva tilanne on tuollaista pakkautunutta lunta jossa päällimmäinen muutama milli on sellaista irtonaista nöyhtää. Siinä tuo Extremen raju nappula toimii paremmin, nappula uppoaa sen nöyhdän läpi luotettavasti ja siten nasta pääsee siihen pakkautuneeseen kerrokseen. Luulen, että Winterillä nastat välillä ylettyvät kovaan lumeen ja välillä jäävät kellumaan nöyhtäkerroksen päälle, ja kelluessa sitten se pito karkaa.

12 senttiä korkeampi painopiste tietty vakauttaa menoa jo itsessään, koska samanlaisella sivuttaisheitolla ei synny enää yhtä suurta kallistuskulmaa.

Koitan muistaa ottaa huomenna kuvan jossain vaiheessa jos on ulkona sen verran valoisaa että kännykkäkameralla saa järkeviä kuvia.

Vähän tuo nyt pogoaa kun takajousituksen geometria muuttui. Laskin tässä työpäivän ratoksi, että ketjun ohjainrulla pitäisi saada 28 milliä ylemmäs. Asiaa hankaloittaa se, että siihen kohdistuu melkoinen sivuttaisvoima polkiessa. Nykyisessä kohdassaanhan se on kiinni suoraan runkoon kierretyllä 8-millisellä pultilla. No, pitää pohtia erilaisia ratkaisuja. Riittävän paksua lattarautaa vain.

Sain aikaiseksi jo tänään seuran säätämöpäivystyksessä asiakkaita odotellessani tehtyä palikan, jolla ketjun vetopuolen ohjainrulla tulee ylemmäs. Yritin nostaa 28 milliä mutta siitä tulikin 30. Kolmemillisestä lattaraudasta pala, kaksi 8 mm reikää tuolla välillä. Pylväsporakone pitäisi hommata, osuisi siihen mihin tähtää. Yhdestä reiästä runkoon kiinni, toiseen reikään rulla.

Pyörä kulkee huomattavasti mukavammin. Ei hypi eikä pompi enää. Vauhti kasvoi varmaan puolella, tai ainakin siltä se tuntuu. Tahtoo vain tuo lattaraudan kiinnitys runkoon löystyä, pitää laittaa siihen varmaan ruuvilukitetta sitten.

Nostinpa pyörää vielä tuollaisen 15 senttiä lisää, laitoin eteen 140 milliä joustoa ja nostin takapäätä vastaavasti. Kaikki menee nyt uusiksi, koko viikonloppu menee että saa pyörän kondikseen. Alaohjaus vaihtuu yläohjaukseen jne.

Huomasin tuossa, että vetopuolen rullaa ei välttämättä enää tarvitsisi, kun vaihdoin eturattaat 44/32/22-kokoon ja takanapa laski niin paljon. Joillain yhdistelmillä itse asiassa rullan ohjain vetää ketjua ylös päin. Tosin käyttöpyörä kun on, pidän mielellään tuossa ketjuputken joka tapauksessa ettei housut likaannu. Ilman rullaa herää kysymys miten se putki pysyy paikallaan. Enkä tiedä onko noin pitkä vapaa ketjuveto muutenkaan hyvä, heiluu ja paukkuu kaikkialle. Pitää vielä miettiä tuota.

Paluuvedosta olen nyt poistanut kaikki putket, se menee kahden rullan kautta. Koska se on penkin ja eturattaiden välissä voimapuolen ketjun (joka on putkessa) ja rungon välissä, se ei sotke, ellei sitä mene ehdoin tahdoin sorkkimaan.

Lisäksi olen ostanut vääränlaisen etuvaihtajan, pitää nyt koittaa toimisiko tuo tuolla maantievaihtajalla edelleen, vaikka rattaat onkin paljon pienemmät. Aion joka tapauksessa saada tuon huomiseksi jonkinlaiseen ajokuntoon.

Laita kuvat: ennen -> jälkeen, niin no mukavampi seurata. Ei noita ketjulinjoja oikein pelkkien muistikuvien varassa osaa seurata. Huonokin kuva on parempi kuin ei mitään kuvaa.

Jori

Teemu Kalvas kirjoitti:

Huomasin tuossa, että vetopuolen rullaa ei välttämättä enää tarvitsisi, kun vaihdoin eturattaat 44/32/22-kokoon ja takanapa laski niin paljon. Joillain yhdistelmillä itse asiassa rullan ohjain vetää ketjua ylös päin. Tosin käyttöpyörä kun on, pidän mielellään tuossa ketjuputken joka tapauksessa ettei housut likaannu. Ilman rullaa herää kysymys miten se putki pysyy paikallaan. Enkä tiedä onko noin pitkä vapaa ketjuveto muutenkaan hyvä, heiluu ja paukkuu kaikkialle. Pitää vielä miettiä tuota.

Monessakin kaupallisessa pyörässä olisi mahdollista pienellä suunnittelulla vetää ketju suoraan, ilman rullia, mutta näin ei tehdä. Aluksi tätä ihmettelin kovastikkin, mutta vuosien kuluessa olen päätynyt samaan päätelmään kuin sinäkin. Ketjuputken kunnollisen kiinnittämisen vuoksi ketjun pitää jossakin kohti voimansiirtoa pysyä samassa kohdassa riippumatta siitä mitä vaihdetta käytetään. Jos taas ei ole putkea eikä ketjuohjainta niin ketju todellakin paukkuu ympäriinsä.

Jukka

Laitoin kuvia kun kerrankin on pyörä ulkona säädettävänä ja aurinko paistaa. Meikäläisen kalustolla ei muuten saa kuvista mitään selvää.

Tässä vielä vähän lähempää takapää.

Itse asiassa nyt kun katson noita kuvia, niin ketjuahan selkeästi nostaa tuo rullan kohta. Tosin ketju on edessä keskiömuhvin päällä eikä rattailla ollenkaan, koska tarvitsin löysää liittämistä varten, ja takana kolmanneksi pienimmällä. Rullan kohta on Matemaattisen Tarkasti(tm) laskettu niin että se pompottaa polkiessa mahdollisimman vähän, joten ehkä paras ratkaisu olisi laittaa siihen kylmästi kaksi rullaa, ketjun ylä- ja alapuolille omansa. Painoahan tässä hommassa ei erityisesti lasketa, eikä estetiikkaakaan. Miinuspisteitä tulee lähinnä siitä jos pyörää ei pysty nostamaan, taluttamaan tai erityisesti ajamaan.

Kävinpä ajamassa. Takajarru ja takavaihtaja piti reitittää aika naftisti kun minulla ei ollut kuin normaalimittaisia vaijereita, tarttis jotain tandemkamaa että voisi tehdä vedot rennosti. Toimii silti.

Takapää on vähän jäykkä, ehkä 10 bar painetta iskarissa on liikaa. Pitää säätää. Etupää toimii kuin unelma. Ihan eri pyörä kuin aloittaessa.

Maantie-etuvaihtaja maastovivulla ei tunnetusti ja nyt todennetusti vaihda tarpeeksi pitkää matkaa että yltäisi lehdeltä toiselle. Pitää hommata oikeanlainen etuvaihtaja tai tehdä joku vipusuhteenmuutospatentti. Siihen asti ajetaan keskimmäisellä.

Takapakkaan jäi löysää, oudosti tuo Shimanon pakka on puoli milliä kapeampi kuin Sramin joka siinä oli viime viikolla. Tarttis jonkun prikan. Pitää selvittää onko tämä tunnettu ominaisuus ja onko prikan paksuudesta joku hyväksytty käytäntö. Vaihtaja toimii kyllä silti, vaikka lehdet elävät. Ketju vetää lehden kohdalleen, itse asiassa.

Osasin ajaa yläohjattavalla! Vähän yleisesti omituinen fiilis ajaa kun katupyörässä on noin paljon joustoa, se syö kaiken kuvion tien pinnasta. Sitten kun penkki on vielä 80 sentissä, lopputulos tuntuu enemmän matalalla lentämiseltä kuin pyörän ajamiselta.

tavasti kirjoitti:

Nyt on ajeltu muutaman kerran pidempiä reissuja. Pitkissä, jyrkissä ylämäissä ohjaus tuntuu vähän levottomalta, mutta ei mikään kohtuuton.

Pyörä on ollut nyt lainassa yhdellä kaverilla jolla ei ole aiempaa nojakilla-ajo kokemusta. Oli tunnin kokeillut ajaa tuollaisenaan, ja todennut ettei onnistu. Eli ei tuo tuollaisenaan mikään aloittelijan pyörä ole. Etujousitus jäänee itseltä kokeilematta.

Teemun Fierossa kai jättö on jotenkin järjellisesti kohdallaan, koska molempiin päihin pyörää tuli samalla kertaa isompi rengas. Melko korkean näköinen vehje, mutta ilmeisesti varsin käyttökelpoinen.

Teemu Kalvas kirjoitti:

Osasin ajaa yläohjattavalla! Vähän yleisesti omituinen fiilis ajaa kun katupyörässä on noin paljon joustoa, se syö kaiken kuvion tien pinnasta. Sitten kun penkki on vielä 80 sentissä, lopputulos tuntuu enemmän matalalla lentämiseltä kuin pyörän ajamiselta.

Minkälainen jättiläinen sinä olet, kun yllät 80 cm:stä maahan?

"se syö kaiken kuvion tien pinnasta" Mitä tarkoitat tällä?

Sakari

irakas kirjoitti:

Minkälainen jättiläinen sinä olet, kun yllät 80 cm:stä maahan?

Eiköhän kaikki yli 170cm pitkät yletä kunhan raaskii nostaa selän irti selkänojasta.
Aiemminkin todennut että jalkojen maahan yltäminen ja asennon tukevuus on enempi nojakulmasta kuin penkin korkeudesta kiinni.

Jukka

Teemu Kalvas kirjoitti:

Osasin ajaa yläohjattavalla! Vähän yleisesti omituinen fiilis ajaa kun katupyörässä on noin paljon joustoa, se syö kaiken kuvion tien pinnasta. Sitten kun penkki on vielä 80 sentissä, lopputulos tuntuu enemmän matalalla lentämiseltä kuin pyörän ajamiselta.

Korjasin viimeisen kappaleen.

jviirret kirjoitti:

irakas kirjoitti:

Minkälainen jättiläinen sinä olet, kun yllät 80 cm:stä maahan?

Eiköhän kaikki yli 170cm pitkät yletä kunhan raaskii nostaa selän irti selkänojasta.
Aiemminkin todennut että jalkojen maahan yltäminen ja asennon tukevuus on enempi nojakulmasta kuin penkin korkeudesta kiinni.

Jukka

Riippuu minkälainen penkki on. Näissä minun jousitettu remmi-istuimissa http://farm3.static.flickr.com/2161/221 ... d45b_o.jpg ei jalkoja saa maahan 173 cm pitkä kaveri, jos penkin korkeus on yli 60 cm vaikka kuinka nostaisi selkää pystyyn.

Sakari